Mitäs muutakaan taas kuin maratonia...

Keskiviikkoilta = ristipistomaraton.

Tänään kyllä yritin kovasti pistellä klo 17-21, mutta ihan keskeytyksettä se ei tällä kertaa sujunut. Seuranani ollut äänikirja olikin paikoin naarmuinen, joten sen kanssa piti taistella, jottei ihan hirveästi jäisi välistä pätkiä kuulematta. Välillä meidän kytyinen mankka suostui soittamaan pätkiä, jotka tietokone hylkäsi kokonaan, välillä taas mankka alkoi takkuilla, mutta tietokoneella kuului hyvin. En tainnut missata mitään oleellisia osia tarinasta, mutta veihän se säätäminen vähän aikaa ristipistoihin keskittymiseltä.

Sitten piti keskeyttää pistely, jotta pääsin antamaan ensiapua nenäverenvuotoon esikoiselle, jota pikkuveli oli päättänyt potkaista naamaan... Ihan siis normaalin lapsiperheen arki-illan tavoin tämäkin keskiviikko sujui. Ei ole montaa päivää siitä, kun pikkuveli mukiloi isoveljeltään silmän mustaksi. No, onneksi vanha partiolainen osaa hoitaa haaverit sen verran pikaisesti kuntoon, että pääsee itse taas jatkamaan pistelemistä. ;)

(ja blogiani lukevien vanhojen partiokavereiden ei tarvitse kommenteissa muistuttaa siitä, että jollakulla meni se nenäverenvuodon tyrehdyttämisen opastus vähän ohi partioleirin ensiaputunnilla, koska tämä joku pyörtyi pelkästä ajatuksesta, ja jouduttiin saattelemaan teltalle lepäämään... oli ne opit silti jonnekin alitajuntaan jääneet ja tulivat heti tänään mieleen!)

Pistely ei ole taaskaan viikon aikana edennyt, eli lähtötilanteena oli viimeviikkoinen kuva, ja jonkinverran siihen sain tänä iltana kukkasia ja lehtiä aikaan, ja lentelipä siihen yksi perhonenkin joukkoon. :)

Tämä työ on ollut nyt tasan kuukauden tekeillä, aloitin sen 1.4. Ihan mukavasti on kyllä kuukaudessa jälkeä syntynyt, mutta aika monta kukkasta tähän saa vielä taikoa ennen valmistumista.

Nyt sitten jälleen virkkuun pariin - olette ihan kivasti arvailleet, mitä olen kukkapalasesta tekeillä, mutta jätän paljastuksen vähän myöhempään. ;) Rauhaisaa illanjatkoa!