Hipsutellen

Perjantai-iltapäivä. Yhtäkkiä kaikki työkaverit pomoa myöten katoavat hyviä viikonloppuja toivotellen. Minun tuntilistassani kylläkin vaan lukee, että pitäisi pysytellä työn ääressä vartin yli neljään. Tyhjä pää - ja tyhjä rakennus. Oivallinen tilaisuus vihdoinkin käydä tutustumassa ihan rauhassa siihen paikkaan, jossa olen viimeisen kuukauden ajan viettänyt aikaani joskus kahdeksan tuntia päivässä, joskus vähemmän. Siis siihen paikkaan, josta matkalaskut laitetaan alkavaksi ja päättyväksi.

En halunnut häiritä hiljaista tunnelmaa, joten hiippailin ihan vain sukkasillani. ;)

 

Päivänkakkara-polvekeraitasukat

Tehty ajalla: 28.8.-1.9.2011

Malli: Polvekeraitasukat

Lanka: Novita Nalle Kukkaketo päivänkakkara (810) ja Nalle Aloevera vihreä (348)

Langankulutus: 101 g

Puikot: 3 mm

Koko: 38/39 (oma jalka)

Muuta: Pomon kommentti: "Pääsiäissukat". Työkaverin kommentti: "Persikkaa sisältävä salaatti". :)

Paria päivää aiemmin rakennus oli kaikkea muuta kuin tyhjä ja hiljainen, kun meitä oli iso joukko koolla meiltä ja naapureista - en tiedä, oliko kyseessä koulutus- vai neuvottelupäivät, joten nimitettäköön sitä vain "päiväksi jolloin saa kutoa työajalla". ;) Meitä taisi olla sinä päivänä ainakin viisi puikkojen heiluttelijaa kuuntelemassa erinomaisia puheenvuoroja. Pistin merkille, että vaikka joukossa oli eri ammattien harjoittajia, niin me kaikki neulojat olimme samaa ammattikuntaa, ja viidestä neulojasta neljä oli meidän omasta työyhteisöstämme. Hauskaa huomata, että useampikin työkaveri neuloo, syksyn ensimmäisessä koulutuksessa meitä oli vain kaksi, ja siitä se määrä on vain vähitellen kasvanut mitä useampi "neulontapäivä" (eli koulutuspäivä ;) ) tässä on nyt ollut.

Esinaiseni istui samalla penkkirivillä kanssani, ja hän nimesi silloin vielä tekeillä olevan sukkaparini "pääsiäissukiksi". Työkaverin mieleen tuli "salaatti, jossa on persikkaa". Minusta tämä on kyllä ihan sitä päivänkakkaraa, mitä langan nimikin lupaa. :)

Toisaalta ajatus pääsiäissukista on aika hauska. Kuvakollaasin parissa kuvassa olenkin sukkineni astelemassa kohti paikkaa, jossa pääsiäinen on aina läsnä. Ja ilman pääsiäistä ei olisi edes olemassa tätä rakennusta, eikä minulla juuri tätä työpaikkaa. Ei siis oikeastaan yhtään hullumpi ajatus kuvata "pääsiäissukat" töissä. :) Ja vaikka olisivatkin pääsiäissukat, niin aion pitää näitä ihan ympäri vuoden - ainakaan minun sydämessäni pääsiäinen ei ole vuodenaikaan tai yhteen viikonloppuun sidottu. :)

Jos joku oululainen nyt sattuu kuvauspaikan tunnistamaan, niin ei se mitään - johan tässä oli tällä viikolla naamakin lehdessä, ja nimi on ollut sitäkin useammin, eli ei tuo uusi työpaikkani näytä ainakaan mikään salaisuus olevan. ;) Mahtoikohan joku bongata?

Minä jätän tänään neuletapaamisen väliin, jatkan tuota eilen niin onnistuneesti alkanutta hiljaisen tunnelman viettoa, ja välttelen tilanteita, joissa saattaisin joutua kiusaukseen puhua. Aika olla vaiti ja aika puhua - nyt siis tuon ensimmäisen vuoro. Tärkein työvälineeni tarvitsee välillä vähän lepoa. :)

Ihanaa viikonloppua! :)