Ekopaasto loppusuoralla

Paastonaikaa on vielä puolitoista viikkoa jäljellä, mutta minun ekopaastoni alkaa olla loppusuoralla. Toisaalta minullahan meni paastonajasta ensimmäiset puolitoista viikkoa ekopaaston toteuttamisen suunnittelemiseen, joten sopii vallan mainiosti, että viimeiset puolitoista viikkoa menevät työn tuloksesta nauttimiseen ja muuhun pohdiskeluun.

Varsinainen siivousurakka kesti kolmisen viikkoa. Rankkaahan se oli toki henkisesti, mutta ennen kaikkea fyysisesti. Voimat kun ovat sairauteni vuoksi vähissä. Onneksi puolisoni on auttanut fyysisesti raskaimmissa hommissa. Siitä huolimatta olen joka ilta ollut niin uuvuksissa, ettei minusta ole ollut oikein tekemään käsitöitä tai lukemaankaan.

Nyt sitten en tiedä, miten päin olisin, kun ei ole enää mitään siivottavaa. ;) Miten osaan enää levätä sohvalla ja tehdä käsitöitä? Sairaslomani aikana olen ehkä vähän liikaakin levännyt, kun olisi kuitenkin tärkeää pitää itseään liikkeellä, vaikka se olisikin vaikeaa. Ei tietenkään tarvitse itseään uuvuttaa loppuun, mutta pieni puuhastelu pitää sekä mielen että kropan vireillä. Tämä tavarainventaario on kyllä siinä mielessä palvellut minua, että on ollut mukavaa tekemistä, vaikka se on väsyttänytkin. Välillä olen ollut väsymyksestä kipeä ja kiukkuinen, mutta lopputuloksena on hyvä mieli, helpotus, vapautus tavaroiden taakasta ja kaikella tavoin onnellinen olo.

Yksi pieni tehtävä minulla vielä on edessäni tässä projektissa. Perjantaina viikkosiivouksen yhteydessä pesen vielä saunan - ensimmäistä kertaa! Tässä saunassahan emme ole saunoneet kertaakaan, vaan se on toiminut viisi vuotta täysin varastotilana. Siitä muistona on vielä tuossa seinällä naulakko, jossa roikkui monenlaista reppua täynnä varastoitua tavaraa. Muutaman viime päivän ajan siinä oli väliaikaisesti vanhoja juhlapukujani henkareissa ja pukupusseissa lähdössä kirpparille. Naapurirapun kellarissa meillä on varastokoppi, jonka myös raivasimme pari vuotta sitten vähän väljemmäksi, ja tämän viikon maanantaina kävin vielä kertaalleen siellä olevia laatikkoja läpi ja saimme sinne vieläkin lisää tilaa. Nyt siellä on helpompi käydä hakemassa ja viemässä tavaraa, niitä ei tarvitse säilöä saunassa tai kaappien ylähyllyillä.

Kunhan sauna ja samalla myös kylppäri on kuurattu, täytyy testata tätä saunaa, vaikkemme mitään erityisiä saunan ystäviä olekaan. Mahtaakohan kiuas edes toimia? ;)

Eilen illalla tämä sauna siis tyhjeni viimein kaikesta tavarasta - sehän ehti toimia vielä kirpparille menevien juttujen säilytyspaikkana, ja voin vakuuttaa, että täyttä oli! Tuohon lähellämme olevaan Toppila Centeriin (sijaitsee entisen kierrätyskeskuksen tiloissa) olemme kiikuttaneet viime viikkoina aika monta kassillista ja laatikollista sellaista tavaraa, jota emme ole halunneet alkaa myymään kirpparilla. Siitä huolimatta myös ihan myytävää kirpparitavaraa oli paljon, ja ne ovat nyt Keskuskirppiksellä Alppilassa. Laitoimme sinne tavarat helppomyyntiin, eli kirpparin pitäjät hinnoittelevat tavarat ja laittavat ne myyntiin niin pitkäksi aikaa, kun myytävää tavaraa riittää tai kuinka vaan asiasta sovitaan. Myyntitulot jaetaan puoliksi meidän ja kirpparin kesken, eikä meidän tarvitse maksaa erillistä kirpparipöydän hintaa eikä käydä järjestelemässä pöytää. Koska meillä ei ole autoa, sain neuvoteltua heidän kanssaan niin, että he hakivat tavarat meiltä kotoa. Mikään yleinen käytäntö tuo hakeminen ei ole, sillä kun kysyin asiaa heidän työntekijältään, niin hän sanoi, ettei heiltä ole ennen tällaista kuljetuspalvelua kysytty, mutta hän sitten soitti omistajalle, joka lupasi kuljetuksen järjestyvän. Mehän asumme vain parin kilometrin päässä tuosta kirpparista, silläkin varmaan oli vaikutusta siihen, että lupasivat kuljetuksen.

Tiedoksi muuten kalajokisille blogini lukijoille (tiedän teitä olevan useampia), että tuo Keskuskirppis on sama firma kuin samanniminen kirppis Kalajoen keskustassa (siinä jossain S-marketin ja Osuuspankin lähettyvillä). Eräässä blogikommentissa luki, että olisi hyvä olla tuollainen helppomyyntipalvelu myös maaseudulla. Sitä en tiedä, onnistuisiko maaseudulla tuollainen noutopalvelu, kun matkat ovat pitkiä sivukyliltä kuntakeskuksiin, ja suurimmalla osallahan on pakko olla auto maalla asuessaan, eli moni voi itsekin autolla tavaroitaan viedä kirppareille. Mutta varmaan tuota helppomyyntijuttua voi kysäistä ainakin tuosta samaisesta firmasta, jos kerran heidän Oulun toimipisteessäkin on sellainen palvelu.

Helppomyyntiä tai ei, onhan siinä tavaroiden myyntikuntoon laittamisessakin oma vaivansa vaatteiden pesuineen ja silityksineen, ja ylipäätään sen tarkistamisessa, että kaikki on myyntikelpoista. Osan lasten palapeleistä jopa kokosin varmistaakseni, että kaikki palat ovat tallessa!

Oululaisille siis vinkiksi, että Keskuskirppikseltä kannattaa lähiviikkoina käydä kurkkaamassa, mitä kaikkea sinne on ilmestynyt myyntiin. Käsityölehtiä lähti ainakin toistasataa! :) Lisäksi siellä on aika paljon tekemiäni käsitöitä, suurin osa sellaisia, jotka olen innoissani virkannut tai neulonut, mutta ovat sitten jääneet vain kaapin täytteeksi. Muun muassa yksi käyttämätön vironvillasta neulottu Revontuli-huivikin löytyy nyt tuolta Keskuskirppikseltä! :) Menkäähän tekemään löytöjä! ;) Keskuskirppikseen päädyin myös osittain sen vuoksi, että se on siisti, tilava ja valoisa verrattuna moniin muihin oululaisiin kirppiksiin, eli jo senkin vuoksi suosittelen käymään tutustumassa!

Käsityöt ovat jääneet tämän projektini jalkoihin, mutta eiköhän niitä vähitellen ala tänne taas ilmestyä entiseen tahtiin. Kiitos, että olette kärsivällisesti jaksaneet lukea näitä ei-käsityöaiheisia postauksiani! :)