11 juttua

Puuhaan ja tuumaan -blogissa oli tällainen haastejuttu, jollaisia olen varmasti tehnyt useampiakin blogivuosien varrella. Tämän sai napata mukaansa kuka vain halusi, joten minä nappasin ja teen sen näin aikani kuluksi.

Haasteen viralliset ohjeet:

1. Kerro 11 asiaa itsestäsi.
2. Vastaa haastajan 11 kysymykseen.
3. Keksi 11 kysymystä uusille haastetuille.
4. Valitse 11 bloggaajaa, joilla on alle 200 lukijaa.
5. Kerro heille haasteesta.
6. Ei takaisin haastamista. 

Ensin kerron 11 asiaa minusta:

1. Taidan tykätä raidoista. Tänään minulla on päälläni raidallinen paita (kirpparilta), raidalliset sukat ja neulon raidallista neuletta. Jalassa on sentään ruudulliset Reinot. ;) Mutta eiköhän vaan niiden alla ole sitten raidallinen istuimenpäällinen. :D (katso ylläolevaa kuvaa)

2. Kirjoitan tätä tekstiä (ainakin osittain) parvekkeellamme. Kun nyt saimme laitettua parveketta vähän viihtyisämmäksi, olemme ihan tietoisesti yrittäneet täällä edes vähän piipahtaa, vaikka yrittämiseksi se on toistaiseksi jäänyt (no, vasta kaksi päivää on kulunut...) Tuon ylläolevan kuvan kävin ihan vain lavastamassa parvekkeella, oikeasti en ole tänään täällä tehnyt käsitöitä. Sen sijaan eilen kyllä hetken aikaa istuin kuuntelemassa äänikirjaa käsityön kanssa. Aamupäivällä parvekkeella olisi paras olla, koska silloin tänne ei paista aurinko, mutta yleensä aamupäivisin on kaikenlaista puuhaa, ettei silloin jouda istuskelemaan. Aurinko alkaa paistaa suoraan parvekkeelle iltapäivällä kahden jälkeen, mutta myöhemmin illalla on varjoisampaa, sitten on kuitenkin taas jo iltatoimien vuoro. Tätä tekstiä kirjoitan puoli kahden ja kahden välillä (laitan sen blogiin ajastuksella), joten vielä on hetki aikaa ennen kuin alkaa kuumottaa. 

3. Olen viimeksi uinut luonnonvesissä muistaakseni kolme vuotta sitten, silloin vain pari kertaa ollessamme käymässä isäni luona. Toissakesänä meidän perheestä ei käynyt kukaan luonnossa uimassa, viime kesänä pojat ovat luultavasti uineet, kun olivat papan kanssa reissaamassa pohjoisessa (siis Oulua pohjoisemmassa, huom! - meille oululaisillehan Kempele on jo Etelä-Suomea). Saa nähdä, tuleeko tänä kesänä käytyä järvessä, vai käydäänkö edelleen vaan uimahallissa. Tykkään kyllä uimisesta, ja kymmenen vuotta sitten innostuin uimisesta niin, että kävin uimahallissa kerran viikossa uimassa aina pari kilometriä kerrallaan (en siis levähtänyt välillä lainkaan), ja kun Jyväskylän Aalto-Alvari oli heinäkuun ajan kiinni, niin kävin sitten tekemässä sellaisia "järven poikki ja takaisin" -uimareissuja läheisessä järvessä, jossa se kapein kohta oli ihan vain muutaman sadan metrin levyinen, en siis ihan Päijännettä vetänyt päästä päähän. ;) Oulussa vaan on nuo uimapaikat jotenkin kaukana meistä katsoen, meri ja joki tässä lähimpänä eivät houkuta. Mikään nopea uimari en ole, ihan tavallista rintauintia osaan jotenkuten. Nykyisen vointini aikana en ole uimahalliin uskaltaunut, mahtaisinko jaksaa enää edes yhtä altaanmitallista.

4. Noista kukkakuvista tuli mieleeni, että minua viehättävät eniten sellaiset "kukannäköiset" kukat, eli sellaiset, jollaisen kaikki piirtävät silloin, kun käsketään piirtää kukka. :) Ympyrä keskellä ja muutama terälehti siinä ympärillä. Ja kun katson näitä tämänkesäisiä parvekekukkiani, niin juuri sellaisia nekin ovat. Lempikukkani on gerbera, luonnonkukista ihailen metsäkurjenpolvia ja puna-ailakkia (joiden nimiä en edes tietäisi, jollen olisi sitä muutama vuosi sitten blogissani kysynyt viisaammilta). Sen sijaan tulppaani ja ruusu ovat minusta rumia, mutta nehän eivät olekaan sellaisia "kukannäköisiä". ;) No, meillä on yksi perheenjäsen saanut tulppaaneista ja ruusuista niin voimakkaita allergiareaktioita, ettei niitä meille senkään vuoksi enää hankita. Itse olen allerginen ainakin joulutähdelle ja orvokeille, orvokkia en uskalla ottaa edes parvekekukaksi.

5. Lempipuuni on pihlaja, ja kauneimmillaan se on tietysti syksyllä. Viime syksynä oli niin paljon pihlajanmarjoja, että kokeilin ensimmäistä kertaa niitä kerätä ja keitellä soseeksi ja mehuksi. Soseet on saatu syötyä, mehua on vielä hieman (vaikka ei se marjasaaliskaan ollut kuin yksi litran ämpärillinen). Toivottavasti tänäkin vuonna olisi yhtä kaunis pihlajavuosi kuin viime vuonna! :)

6. Onnistuin välttelemään kaikenlaista fantasiakirjallisuutta aika pitkälle aikuisikään. Muutama vuosi sitten kuuntelin viimein äänikirjana Taru Sormusten Herrasta, elokuvathan näin silloin aikanaan niiden ilmestyttyä. TSH on minulla kirjanakin hyllyssä, mutta sen paksuus vähän pelotti minua, siksi päädyin äänikirjaan, joka olikin aivan huippu Heikki Määttäsen lukemana. Viime vuoden lopulla kuuntelin sitten Hobitti-äänikirjan hieman ennen samaisen elokuvan ensi-iltaa (kävin senkin ensi-iltana katsomassa). Tänä vuonna olen uskaltautunut kuuntelemaan koko Twilight-sarjan jälleen äänikirjana, ja nyt on vuorossa Harry Potterit. Tykkään kuunnella äänikirjoja, koska siinä samalla voi tehdä käsitöitä (varsinkin ristipistoja), ja nämä klassikkoteokset löytyvät kirjastosta helposti äänikirjoina. Voi olla, että nämäkin jäisivät lukematta, jos niistä ei saisi äänikirjaa. Tykännyt olen kyllä kaikista! Harry Pottereiden kohdalla olen jopa nauranut välillä ääneen, Vesa Vierikko lukee äänikirjat niin mainiosti! :)

7. Tykkään vastata näihin meemijuttuihin blogissa, mutta reilun seitsemän blogivuoden jälkeen tuntuu, että olen kertonut itsestäni jo kaiken. Valmiisiin kysymyksiin vastaaminen on helpompaa, mutta nämä "kerro 11 asiaa itsestäsi" ovat minulle oikeasti haasteita. :D Olisi mukavaa kertoa itsestään jotain uutta, mutta eivätköhän nämäkin jo kertomani asiat ole mainittu blogissani moneen kertaan. Kertaus on opintojen äiti... ;) Yritän kuitenkin keksiä vielä neljä asiaa... Hah! Sainpas tästäkin taas yhden kohdan lisää. :)

8. Tykkään ihan hirmuisesti sanaleikeistä ja ylipäätään kielellistä leikittelystä. Verbaalihuumori on minusta ihan parasta huumoria. Tämänkin olette varmasti blogissani huomanneet (esim. sisustaa-ulostaa -tyyppisissä jutuissa). Ja onhan blogin nimikin itsessään jo sanaleikki - blogin perustamisen aikaan söin usein kuivattuja hedelmiä, joten jonain sellaisena naposteluhetkenä tuo blogin nimi sitten syntyi. Parhaimmat naurut minussa kirvoittaa yleensä Hyvät ja huonot uutiset, jossa tätä verbaalikomiikkaa on aika tavalla, etenkin Miika Nousiaisen kuivat kommentit saavat minut ulvomaan naurusta. Myös Fingerpori-sarjakuvan sanaleikittely uppoaa minun täysin. Varsinkin, jos sanaleikittelyyn liittyy vähänkään jotain kaksimielistä... ;)

9. Ihailen ihmisiä, jotka osaavat ilmaista ajatuksensa tiivistetysti. Minä en osaa, kuten nytkin huomaatte. :D Tämä oli ongelmana jo ala-asteen ainekirjoituksessa - siinä missä muiden aineiden pituus mitattiin sivumäärissä, minun aineideni pituudet mitattiin vihkojen määrässä... harvoin yksi aine mahtui yhteen vihkoon.

10. Vaikka tämä kirjoittaminen tuppaa minulla ryöpsähtämään aina ihan käsistä, niin tykkään silti kirjoittaa myös runoja ja etenkin laululyriikoita, niissähän asiat täytyy sanoa tiiviimmin. Eilen juuri mietin, että miksiköhän minun säveltämistäni ja sanoittamistani lauluista juuri "Pikku Pörriäinen" on tullut suosituksi (siitä on tulossa pian jo toinen levytys, ja viimeksi viime sunnuntaina eräs muskariryhmä, joka ei siis ole oma ryhmäni, esitti sen kevätjuhlassa). Vaikka siinä ei juuri ole sanoja eikä sanomaa... ;)  

Örriäinen, mörriäinen, pikku pörriäinen

lentelee ja liitelee, sen lapset näkee vain.

Örriäinen, mörriäinen, pikku pörriäinen,

aikuiset ei näe sitä lain.

Örriäinen, mörriäinen, pikku pörriäinen,

surisee ja turisee, sen lapset kuulee vain.

Örriäinen, mörriäinen, pikku pörriäinen,

aikuiset ei kuule sitä lain.

Örriäinen, mörriäinen, pikku pörriäinen,

hunajaa se tekee, minkä lapset maistaa vain.

Örriäinen, mörriäinen, pikku pörriäinen,

aikuiset ei maista sitä lain. 

 

(tässäkin on muuten sitä rakastamaani sanaleikittelyä, ehkä se onkin suosion syy enemmän kuin laulun sanoma...)

11. Tämän tekstin kirjoittaminen on tökkinyt (tekstin kirjoittaminen muokkauksineen kesti lopulta yli kolme tuntia, ja parvekkeelta tulin pois kohdan 8 aikana...), enkä saa jostain syystä tehtyä haluamiani muokkauksia joihinkin jo kirjoittamiini osiin tätä blogitekstiä. Jos siis täällä joukossa on omituisia kirjoitusvirheitä tai tekstiä on vaikeaa lukea, niin pahoittelen! Yleensä pyrin siihen, että tekstiä olisi helppo lukea, eikä kirjoitusvirheitä tulisi. Tykkään itsekin lukea blogeissa kielellisesti ja ulkoasullisesti hyvää tekstiä, vaikka kyllä siitä epätäydellisestäkin tekstistä ja ulkoasusta yleensä selvän saa. :) 

Nyt, kun 98% lukijoista ovat tässä vaiheessa jo kyllästyneet lukemaan tätä tekstiä, seuraa vasta haasteen toinen osuus. ;) Tässä ovat nimittäin Puuhaan ja tuumaan -blogin tarjoamat 11 kysymystä ja minun vastaukseni:

(suosittelen tässä välillä hakemaan jotain evästä tai vähintäänkin juotavaa, jotta selviät elossa loppuun saakka, jos nimittäin kuulut siihen sinnikkääseen 2% joukkoon, joka jaksaa vielä jatkaa eteenpäin... ;) )

1. Mikä on sinulle tärkeää tänään?

Tänään on tärkeintä ihan vaan tämä päivä. Se, että normaalit lauantaipäivän askareet tulee tehtyä. Lauantai on meillä pyykkipäivä, se on yksi päivän tärkeimpiä asioita. Lauantai on myös lasten karkkipäivä, ja alkuillasta meillä on tapana koko perheellä katsoa joku koko perheen elokuva samaan aikaan, kun lapset syövät karkkinsa. Minulle elokuvailta tarkoittaa puolentoista tunnin käsityöhetkeä. Tänään on erityisen tärkeää katsoa illalla Euroviisujen finaali. :) 

2. Parasta arjessa?

Arki itsessään on parasta. En löydä arkielämästä ainoatakaan huonoa puolta, kaikki on hyvää ja ihanaa. Nautin ihan tavallisista asioista ja päivittäisistä rutiineista. Siitä, että meillä on katto pään päällä, ruokaa pöydässä, mahdollisuus levätä, tehdä mukavia asioita ja olla yhdessä. Arkisten asioiden toistuminen päivästä toiseen on niin mukavaa, etten edes kaipaa siihen mitään muutoksia tai muuta erityisempää. 

3. Joulu vai juhannus?

Ei kumpikaan! Mutta jos on pakko valita noiden kahden välillä, niin Kristuksen syntymä on minulle tärkeämpi kuin Johannes Kastajan päivä. Juhannus ja vappu ovat minusta vuoden turhimpia päiviä, mutta toisaalta niiden olemassaoloa ei kyllä meidän perheessä edes huomaa, koska meillä tuo ihana ja nautinnollinen perusarki pyörii noinakin päivinä ihan normaaliin tapaan ilman sen kummempia erikoisuuksia. Samaan tapaan se pyörii kyllä joulunakin, mutta silloin on muuten mukavampaa kuin juhannuksena sikäli, että tykkään pimeästä ajanjaksosta enemmän kuin valoisasta. :) 

4. Tuoko postimies muuta kuin laskuja ja mainoksia?

Meille postimies (tai itseasiassa -nainen) ei tuo edes niitä laskuja! :) Olen nimittäin muuttanut kaikki säännöllisesti tulevat laskut e-laskuiksi - suosittelen, säästää luontoa ja vähentää paperijätettä! :) Mainokset meille tulee siksi, että niiden mukana tulee ilmaisjakelulehdet, joita tykkään lukea. Ilmaisjakelulehdistä tärkein on minulle seurakuntalehti Rauhan tervehdys, jota ei jaeta niihin talouksiin, joissa on mainoskielto. Noiden lisäksi minulle tulee viikoittain Kotimaa-lehti työnantajan tilaamana. Neljä kertaa vuodessa tulee Novita. Sairaslomani aikana olen kaivannut välillä muutakin tekemistä kuin käsityöt ja lukeminen, joten tilasin puolen vuoden pätkän kolmea eri ristikkolehteä (Hyväntuulen Sanahaut ja sokkelot, Lempi-Kryptot ja Sanahaut ja Anagrammit), kun niistä oli hyvä tarjous, aion kyllä ne tuon pätkän jälkeen lopettaa. Anoppi on tilannut meille jo vuosikaudet Valitut Palat, ja Pirkkahan meille tulee kerran kuukaudessa. Aku Ankka tuli esikoiselle muutaman kuukauden ajan mummun tilaamana, mutta nyt sekin loppui huhtikuussa. Muita lehtiä meille ei taida tulla, en ainakaan muista... 

5. Oletko vaihtanut ammattia, tai harkitsetko sitä parhaillaan?

Olen kyllä opiskellut kaksi ammattia, mutta periaatteessa voisin tehdä kumpaa tahansa työtä, ja toista ammattia opiskellessani teinkin jatkuvasti keikkahommia ensimmäisessä ammatissani. Nykyinen työni ei täysin vastaa kumpaakaan koulutustani, mutta molemmista koulutuksistani on siinä hyötyä; noin puolet työajasta teen jälkimmäistä koulutustani vastaavaa työtä, ja noin puolet muuta työtä, johon kyllä kumpikin ammattini yhdessä antaa riittävän osaamisen. 

6. Mihin haluaisit matkustaa?

En ole lainkaan matkustelunhaluinen. Passini on leimattu viimeksi vuonna 2000 työmatkalla Virossa, ja nykyäänhän se passi ei ole edes voimassa. Pisin "ulkomaanmatka" tuon jälkeen on ollut viime keväänä työpaikan virkistysmatka Luulajaan. :) Kotimaassakin matkustelu jää lähinnä mummolareissuihin; papan luona on tarkoitus käydä tänä kesänä, edellisestä käynnistä on kolme vuotta. Yksi ulkomaanmatka tässä on kyllä viime aikoina ollut mielessäni, sillä viime puhelussa parhaan ystäväni kanssa aloimme jutella Pariisiin matkaamisesta, josta muinoin lapsena yhdessä haaveilimme. Jos siis tämä sairauteni jossain vaiheessa helpottaa tai antaa muuten myöten matkustamiselle, niin tuo matka olisi mukava ystäväni kanssa toteuttaa. 

7. Kirja vai telkkari?

Tätä ei kyllä tarvitse edes miettiä: KIRJA! :) Katson telkkaria todella vähän, oikeastaan vain Hyvät ja huonot uutiset kerran viikossa. Meidän perheessä ei muutenkaan katsota juuri ollenkaan televisiolähetyksiä, lapset saattavat viikonloppuaamuisin katsoa noin puoli tuntia lastenohjelmia. Tällä viikolla tosin olemme mieheni kanssa katsoneet Euroviisu-lähetykset, mutta muutenpa telkkari on pysynyt kiinni. Elokuvia ja muita videoita siitä enimmäkseen katsotaan, mutta elokuviakaan ei koskaan tv-lähetyksinä vaan tallenteina (ei kuitenkaan tv:stä tallennettuna, koska meillä ei ole mitään laitteita, joilla tv:stä voisi mitään tallentaa). Tosin itse en välitä edes niistä elokuvista tai videoista, en ole koskaan oikein tykännyt elokuvien katselusta, mutta perheen seurana saatan vieressä istua neulomassa (ja usein otan päivätorkut...).

Sen sijaan kirjoja on jatkuvasti luvun alla yksi ihan paperinen kirja ja toista kirjaa kuuntelen äänikirjana. Keskimäärin tulee luettua tai kuunneltua äänikirjana pari kirjaa viikossa. Lukeminen on intohimoni! Viime vuosina olen intoutunut lukemaan monia vanhoja kotimaisia ja ulkomaisia klassikkoteoksia, ja olen huomannut, että jos joku kirja on klassikon maineessa, niin se on yleensä hyvä! :)

En kuitenkaan halua omistaa kirjoja, vaikka niitäkin on joskus tullut ostettua. Kevätsiivouksen yhteydessä veinkin kaikki romaanit ja melkein kaikki tietokirjatkin hyllystäni kirpparille. Nuotti-, käsityö- ja runokirjat sinne jätin. Kirjoja saa kirjastosta, ja sitä meillä kyllä ahkerasti käytetään. 

8. Auto, polkupyörä vai jukinen liikenneväline?

Ehdottomasti julkinen liikenneväline. Jos olisin terve, myös polkupyörä olisi tasaveroinen julkisen liikennevälineen kanssa. Nyt kuitekin jätän pyöräilyt vain lyhyille matkoille, ja pidemmät kuljen bussilla. Autoa meillä ei ole, emme tarvitse sitä. 

9. Missä olet hyvä?

Olen hyvä kaikessa mihin ryhdyn. :) Tämä saattaa kuulostaa kauhean omahyväiseltä, mutta oikeasti haluan tällä vain sanoa sen, että jokainen osaa tehdä ihan mitä haluaa, kunhan vain malttaa opetella. Täydellinen ei tarvitse olla, ja varmasti joku toinen osaa tehdä saman asian paremminkin. Mutta jokainen pystyy olemaan riittävän hyvä ihan kaikessa, johon itsellä riittää intoa. Sellaista taitoa ei olekaan, joka ei olisi opeteltavissa, eikä ihminen ole koskaan liian vanha opettelemaan uusia asioita. Jos joku ihminen sanoo, ettei osaa, niin minä vastaan, että "kyllä sinä osaat, et vain vielä tiedä sitä, kun et ole kokeillut". :)

10. Oletko koskaan asunut yksin?

Ensimmäistä ammattiani opiskellessani asuin kolme vuotta yksin 22 neliön yksiössä. Sen jälkeen muutin isoon rivitaloasuntoon työpaikkani viereen, ehdin siinä asua puoli vuotta yksin, kunnes menin naimisiin ja mieheni muutti häiden tienoilla minun asuntooni. Sen jälkeen en ole yksin asunutkaan, paitsi yhden muuton yhteydessä, kun muutimme toiselle paikkakunnalle, mutta miehellä oli vielä kolme viikkoa työ vanhalla paikkakunnalla. Hän kulki silloin minun lapsuudenkodistani käsin töissä, kun minä jo asuin uudella paikkakunnalla. 

11. Yksinolo - hyvä juttu vai kauhistus?

Hyvä juttu. Yksin asuessa kyllä kaipasin kumppania ja perhettä, nyt sitä yksinoloa taas osaa arvostaa. Aika paljon puuhastelenkin yksikseni, vaikka muu perhe hääräisikin ympärillä. En oikein osaa tehdä asioita yhdessä muiden kanssa. Tykkään käydä yksin vaikkapa kaupassa, elokuvissa, teatterissa, konsertissa, kirkossa... Mieskin on ihan samanlainen, kerrankin tässä ihan vasta olimme kumpikin kaupungilla, mutta kuljimme erillämme. Hassuinta oli, että kävimme samaan aikaan syömässäkin, mutta eri paikoissa. :) On mukavampaa istua yksin kahvilassa lukemassa kirjaa kuin seurustella kaverin kanssa. Varsinkin, kun sitä kaverin naamaa näkee kotonakin ihan tarpeeksi. ;)

Ja tässä 11 kysymystä eteenpäin:

1. Mikä aikakausi kiehtoo sinua eniten?
2. Mitä luet mieluiten?
3. Mikä on ollut tähän mennessä elämäsi onnellisin hetki?
4. Mikä taiteenlaji on lähinnä sinun sydäntäsi?
5. Mitä ominaisuutta kadehdit vastakkaisessa sukupuolessa - vai kadehditko mitään?
6. Kumpi on sinulle ominaisempaa, vakavuus vai höpsöttely?
7. Pidätkö pöllöistä?
8. Jos leikkisit piiloleikkiä kotonasi, minne piiloutuisit?
9. Mikä on lempipaikkasi?
10. Pidätkö pöydällä mieluummin kynttilöitä vai kukkia?
11. Oletko käynyt joskus oopperassa?

Ohjeiden mukaan pitäisi haastaa 11 bloggaajaa, joilla on alle 200 lukijaa, vastaamaan näihin minun kysymyksiini. Minä annan kuitenkin luvan ihan kaikille teille napata tämä mukaan, oli lukijoita sitten kuinka paljon hyvänsä. :) Jätä kommenttilaatikkoon viesti, jos nappaat tämän mukaasi!

Viikonlopun jatkoja toivotellen,