Virkaten ja tärkäten

Tärkkääminen näyttää olevan jonkinsortin tuurilaji. Miten muuten voi selittää sen, että kun täsmälleen samalla litkulla koittaa tärkätä eri tuotoksia, toinen tuotos kuivuu yön aikana ja on sen jälkeen kivikova, ja toinen on parin vuorokauden jälkeenkin vielä pehmeä ja tahmea. En siis ole kuitenkaan kaikkia näitä tärkkäyksiäni tehnyt yhtä aikaa, kun minulla on vain kaksi kuppia, jonka päälle sain nämä tekeleeni pingotettua. Mutta jotain kummallista tässä nyt on. Yksi kippo kovettui ihan pelkällä sokeritärkillä, toinen ei kovettunut sokeritärkillä kunnolla, joten käytin toiseen tärkkäyskertaan käsityöliikkeestä ostettua tärkkiä. Kaksi muuta kävivät sokeriliemessä huonolla menestyksellä, toinen tärkkäysyritys oli maissitärkkelyslientä ja nyt on sitten vielä kokeiltu kolmas kerros pistää päälle liima-vesiseosta, mutta vieläkään en ole tyytyväinen. Joka tapauksessa odottelen nyt noiden kahden kipon kohdalla vielä pari päivää, josko ne siitä vielä vähän kuivuisivat ja kovettuisivat, ja päätän sen jälkeen, annanko niiden jäädä vähän pehmeämmiksi (siis ovat toki ihan jo halutun muotoisia, mutteivät vielä "kivikovia" kuten toiset), vai pistetäänkö vielä yksi kerros jotain tärkkelystä päälle. Saattaahan tuohon kovettumiseen vaikuttaa ihan hyvin esim. ilmankosteus, lämpötila tms. - viime viikolla oli ihan selvästi parempi tärkkäysilma kuin nyt. :)

Virkatut kipot 4 kpl

Tehty ajalla: 19.-25.6.2011

Malli: Oma

Lanka: Novita Kotiväki luonnonvalkoinen (010) ja pellava (639)

Langankulutus: Yksi valkoinen kuppi 19 g, muut á 18 g (yhteensä 73 g)

Virkkuukoukku: 2,5 mm

Koko: Halkaisija n. 15 cm

Muuta: KYH 20, 22, 24 ja 25

Kuva hämää ja näyttää kuin kipot olisivat keskenään eri kokoisia ja -muotoisia. Oikeasti ovat kuitenkin täsmälleen samankokoisia ja saman kupin päällä tärkättyjä ja muotoiltuja (tai siis niitä identtisiä kuppeja on minulla kaksi). En jaksanut enää tehdä sitä samaa pitsistä kippomallia, jolla tein kolme kippoa toukokuussa, osittain siksikin, että ne kipot vetivät kaksi karkkipussillista sisuksiinsa, kun taas minä halusin tehdä sellaisia käteviä tuliaiskippoja, joihin saa tyhjennettyä juuri sopivasti yhden kettukarkkipussin, joten siitä syntyi sitten ajatus tehdä itse sellainen kuin tarve vaati. Oli kyllä ihan pakko ostaa se kettukarkkipussillinen ihan vain malliksi, että tulee varmasti sopivankokoinen kippo, mutta ei meidän pojat laittaneet sitä lainkaan pahaksi. ;)

No, nyt sitten odotellaan, josko nuo kaksi takimmaista kuppia vielä siitä jähmettyisivät ilman ekstrataikoja, tai sitten mennään näillä.

 

Aika pitsisiähän nämä ovat, joten mennään Virkkausrinkiin esittelemään aikaansaannoksia. :)

Mukavaa tätä viikkoa kaikille! :)