Novita Kevät 2013

Tänään oli taas kauan ja hartaasti odotettu päivä.

Aamiaispöydässä ensimmäinen heräämiseni uuteen päivään tapahtui sanoilla: "Novita tulee tänään!" Sitten aloitimme perjantaiseen tapaan siivouksen. Kun mies kuuli eteisen oven kolahtavan, hän kysyi: "Nytkö se tuli?" No ei tullut, minähän vain pyyhin ovenkahvat, minkä vuoksi väliovi piti avata ja sulkea. Kun mies oli imuroimassa eteistä, kuulin taas välioven kolahduksen. Kurkkasin olohuoneesta ja näin mieheni virnuilevan; hän olikin tehnyt minulle tahallaan pilan. Kun mies sitten imuroimista varten taas avasi ja sulki välioven, hän tiesi katsomattakin, että minun pääni kuikuili jälleen olohuoneesta. "Ei tullut vieläkään", hän ilmoitti. Tätä jatkui pitkin aamupäivää, ja välillä piti käydä ihan vain varmuuden vuoksi kurkkaamassa, jos se posti olisi tullut ja minä en vain olisi kuullut, kun imurit pitävät niin kovaa ääntä (meillä siis on käytössä kaksi imuria yhtä aikaa). Siivouksen jälkeen mies taas kysyi, että eikö se vieläkään ole tullut. Sitten hän alkoi ihmetellä, että minkä vuoksi hän sitä Novitaa oikein odottaa, kun minullehan se tulee. :D Lopulta odotukseen yhtyi esikoisemme, joka ei ollut tänään koulussa vesirokon vuoksi (huh! viimein se tauti tuli meidän perheeseen, toivottavasti pian pikkuvelikin sen sairastaa, niin on sitten sekin alta pois), koska hänkin alkoi lounaan jälkeen huokailla: "Milloin se Novita oikein tulee?" :)

Mies ideoi, että jos postinkantajilla olisikin gps-paikannin, jota voisi seurata netin kautta niin, että näkisi missä postinkantaja on menossa, ettei tarvitsisi koko aikaa kyttäillä luukun kolahdusta. Tai jos se paikannin olisikin jokaisen oman postin joukossa. No, eihän se auttaisi mitään, sillä oikeastihan ne päivän postit tuodaan aamulla pakettiautolla sellaisiin harmaisiin kaappeihin, joita on muun muassa meidän alaoven edessä ja tuolla jalkakäytävien varressa, ja niistä lukollisista kaapeista postinjakaja aina ottaa pienen erän postia, jotka hän jakaa seuraavaksi reittinsä varrella oleviin talouksiin. Sen asian muistamisesta minulle vasta tuska tulikin - minun Novitanihan on voinut olla jo tuntikaupalla siinä harmaassa kaapissa melkein kotini vieressä, mutta en vain saa sitä käsiini! Tai voi toki olla, että siinä kaapissa on vain ilmaisjakelulehdet, mistäs minä niin tarkasti asiaa tiedän.

Minun lapsuudessani kotikylän postin edessä oli sellainen oranssi laatikko, johon tuotiin aina seuraavana päivänä jaettavat lehdet, siitä postinjakaja ne otti aamulla lajiteltavaksi. Meillä ei siis todellakaan lehtiä jaettu erikseen aamuyöllä, vaan päivän lehdet tulivat aina muun postin mukana parhaimmillaan ehkä vasta iltapäivällä riippuen siitä, missä päin pitäjää sattui asumaan. Muistan joskus, että saatoimme sieltä postin edessä olevasta laatikosta hakea jo etukäteen oman lehtemme edellisiltana (esim. kerran viikossa ilmestyvä lehti oli siellä jo edellisiltana), niin postinjakajan ei tarvinnut sitä seuraavana päivänä enää jakaa. ;) Siis eihän se laatikko lukossa suinkaan ollut, eli sieltä pystyi sen oman lehtensä ihan hyvin hakemaan. Mun mielestä voisi kyllä nykypäivänäkin olla tuollainen Novita-laatikko, josta saisi käydä oman Novitansa hakemassa ilman, että tarvitsee sitä odottaa klo 12.30 saakka, kuten tänään! ;)

Tätä lehteä on jo kovasti silitelty. :) Monet neuleista näyttävät siltä, että niitä tekee mieli koskettaa. Ehkä on ihan pakko kohta lähteä jonnekin kauemmas kaupoille tutkimaan uutuuslankoja, koska ne ainakin lehden sivuilla näyttävät niin houkuttelevilta! Tai sitten täytyy vain toivoa, että lähimpään Novita-kauppaan eli Tokmannille tulee loputkin uutuudet pian.

Suurin harmitus on se, etten mitenkään voi tehdä kaikkia neuleita, joita haluaisin! Siihen ei riitä aika eikä varallisuus. Siksi tätäkin lehteä selaillessa täytyi ihan tosissaan miettiä, millaiset neuleet ovat sellaisia, joita ilman en todellakaan voi elää, ja mitkä ovat sitten muuten vaan ihania. Järki sanoo, että enhän minä edes tarvitse yhtäkään uutta neulevaatetta enää, mutta tunnepuoli huutaa, että on pakko saada noita aina vaan lisää ja lisää!

Olen jo aiemmin hehkuttanut täällä Novitan uusia kevätlankoja ja -värejä. Miksi, oi miksi ihmeessä Novitan pitää aina kerralla pläjäyttää valtava määrä minun suosikkivärejäni yhteen värikarttaan?! Koska vaikka en tarvitsisikaan enää uusia neuleita, niin kun näen jonkun "minun väriseni" langan, minun on vain pakko saada siitä itselleni neule, tai mielellään neulesetti, koska pitäähän kaikkien päälläni olevien vaatteiden sointua yhteen (esim. paita ja sukat); tai jos teen pipon, niin samasta langasta ja mielellään samantyylisellä mallilla pitää tehdä myös kaulanlämmitin ja lapaset. Tosin pipo-lapaset-kaulurisettiä ei voi tehdä, jos ei ole ensin olemassa takkia, jonka kanssa sitä käyttäisi, ja jos taas ostan uuden takin, sitä ei voi käyttää, ennen kuin on tehnyt siihen yhteensointuvan pipo-lapaset-kaulurisetin - ja siis nimenomaan väreiltään yhteensopivan (kelta-harmaalle takille kelta-harmaan setin, turkoosille takille turkoosin setin jne.). Tämän settiajatukseni vuoksi lankaostokseni eivät ole koskaan tyyliin "ostanpa yhden kerän tuota kivaa lankaa", vaan yleensä ostan lankaa vähintään puseroon tai sitten kokonaiseen settiin. Ja kun katselen lehdestä kivoja ohjeita, täytyy minun ottaa myös huomioon, että kaapistani löytyy vaatteita, joiden kanssa kyseinen neule sopii. Tyyliltään sen ei tarvitse tietenkään sopia, ainoastaan väreiltään. Siis jopa niin, että hiukset on kiinnitetty puseron värisellä donitsilla. ;)

Novitan värikartassa on siis taas kerran ihan liikaa "minun värejäni", ja jotta saan itselleni edes pienen palan niitä kaikkia, en voi mitenkään tehdä jokaisesta väristä erikseen yksiväristä puseroa. Se veisi minut vararikkoon ja myös aikaa muutaman vuoden, jona aikana ehtisi tulla lisää uusia ihania värejä, ja olisin lopulta melkoisessa kierteessä. Kokemusta nimittäin tästäkin on... Siksi olen nyt keksinyt, että teenkin jatkossa monivärisiä neuleita, joihin yritän saada mahdollisimman paljon kivoja värejä samaan neuleeseen. Johan noita yksivärisiä neuleita kaapeissa onkin yllinkyllin, eikä viitsisi oikeasti enää tehdä kymmenettä (tai kahdettakymmenettä ;) ) yksiväristä turkoosia neulepuseroa edellisten seuraksi. Tällä hetkellä etsin oikeastaan vain monivärisiä tai monella eri langalla tehtyjä neulemalleja, ja niitä toivoin löytäväni myös tästä lehdestä. Jos siis tässä lehdessä joku malli ei tänään minuun kolahtanut, se tarkoittaa vain sitä, että se ei kohtaa toiveitani juuri tällä hetkellä. Joskus myöhemmin, kun tarpeeni ja toiveeni ovat erilaiset, saatan löytää tästäkin lehdestä jotain sellaisia malleja, jotka sopivat senhetkiseen tarpeeseeni. Näin on käynyt monien vanhojen Novita-lehtien kohdalla. Kun vaikkapa viisi vuotta sitten ohitin kiireesti kaikki kirjoneuleliivien mallit, niin viime aikoina olen neulonut kirjoneuleliivejä vanhoista Novita-lehdistä, mm. vuosilta 2006, -08 ja -10. Uskon, että tämäkin lehti tulee yllättämään minut vielä vuosienkin päästä malleilla, jotka tänään sivuutan kokonaan.

Tämän kaiken vuodatuksen jälkeen ymmärtänette varmaan paremmin, miksi hyppäsin tästä lehdestä yli esimerkiksi kaikki sileää neuletta olevat peruspuserot, yksiväriset neuleet tai vaikkapa neuleet, joiden langan värikartasta ei tällä hetkellä löydy "minun väriäni". Sen sijaan katseeni suuntautui erityisesti niihin malleihin, joihin löytyy sopivaa lankaa oikeissa väreissä ja jotka myös täyttävät kriteerini siitä, että haluan yhteen neuleeseen saada mahdollisimman montaa eri väriä tai lankatyyppiä.

Aloitetaan ensin muutamasta neuleesta, joissa on hieman sellaista ideaa, jota tällä hetkellä omiin neuleisiini kaipaan, mutta jotka eivät ihan ole sitä mitä haen. Malli 32 neulemekossa on kiva siksak-kuvioinen kaulus, siinä on sitä monivärisyyttä, mitä neuleisiini kaipailen. Mutta neuleessa on ihan liikaa sileää neuletta, ja toisekseen minun vartalolleni ei sovi vaate, jossa on noin pieni pääntie tai siis kaula-aukko ihan kurkulla. Itse asiassa se ei kyllä sovi lehden kuvassa olevalle isokokoiselle mallillekaan; käsittääkseni isorintaisille naisille suositellaan aina V-aukkoista tai muuten avarampaa kaula-aukkoa. Mutta jotain kivaa ideaa tuossa monivärisessä neuleen yläosassa kyllä on.

Malli 79 siksak-neulemekossa on monivärinen siksak-kuvio puolestaan helmassa ja malli muuten kohdallaan, kaula-aukossa ei valittamista ja mielenkiintokin riittäisi tuon toteuttamiseen. Siinä on myös yhdistetty useita lankoja, joissa on minulle mieluisia värejä: Bambua, Miamia ja Puro Batikia. Mutta siihen Puro Batikiin se sitten tyssääkin, kun siinä ne värit ovat ihan jotain muuta kuin nettisivujen ja myös tämän lehden kuvat antavat ymmärtää. Ehkä lehdessä tämän neulemekon kuvassa on jokseenkin realistinen se kelta-vihreä-liilan Puro Batikin väritys verrattuna väreihin livenä, mutta minun mielestäni ne eivät oikein sovi yhteen Miamin eikä varsinkaan Bambun värien kanssa. Ja mustaahan minä en käyttäisi tähän mekkoon missään nimessä. Ehkä tätä mallia voisi soveltaa pelkälle Bambulle ja Miamille, siitä kyllä löytyisi hyvät väriyhdistelmät (vadelmaa, turkoosia, lilaa, persikkaa, vihreää...) Toisaalta, enkö ole noita siksak-juttuja jo riittävästi tehnyt? Mietitään ja suunnitellaan...

Malli 37 huivia tuijottelin ja silittelin lehden sivulla pitkään. Se on toisaalta ihana ja siinä on joitakin kauniita värejä, mutta toistaalta taas kaikista huiviin käytetyistä langoista ei löydy minulle mieluisia värejä. Enkä edes tarvitse huivia. Mutta silti tuo on jotenkin kiehtovan näköinen, ja idea eri lankojen yhdistämisestä on hauska!

Uutta Säde-lankaa olen vähän miettinyt, että kokeilisinko sitä vaiko enkö. Ehkä pitäisi nähdä se livenä kaupassa, siinä on ainakin ihana turkoosi väri, ja minähän en voi vastustaa mitään turkoosia... Periaatteessa en tarvitse enkä halua itselleni huivia, mutta malli 34 ja malli 49 huivit ovat sen verran kivan näköisiä, että niitä olisi hauskaa kokeilla ja samalla testata, vieläkö inhoan kaikkia paljettilankoja. ;) Mitään järkeähän ei ole tehdä itselleen huivia, jos sellaiselle ei ole tarvetta (ja pitäisi olla myös siihen yhteensopivat kaikki muut vaatteetkin...), eli järki käskee unohtaa nämä huivimallit, mutta tunnepuoli on vähän toista mieltä. Kumpi voittaa? ;)

Kuvat: Novita

Tykkäsin monista neuleista, joissa on yhdistetty kahta eri lankaa! Yksi näistä neuleista on malli 41 palmikkoneuletakki Rosesta ja Nallesta. Olen yhden neuletakin tehnytkin samalla periaatteella, langat olivat juurikin Rose (Mohair) ja Nalle, ja siitä tuli aivan ihana! Ehkä en kuitenkaan halua toista samaan tyyliin tehtyä neuletta tehdä, joten osittain siksi tämä jää mietintään, vaikka onkin tosi kaunis. Tässä tosin vähän arveluttaa tuo huppu, koska en ole "huppuihminen". Joskaan en ollut muutama vuosi sitten "liivi-ihminenkään", ja nyt noita liivejä on jo useampi kaapissa. :) Ja sitten mietin väriä, josta tämän tekisin - turkoosiko jälleen? Tämä menee varmastikin niiden neuleiden joukkoon, johon palaan aikojen saatossa.

Malli 45 kohoneuletunikassa on tosi kivannäköinen pinta, joka on saatu yhdistämällä Rosea ja 7 veljestä Nostalgiaa. Tästä neuleesta voin sanoa varmasti, että en tätä tule tekemään, koska... no joo, tiedätte jo syyn: Nostalgiassa ei ole "minun värejäni", enkä tykkää näistä "kurkkuun ulottuvista" kaula-aukoista. Mutta tuo pinta on silti nätti, ja siitä en muuta mieltäni. ;)

Malli 56 palmikkoneulepusero ihastuttaa minua enemmän kuin tarpeeksi. Siihen oli tarjolla lehdessä kaksikin eri värivaihtoehtoa, joissa oli yhdistetty turkoosia Säde-lankaa joko vihertävään tai lilahtavaan Usvaan - kumpikin värivaihtoehto miellyttäisi minua. Mutta se myös hieman arveluttaa siksi, että a) Säde-langassa on niitä inhoamiani paljetteja, b) en osaisi päättää, kumpaa väriä Usvaa käyttäisin ja c) tuossa on taas vähän turhan ylhäällä tuo kaula-aukko. Muuten kyllä niin, niin, niin, niin, niiiiiiiiin ihana tuo malli! :)

Kuva: Novita

Melko varmasti toteutan malli 42 lyhythihaisen neulepuseron. Miami on yksi tämänhetkisiä suosikkilankojani, ja siinä on myös monta kivaa uutta väriä tänä keväänä. Tämä pusero toteuttaa myös haaveeni yhdistää useita saman langan eri värejä samaan neuleeseen. Jokin tässä mallissa kuitenkin vielä mietityttää, en ole vielä päässyt selvyyteen että mikä. Haluan kenties nähdä, onko maaliskuun lopulla ilmestyvässä Kesä-Novitassa jotain vielä ihanampaa keksitty Miamin ja minun pään menoksi... Siltikin tämä pusero houkuttelee.

Tässä lehdessä on ainakin kaksi neulemallia, jotka pääsevät ehdottomasti puikoille:

Kuva: Novita

Malli 1 neuletunika pääsee puikoille pelkästään jo siksi, että olen ostanut tähän jo langat. ;) Teen tästä tosin oman muunnelmani, johon käytän lilaa 7 veljestä pohjavärinä ja raidoitan jämälangoilla raidat sen mukaan miten lankaa on. Tosin ne "jämälangat" eivät tällä hetkellä vielä ole jämälankoja, vaan teen niistä ensin jotain muuta, ja kun siitä jää lankoja yli, niin ne käytän sitten tämän mekon raitoihin. Minulla kun on tapana lankoja ostaessani miettiä paitsi langan varsinainen käyttötarkoitus myös se, mihin käytän mahdollisesti ylijäävät jämälangat. Eivätkö kaikki neulojat tee niin? :)

Kuva: Novita

Lehden ehdottomasti kaunein malli on tämä Usvasta virkattu poncho malli 54. Olen niin ihastunut tuohon Usvaan jo nyt, vaikken ole vielä nähnyt sitä edes livenä. Novitan tiedotteessa luki, että Puro poistuu valikoimista ja se korvataan Usvalla, mikä on minulle sikäli mieluinen uutinen, etten ole koskaan Puroa ostanut, koska siinä oli niin epäsopivat värit minulle. Muuten se lanka olisi voinut minua houkutellakin. Nyt kuitenkin tässä uudessa Usvassa näyttäisi olevan niin ihanat värit, että tätä melko varmasti pääsee minun ostoskoriini. Toivottavasti värit ovat livenäkin yhtä kauniit! :) Tämä poncho taasen on niin kertakaikkisen ihana! Ainoan muutoksen tähän tekisin vaihtamalla kukkien keskustassa olevan Silver-langan Goldiin, koska hopea ei kuulu minun väreihini, mutta kulta sen sijaan kuuluu.

Kuvat: Novita

Sukkamallit tietenkin laitetaan aina muistiin. Malli 10 Isoveli-neuletossut ovat kerrassaan hurmaavat! Nyt melkein harmittaa, että kudoin kaikki Isoveli-jämät joulukuussa sukiksi, koska nythän minulla ei ole yhtään Isoveljeä kaapissani. Mutta tämä ohje painetaan muistiin tulevaisuutta varten.

Malli 28 Martanseppele-sukat ovat myös kauniit, vaikka muuten en oikein noille Martta-aiheisille neuleille tässä lehdessä syttynyt. Jotenkin vieroksuttaa tehdä neule, jonka takana on jokin tarina, jos se ei kolahda omalle kohdalle. Martta-sukat voisin tehdä jollekin Martalle (nimeltään tai järjestön jäsenelle), mutta omalla kohdalla tuntuu jotenkin "väärältä" pitää Martta-sukkia, jos en ole itse Marttojen toiminnassa mukana. Sen sijaan omalle kohdalleni voisin kuvitella vaikkapa Kalajoki-sukat tai Körttisukat, kun ne osuvat yksiin oman taustani kanssa. Mutta nätti malli siis joka tapauksessa tuo Martanseppele-sukkamalli!

Malli 36 neulotut ja virkatut sukat pääsevät 100% varmasti puikoilleni! Uudessa Pikkusisko-langassa ei kylläkään ole minun värejäni, mutta onhan noita ohuita sukkalankoja kaapissa vaikka millä mitalla, joten jostakin niistä tulee varmasti tehtyä nämä sukat. Tykkään erityisesti tuosta virkkausosasta, mitään muuta "jännäähän" tuossa mallissa ei sitten olekaan.

Malli 47 pitsineulesukat pääsevät myös ehdolle siinä vaiheessa, kun etsin sopivaa mallia ohuille sukkalangoilleni. Tämähän on tietysti muunnelma vanhasta tutusta pitsisukkamallista, mutta hyvähän tätä on aina aika ajoin palautella mieliin, nättihän se on! :)

Tässä tämä katsaus oli sitten tällä kertaa! Nyt odotellaan vain sitä maaliskuun Kesä-Novitaa, josta yleensä löytyy minulle kaikista eniten mieluisia malleja. Ehkä postinjakaja on sillä kertaa aiemmin aamusta liikkeellä... ;)