Kiitos!

Kiitos tsempeistä ja ihanista kommenteistanne! Rukoukset selvästi kuultiin ja peukutukset nähtiin, sillä näytteenotto onnistui ensimmäisellä pistolla, eikä siihen sekoittunut nyt sitä verta, joka sotki edellisen näytteen tulokset. Kipeääkään ei pistäminen käynyt toisin kuin edellisellä kerralla kipua säteili vähän sinne sun tänne. Olivat laittaneet näytteenottajaksi oikein apulaisylilääkärin, koska kuulemma jos ei tälläkään kertaa olisi saatu kunnon näytettä, niin hän olisi sitten tiennyt, mitä tehdä seuraavaksi. Hoitaja oli sama kuin viimeksikin, tai viimeksihän oli kaksi hoitajaa, jotka olivat harjoittelujaksolla siirtymässä osastolta poliklinikalle työhön. Hoitajaa jännitti tämä enemmän kuin minua, sillä hänelle tämä oli kuulemma ensimmäinen kerta, kun hänen piti ottaa neula pois selästä, lääkäri siis ainoastaan pisti ja hoitaja teki loput (viimeksi työskentelivät yhdessä). Hoitaja oli kuulemma koko viime yön jännittänyt tätä näytettä, ja kun hän tajusi, että minä olen se potilas, jonka kanssa edellisellä kerralla oli isoja ongelmia, niin johan jännitys pukkasi hänellä niin suureksi, että hän kaatoi vahingossa sermin minun päähäni. Ei siis näytteenoton aikana, vaan ennen sitä, kun hän yritti ripustaa minun villapaitani ja laukkuni siihen sermin päälle odottamaan. On siihen kuulemma ennenkin laukkuja laitettu, mutta minun kutimeni taisivat painaa niin paljon, että sermi rojahti päähäni. Kylmäpussilla siitä selvittiin, mutta meinasipa melkein itsellä itku tulla, kun ajattelin, että kaikkea sitä pitääkin ihmiselle vielä sattua. Ehdittiin ennen lääkärin tuloa jutella hoitajan kanssa niitä näitä, ja hänkin ihmetteli, miten mun kohdalle on sattunut näitä vastoinkäymisiä. Hän jopa kysyi, miten uskalsin vielä tulla uudestaan, mutta ei tässä kaiketi ollut vaihtoehtoja...

Joka tapauksessa kaikki nyt hyvin, toistaiseksi vasta selkä kipeänä ja välillä vähän säteileviä kipuja siellä täällä kehoa, ja sitä kamalaa päänsärkyä odotellaan. Sohvan ääreen on kasattu kaikki mahdollinen, mitä ihminen voi kuvitella tarvitsevansa päivän aikana. Palaillaan seuraavan kerran joko neuleasioissa tai sitten Novita-katsauksen merkeissä. Lehti tuli ja on kertaalleen selattu, mutta en nyt ihan heti jaksa miettiä, mitä kirjoittaisin. Varsinkin kun tässä sohvalla näpytteleminen ei ole kovin ergonomista...

Kaunista kellokeskiviikkoa!