Heipä vaan!

Mukavaa, kun olet tullut pistäytymään blogissani. Vielä mukavampaa on, jos jätät käydessäsi itsestäsi puumerkin. Toivottavasti viihdyt - tervetuloa myös uudestaan! :)

maanantaina, lokakuuta 01, 2012

Keski-ikä

Tietää olevansa keski-ikäinen, kun...

  • Voi sanoa yhä useammalle: "Kun minä olin sinun iässäsi.."
  •  Alkaa ostaa housuja, joissa vyötäröllä on kuminauha.
  •  Kauneus on vain valokatkaisijan päässä.
  •  Kuorsaaminen on tapa osoittaa vierustoverille, että on elossa.
  •  Ei enää mistään hinnasta haluaisi yöpyä muualla kuin omassa sängyssä.
  •  Luulee, että on tapahtunut jotakin, jos puhelin soi illalla klo 9:n jälkeen.
  •  Paino ei ole noussut, se on vain laskeutunut hartioilta vyötärölle.
  •  Kylmä kahvi kaunistaa, mutta maha ei kestä niin paljon kuin naama vaatisi.
  •  Ennen vanhaan sattui ja tapahtui; nykyään ei tapahdu mitään, mutta  joka paikkaan kyllä sattuu.
  •  Elämän korkeat arvot tarkoittavat kolesteroli-arvoja.
  •  Silmään syttyy tuli vain silloin, kun aurinko osuu silmälaseihin.
  •  Ei enää välitä, jos ajatukset alkavat karkailla, kunhan tulevat takaisin.
  •  Tekee kolmea asiaa yhtä aikaa, mutta unohtaa, mitä ne kaksi muuta olivatkaan.
  •  Seksi maistuisi useamminkin, mutta esileikit vievät kaikki voimat.
  •  Sammuttaa valot säästösyistä, ei romantiikan vuoksi.
  •  Kahdesti yössä tarkoittaa vessassa käyntejä.
  •  Ja lohdutukseksi ikääntyville: Kaikilla on valokuvamuisti, joillakin ei vain ole filmiä. 
(Lähde: Perhekerho.net)


Muistan jo koulussa aikoinaan oppineeni, että keski-ikä alkaa 35-vuotiaana. Toisaalta Wikipedian mukaan minulla olisi vielä vuoden verran armonaikaa. Niin tai näin, sitä tosiasiaa ei pääse pakoon, että nuoremmaksi ei meistä kukaan tule. En kyllä ikinä ole kauhistellut vanhenemista, pikemminkin päinvastoin, minusta on mukavaa, kun ikää tulee lisää. Enemmän minua ärsyttää, jos minulle sanotaan, että "kun sinä olet niin nuori vielä..." Ihan niin kuin nuorempi olisi jotenkin vähempiarvoinen.

Minusta 35-vuotias ei ole enää mikään kovin nuori, mutta ei vielä kovin vanhakaan. Keski-ikäinenkö siis? Ainakin juuri sopivan ikäinen! :)


Muutama viikko sitten kävin poimimassa pihlajanmarjoja, ja keittelin niistä mössöä, josta kiinteämmän osan erotin soseeksi ja vähän vetelämmän osan mehuksi. Voit käydä kurkkaamassa ohjetta täältä.

Tämän päivän kunniaksi jatkojalostin nuo keittelemäni mössöt, ja tein pihlajanmarjajuustokakkua, jonka ohjeen löysin täältä. Tosin ohjeesta poiketen tein pohjan karppaajalle sopivammaksi, eli laitoin pohjaan 75 g voita sekä 200 g pähkinä- ja mantelirouhetta. Hieman piti ripotella sekaan sokeria, koska kokemukseni mukaan pohjasta tulee muuten aika pahanmakuista. ;) Vaniljatuorejuustoa en kaupasta löytänyt, joten laitoin ihan maustamatonta tuorejuustoa ja lisäksi teelusikallisen vaniljasokeria (siis oikeaa vaniljasokeria, ei vanilliinisokeria). Tai en minä sitä laittanut, vaan meidän kuopus, joka auttoi kakun tekemisessä. Hän vastaa meillä nykyään esimerkiksi kermavaahdon vatkaamisesta. :)


Koristeeksi hain tuosta läheltä pari pihlajanmarjaterttua. Napsaisin puusta sellaiset tertut, joissa marjat näyttivät erityisen kauniilta. Kotimatkalla aloin huvikseni laskea, montako marjaa näissä koristetertuissa oli. Ja voiko olla sattumaa: niitä oli tasan 35! :)

Veljistäni ainakin kahdella oli tapana ennen muinoin (ehkä nykyäänkin?) laskea synttärikakun päältä, että kakun koristeena olevia mansikoita tai muita marjoja/karkkeja/tms. on tasan sen verran kuin päivänsankarilla on ikävuosia. Sanomista tuli, jos marjoja oli väärä lukumäärä. ;) Tämän päiväiseen kakkuun olisivat varmaan hekin tyytyväisiä sen puolesta, vaikka ihan sattuma tuo olikin.


Elämän yksiä kummallisuuksia on mielestäni se, että syntymäpäivisin on tapana antaa lahjoja, joskin meidän perheessä tätä omituista tapaa ei noudateta läheskään joka vuosi. Tänä vuonna esitin miehelleni toiveen, että kun Lidliin tuli juuri tänään uutuus tummasuklaa-Geisha tarjoukseen 4 kpl kahdella eurolla, että jos saisin synttärilahjaksi nämä neljä suklaapatukkaa, niin olisin ikionnellinen. :) Nyt siis olen ikionnellinen, vaikken ole vielä ehtinytkään uutuussuklaita maistaa. ;)

Ystävälläni on ollut myös jo monen vuoden ajan tapana lähettää minulle synttäripäiväksi kaksi käsityölehteä, eikä hän ole näemmä tapojaan muuttanut. ;) Tänä vuonna posti jopa kulki ihan ajoissa ja kirje tuli perille aivan oikeana päivänä. KIITOS! :) Neuleita naisille -lehteä minulla ei vielä ollutkaan, mutta tuon Kauneimmat käsityöt Sukat ja lapaset -lehden olin ehtinyt jo ostaa muutama viikko sitten. Esitänkin samantien ehdotuksen blogini lukijoille, että jos joku haluaisi itselleen tuon Sukat ja lapaset -lehden, niin voisin tehdä vaihtarit, eli lehden haluava voisi lähettää minulle vaihtariksi jonkun itselleen tarpeettoman lehden, ei tarvitse olla edes mikään uusi. Vaihtareista kiinnostunut voi laittaa sähköpostia marska_77@yahoo.com. Mutta voihan toki lehtiä kaksikin kappaletta minulla olla, jos vaikka kulutan lehden puhki asti. ;)  Edit: Vaihtarit suoritettu, kiitos blogiystävälle! :)


Iltapäivällä sohvalla pötkötellessäni lääkärireissun jäljiltä uupuneena näpsyttelin vielä miehelleni tekstarin, että niiden suklaapatukoiden lisäksi saattaisin ilahtua myös sellaisista kukkasista, jotka voi laittaa maljakkoon. Mies soitti töistä lähtiessään ja kysyi, mistä niitä kukkia saa oikein ostettua. ;) Minä sanoin, että no jos sieltä Lidlistä löytyy samalla, kun haet sitä suklaata, niin ihan joku sellainen on riittävän hyvä kukkapuska. No, tuollainen valtava puska sieltä sitten tuli, mitä lie kukkia sitten ovatkaan, tunnistaako joku lajikkeen? :)


Kaikkein suloisin oli kyllä kuopukseni (hän on toki aina suloisin!), kun hän päiväkodista tullessaan alkoi miettiä minulle synttärilahjaa. Hän kävi läpi omaa lelukaappiaan, ja lopulta alkoi itkeä, että ei hän halua antaa näistä omista leluistaan mitään äidille. Halasin poikaa ja sanoin, että ei syntymäpäivälahja ole sellainen, että pitäisi luopua jostain omasta tavarasta, eikä äiti edes halua eikä tarvitse niitä lapsen rakkaita leluja. Ehdotin, että jos poika piirtäisi ihan vaan kortin, ja hän valitsi minun askartelulaatikostani vaaleanpunaisen korttipohjan. Hetken päästä hän tuli valmiin kortin kanssa:


Isoveli oli laittanut nuo laatikostaan löytämänsä helmityökukkaset sinitarralla kiinni pikkuveljen piirtämään korttiin. Jo tämä kortin kansi sai minulle tipan silmään, mutta sisäpuoli järkytti sekä minua että miestäni:


Kysynpähän vain, että missä ja milloin meidän 4-vuotiaamme on oppinut kirjoittamaan? Kun hän teki tätä korttia, minä olin työhuoneessa, isä olohuoneessa ja isoveli suihkussa, joten lastenhuoneessa ollut 4-vuotias kirjoitti tämän ihan yksin ilman apua. Eikä hänellä ollut takuuvarmasti mitään, mistä olisi katsonut mallia! Lukea tämä poika ei osaa muuta kuin tuttuja sanoja (esim. päiväkotikaveriensa nimet), mutta kirjoittaa osaa selvästikin ihan mitä vain haluaa. Mielenkiintoista. :)


Ihania asioita tapahtuu niille, jotka uskaltavat nauttia.

Viime viikkoina elämä ei ole ollut erityisen nautinnollista, mutta siitä huolimatta kaikenlaiset pienet, ihanat asiat ovat tuoneet pieniä iloja elämääni. Tänään niitä tuli suorastaan yltäkylläisesti, mutta ihan samalla tavalla jokaisesta päivästä löytyy aina jotain hyvää ja iloitsemisen arvoista.


Kaunista lokakuuta kaikille! :)

26 kommenttia:

  1. Paljon onnea
    ja voi ♥ miten suloinen kortti,
    kerrassaan ihana ♥

    VastaaPoista
  2. Oikein paljon onnea!! Eivätkö tuollaiset upeat yllätyslahjat, kuten kuopuksen kortti, olekin juuri niitä parhaita, kun ei niitä osaa edes toivoa!

    VastaaPoista
  3. Synttärionnittelut!

    Kukat ovat miekkaliljoja eli gladioluksia. Mummoni kasvatti noita...

    VastaaPoista
  4. Sulla taitaa olla synttärit, joten ONNEA!
    En ole ehtinyt pitkään aikaan kehua sun upeita töitäsi, joita täällä on aina vilahdellut. Se tunika ja siksak- hame oli komeita aivan kuten ne muutkin työt ;). Mä tein kans sen hameen, mutta se on vielä kuvaamatta :(
    Ja mä kans tykkään syksystä, vaikken silloin siihen juttuun sulle kommentoinutkaan.

    Nuo kukat ovat tosiaankin gladioluksia... ainakin näyttävät niiltä kovasti.

    VastaaPoista
  5. Onneksi olkoon Mari! Kylläpäs oli kiva postaus.

    VastaaPoista
  6. Hyvää syntymäpäivää - on oivallisen ihanaa vanheta, jos minulta kysytään! Minusta nykyään keski-ikä on jotain muuta kuin 35:sta eteenpäin, kun tuo elinajan odotekin on kasvanut männäajoista. Vaan ihan mieluusti olen kyllä tukevasti keskiäkäinen, ainakin tuo lista osui ja upposi :-D.

    VastaaPoista
  7. Syksyisen lämmintä syntymäpäivää sinulle Mari!

    35 ei ole vielä keski-ikä, ite en suostu vielä 44-vuotiaanakaan olemaan keski-ikäinen, olen nuori. Keskenkasvuinen tytön hupakko, kuten poikani 9v. sanoi. Ikähän on vain numero, joka kertoo kuinka kauan syntymästä on, ei sitä millainen olet tai mitä tunnet.

    tiinaliisa

    VastaaPoista
  8. Tiinaliisa: Itse olen mieluummin keski-ikäinen kuin nuori. ;) Olen aina tuntenut itseni vanhemmaksi mitä vuosien numero näyttää, vaikka toki minussa on paljon lapsenmielisyyttä ja lapsellisuuttakin.

    VastaaPoista
  9. Onneksi olkoon! Ihanat ja taitavat lapset sinulla!
    Minä voisin haluta tuon sukka ja lapaset lehden. Vaihtaisin vaikka Kauneimmat käsityöt lehteen. Laitankin sinulle postia.

    VastaaPoista
  10. Oikein hyvää syntymäpäivä!

    Tosi mukavia lahjoja!

    VastaaPoista
  11. Hauskaa syntymäpäivää!!!

    Aivan upeat gladiolukset olit saanut, minun mielestä todella tyylikkäät kukat, erityisesti valkoiset =)

    Kakku näyttää / kuulostaa aika mielenkiintoiselta, olitko makuun tyytyväinen?

    Ja todella taitavat pojat sinulla =)

    VastaaPoista
  12. En kyllä allekirjoittaisi kuin pari kohtaa tuota listasta vaikka omista viisikymmppistäkin on jo muutaman vuosi vierähtänyt!!..sopiskohan tuo paremminkin vanhuuteen ..eli sinusta on tullut vanha jos..:)

    Kiva syksynkakku koristeineen, ihana kukkakimppua ja niin ihana kortti!

    Lämpimät onnittelut minultakin!

    VastaaPoista
  13. Kristina: Kakun maku on oikein hyvä, ihanasti hapan ja makea samaan aikaan. Valkoisen täytteen maku muistutti hieman pashan makua, vaikkei tässä olekaan rahkaa eikä sitruunaa.

    VastaaPoista
  14. Onneksi olkoon!

    Ihana kortti :) Lapset oppii ihmeellisiä asioita ihan itsekseen! Ja vaikka mitä niille yrittäis opettaa, niin silti ne saattaa oppia jotakin aivan muuta!

    VastaaPoista
  15. Lämpimät syntymäpäiväonnittelut! 35 oli tosi mukava ikä, hämärästi sen vielä muistan ;-) Olen tosin tykännyt kaikista ikävuosista sen jälkeenkin, ja nelikymppisenä olen erityisesti tykännyt olla :-)

    VastaaPoista
  16. Oikein hyvää syntymäpäivää. Ihanan yllätyksen olet saanut pieneltä kirjurilta. Lasten muistamiset on niita parhimpia.

    VastaaPoista
  17. Monia monia armorikkaita vuosia.

    Onnea sinulle, olet vielä kaukana keski-iästä:) Sen alkuhan siirtyy aina muutamalla vuodella eteenpäin.

    Ihan tuo lapsesi tekemä kortti.

    VastaaPoista
  18. Paljon onnea! Itekseni täällä hymyilin sun postaukselle :D Toiselle tullu suru puseroon ku ois pitäny joku leluista antaa äipälle ;) Ja aika huikea tuo kortti, vau! En yhtään ihmettele jos on silmänurkka kostunu. Ja kakku on kaunis!

    VastaaPoista
  19. Myöhäiset synttärionnittelut :)

    VastaaPoista
  20. Vähän myöhästyneet synttärionnittelut!

    VastaaPoista
  21. onnittelut näiltäkin palstoilta ja voi miten ihana 4-vuotias sinulla on :)

    VastaaPoista
  22. Paljon onnea!! Aivan ihana tuo kortti kyllä ja muutenkin tuo kirjoitustaitoasia, vau!

    Minustakaan tuo 35 ei kyllä ole mikään keski-ikä, mutta saa nähdä miltä tuntuu sitten 6 vuoden kuluttua kun itse sen täyttää. Tuntuuko hyvältä vai pahalta siis :D Nyt jo vähän epäilyttää ensi vuonna kohdalle osuvat pyöreät ;)

    VastaaPoista
  23. Ei minusta 35-vuotias ole vielä keski-ikäinen eikä vielä nelikymppinenkään. 45 ehkä alkaa olla siinä rajoilla.

    VastaaPoista

Haluatko piristää päivääni? :) Sen voit tehdä helposti jättämällä itsestäsi puumerkin kommentteihin! Kiva kun löysit blogiini - tervetuloa toistekin! :)

Jos kommentointi ei onnistu (vaatii rekisteröitymisen), voit laittaa viestisi sähköpostitse:
marska_77@yahoo.com

Kiitos! :)

Hei hei!

Kiva kun kävit, tulehan toistekin! :)