Kukkaliina

Tervehdys mummolasta eli lapsuudenkodistani!

Varsinainen syy tänne tuloon oli se, että tulin viikon mittaiselle kurssille, mutta tultiin muutama päivä etuajassa, jotta ehditään kierrellä kyläpaikkojakin ja autella vähän äitiä pellolla. Äitini hoitaa poikia kurssin ajan, joten halusin tehdä hänelle jotain kiitokseksi. Sain kuin sainkin siirrettyä kuvat kamerasta tähän koneelle, vaikka se olikin monenlaisten mutkien takana. Joten tässä viimein se virkkaamani liina, se komeilee nyt äidin ruokapöydällä:

Kaitaliina

Tehty ajalla: 8.6.-16.7.2011

Malli: Lea Virkkausideoita 3/2007 nro 15 muunneltuna

Lanka: Novita Virkkauslanka luonnonvalkoinen (010), roosa (550) ja sininen (116)

Langankulutus: 280 g

Virkkuukoukku: 1,25 mm

Koko: 50x140 cm

Muuta: Äidille. KYH 12.

Kuten kuvista huomaa, tämän värimaailma oli ihan valittu äidin ruokailutilan värien mukaan. :) Luotan siihen, että äiti ei vaihda tapetteja... ;)

Niin kuin olen aika monessakin postauksessa maininnut, tämän liinan kanssa meinasi mennä usko siihen, että se ikinä valmistuu. Sinänsä tätä oli ihan mukava tehdä, kun malli on varsin aivoton, eli virkkuun pystyi ottamaan käsilaukkuun mukaan helposti minne vain, eikä vienyt edes paljon tilaa. Kukat vaativat sitten vähän enemmän keskittymistä. Tietysti sitten loppuvaiheessa alkoi olla jo kokoa sen verran, ettei enää oikein kotisohvallakaan tiennyt, miten päin sitä oikein pyörittelisi. Ja joskus vähän turhautti, kun liina ei näyttänyt edistyvän mihinkään. Katsoin kesäkuussa koko Taru Sormusten Herrasta -trilogian dvd:ltä (Blue Rayna, saa muuten Oulun pääkirjastosta), eli kolme kolmen tunnin elokuvaa (viimeinen osa 3h20min) - ja koko tänä aikana liina eteni huimat 30 cm! Siis 10 cm per elokuva, mikä tekee noin 3 cm tunnissa... Yhden kukan tekeminen vei noin 40 min. Eli ei mitään kovin joutuisaa hommaa. Yleensä en ota aikaa käsitöistäni, sillä teen niitä omaksi ilokseni enkä työkseni, mutta tämän liinan kohdalla kai alkoi yksitoikkoisuus jossain vaiheessa vaivata - vaikka oli minulla seurana milloin äänikirja, kirja tai elokuva - joten tuli sitten laskettua tälle työtunnit. Niitä tuli tähän käytettyä sellaiset noin 100 tuntia. Joten jos aletaan käsityön tekemiselle laskea vaikkapa vaatimatonta kympin tuntipalkkaa, niin tämä on sellainen noin tuhannen euron arvoinen liina. ;) Toivottavasti äiti (tai meidän pojat!) ei ihan heti tähän kaada mustikkasoppaa! :D

Varsinainen KesäYönHullutus siis! En käsitä, miksi haaveilin koko viime talven virkkaamisesta ohuen ohuella koukulla ohuen ohuesta langasta? Ehkä joku pieni ja pyöreä pitsiliina olisikin ihana virkata, mutta jostain syystä sain päähäni virkata jättimäisen kaitaliinan. En kylläkään kadu, tästä tuli ihana! :) Huomasin muuten, että äidiltä puuttuu liina kahdelta muultakin ruokailutilan pöydältä, joten niihin sitten jämälangoista liina seuraavaksi, kenties? :)

Nyt täytyykin tässä kiirehtää, on taas päiväksi ohjelmaa... Tekstin olin pääasiassa näpytellyt jo kotona ennen matkalle lähtöä, joten ei tarvinnut kuin nuo kuvat tänne siirtää. :) Palataan taas...! :)