Osallistuin tänä iltana jälleen maratonille. Nimittäin Ristipistomaratonille, joka on aina keskiviikkoisin klo 17-21. Yritän nyt muistaa pistellä näin keskiviikkoiltaisin, jotta ristipistotkin edistyisivät. Alkuvuodestahan otin tavakseni pistellä perjantai-iltapäivisin, mutta esikoisen kuvan valmistuttua se vaan jotenkin jäi. Viime perjantaina yritin elvyttää tätä perinnettä, mutta kun lankapaketti odotti noutajaansa Siwassa, niin enpäs silloinkaan ehtinyt kuin tunteroisen verran pistellä. Maratoniltana koitan pitää sitkeästi kiinni tuosta neljästä tunnista, vaikka alkaahan sekin loppuajasta jo puuduttaa, ja pojatkin huutelevat jossain vaiheessa äitiä antamaan hyvänyönhaleja. :) Onneksi on ollut nyt äänikirjoja taas lainassa, tuossa ajassa ehtii hyvin kuunnella kolme levyä.
Kuvat ovat nyt ihan eri värisävyä, koska "ennen"-kuva on napattu päivänvalossa ja "jälkeen"-kuva sähkövalossa, molemmat ilman salamaa kuitenkin. Enkeli tuli nyt valmiiksi, ja ehdin jopa reunusta aloitella muutaman kukkasen verran. Noita kukkasia on jotenkin ihana pistellä, hahmotan ne paremmin kuin tuon enkelin, jonka pistoissa olikin kovasti laskemista.
Yllättävän hyvin tuo yhden yli pisteleminen on taas alkanut sujua, vaikka onkin niin pientä piperrystä. Vaikken muuten tästä valoisammasta vuodenajasta tykkääkään, niin on siinä se hyvä puoli, että näkee tehdä luonnonvalossa vielä illallakin. Kun vain vielä kuopus ymmärtäisi, että oikeasti on iltatoimien aika, vaikka paistaa yhä aurinko. ;)
Valoisaa viikonjatkoa!
Todella kaunista työtä olet tekemässä, ihailen näitä ristipistotöitä.
VastaaPoistaOmat kädet ja silmät kun estää niiden tekemisen.
On niin hieno idea tuo yhden illan viikossa antaminen pistelytöille,että taidanpa ottaa oppia.Keskeneräisiä töitä löytyy!!
VastaaPoistaTosiaan kaunista ja tosi tarkkaa työtä jaksat tehdä. Mä vähän kateellinen olen sinun maratonille, minun käsityöt kun etenee 06-21 välillä muutaman minuutin erissä ja moneseti jo illalla väsyttää päivän työt eikä ksityöt oikein etene, mutta onhan minulla toki kuusi ihanaa syytä tälle, jotten ihan vihreäksi sentään muutu. Mutta toivoin, että pääsisin joskus edes puolimaratonille viikottain :)
VastaaPoistaIhana enkelipistelytyö. Mukavaa päivää Sinulle.
VastaaPoistaKaunista jälkeä!
VastaaPoistaRohkenin kuulepa sinulta kysymään, kun tiedän sinun ahkerasti blogiasi päivittävän, että osaisitko neuvoa rukkiasiassa. Minulla olisi mahdollisuus ostaa halvalla vanha rukki, mutta kun olen vain värttinällä kehrännyt, en tiedä yhtään, mitä rukissa pitää ehdottomasti olla kunnossa, ja mitä sitten voisi itse (tai sorvaustaitoisen pojan avulla) kunnostaa. Mihin kiinnittäisin huomiota rukkia tutkiessani?
Varasin kyllä kirjastosta Tuulia Saarelan kehräyskirjan, mutta olen nyt niin into piukkana, etten jaksaisi yhtään odottaa.
Kiitos jo etukäteen!
SuviL: Minä en ole mikään rukkiasiantuntija, vaikka rukin omistankin, isomummoni vanha sekin on. Kerran olen kehrännyt hahtuvalangasta, mutta en vielä koskaan ihan villasta.
VastaaPoistaOmassa rukissani on lyhdyn pidike irronnut sen jälkeen, kun sillä olen kehrännyt, eli se lyhty laitetaan sellaiseen nahasta taitettuun "silmukaan", ja se on murtunut. Kun se on omassa rukissani rikkoutunut, niin sen ainakin kehottaisin sinua tarkistamaan, että on ehjä tai että lyhty pysyy paikoillaan ylipäätään.
Puolia olisi hyvä tulla rukin mukana ainakin pari-kolme kappaletta, koska toisen rukin puolat eivät välttämättä sovi toiseen rukkiin. Mutta jos rukin mukana tulee yksikin puola, niin varmaan sorvaustaitoinen poika osaa mallista niitä sinulle lisääkin tehdä. Itselläni on kaksi puolaa ja mielelläni useammankin ottaisin lisäksi.
Hyvä tietysti on, jos rukki on mahdollisimman käyttövalmiissa kunnnossa. Mutta esimerkiksi nyörin voi itse uusia ja kannattaakin, jos se on vähänkään huonossa kunnossa. Oulussa Somikissa myydään hauenkoukkusiiman nimellä sitä, mikä käy rukin nyöriksi.
Kannattaa myös testata, miltä rukilla polkeminen tuntuu, siinä yleensä sitten huomaa, jos jotain vikaa on.
Tämän tarkemmin en osaa nyt sinua auttaa, toivottavasti näistä oli jotain apua!