Heipä vaan!

Mukavaa, kun olet tullut pistäytymään blogissani. Vielä mukavampaa on, jos jätät käydessäsi itsestäsi puumerkin. Toivottavasti viihdyt - tervetuloa myös uudestaan! :)

perjantaina, helmikuuta 25, 2011

Avioparille

Kuinka käsityöharrastaja näppeihin saa vipinää? Ainakin kertomalla suurista suunnitelmistaan viikkoa ennen h-hetkeä... ;)

Eihän näitä tilanteita kovin usein kohdalle satu. Meillä kun tahtoo suku ja lähipiiri olla sellaista vähemmän juhlivaa sorttia. Pannua ei pidetä kuumana eikä päivänsankaria lahjota yleensä edes pyöreinä merkkipäivinä, saati niinä vähemmän pyöreinä; tekstarilla heitetään onnittelut, jos muistetaan. ;) Ja naimisiinkin on moni läheinen mennyt ihan vaivihkaa ja kertonut asiasta jälkeenpäin, jos on muistanut (joskus olen kuullut vuosiakin jäljestä päin, että ai jaa nekö onkin naimisissa...). Olen kyllä itse ihan samaa lajia - jos olisin diktaattori, niin varmaan ensimmäisenä kieltäisin kaikki juhlapyhät ja merkkipäivät ja muut tilaisuudet, joissa on läsnä useampi kuin kaksi ihmistä. ;) Meidän esikoinen on puolestaan ihan sukujensa poikkeus, hän on nytkin väsännyt viikkotolkulla hamahelmistä taas uutta joulukoristetta... :D Meitä ihmisiä on siis joka lähtöön erilaisine mieltymyksinemme.

Näistä häistä - tai pikemminkin suhteen virallistamisesta - sain siis kuitenkin tietää jopa viikkoa etukäteen, vaikkei tässäkään ollut kyse kuin ihan kahden todistajan läsnäollessa tapahtuneesta muodollisuudesta. Itse asiassa olen itsekseni nauraa hykerrellyt sulhasen perusteluille vihkipäivän valinnan suhteen: olivat kuulemma menossa tänään hakemaan luomulihaa paikkakunnalta, jossa maistraatti sijaitsee, ja ajattelivat hoitaa vihkimisen samalla reissulla bensoissa säästääkseen, varsinkin kun nyt talvella pääsee jäätietä pitkin eikä tarvitse kiertää järveä. ;) Voiko olla enää parempaa syytä mennä naimisiin? :D Ja nyt tiedän, mistä olen perinyt tämän käytännöllisyyteni ja viehtymykseni kaikkeen koruttomaan. :)

Vaikken kuulunutkaan niiden kahden läsnäolleen todistajan joukkoon, katsoin asiakseni postittaa tuoreelle avioparille lahjan, kun nyt kuitenkin olen tähän päivään saakka ollut virallisesti sulhasen lähin omainen; tästä eteenpäinhän se on sitten puoliso, vaikka avo-sellainen ja kihlattu hän on toki ollut jo... no, aika pitkään, noin puolet minun elämästäni. :) Eli tässä on aika pitkään jo odoteltu tätä päivää ja sitä, että pääsisi sitä häälahjaa antamaan. ;) Tätä kissaristipistomallia jemmasin kauan aikomuksenani tehdä sen juuri tälle parille sitten, kun ymmärtävät mennä naimisiin, mutta kun ei näyttänyt aikeita siihen suuntaan olevan, niin menin sen sitten jo viime kesänä tekemään ja antamaan heille ihan muuten vaan. Sitä ennen olin säilönyt yhtä onnittelukorttia myös vuosikaudet, mutta senkin säilömiseen kyllästyttyäni taisin antaa kortin tälle samaiselle sulhasmiehelle 60-vuotispäivänään (ei ollut siis varsinainen hääkortti, vaan kävi ihan mihin onnitteluun vaan). Ja tässä se hötkyilemiseni sitten nähdään: eipä ollut nyt sitten lahjaa eikä korttia valmiina, ja vain viikko aikaa! (itse asiassa pari itsekään ei tainnut tätä vihkipäivää tietää paljon viikkoa aiemmin)

Kun siis viime torstaina olin sulkenut puhelimen, kesti noin puoli minuuttia päättää, mitä tekisin lahjaksi. Sen jälkeen marssin lähikauppaan ostamaan sen ainoan tarvikkeen, mikä minulta puuttui lahjaa varten, ja kotiin palattuani kaivoin käsityötarvikekaapistani kaiken lopun tarvittavan; samalla sitten päätin, millainen siitä valmiista työstä oikein tulisi. (Päätän sen aina ensin, eli valitsen viimeistelymateriaalien perusteella sitten esim. pistelykankaan ja langan värin.) Torstai-iltana pääsin pistelyhommiin ja siitä eteenpäin lähes tauotta pistelin ja pistelin maanantai-tiistai väliseen yöhön saakka ja tiistaiaamuna viimeistelin. Toki esim. siivosin, nukuin ja kävin töissä silloin, kun tarve vaati, mutta pääasiassa tuo viime viikonloppu kului pistellen.

Ja kyllä nautin, kun kerrankin sain hyvällä syyllä ihan vain pistellä ja pistellä ja pistellä, ja kuunnella samalla äänikirjaa! :) Edes perheen miesväki ei valittanut, että äiti istuu vaan tekemässä käsitöitä, koska tiesivät miten Tärkeää Juttua olen tekemässä. :) Hei ihmiset, voisitteko mennä useammin naimisiin lyhyellä varoitusajalla, niin saisin pitää enemmän näitä pistelyviikonloppuja? ;) Ja jopa mieheni osoitti tällä kertaa hieman mielenkiintoa ristipistojani kohtaan, sillä kun näytin hänelle kirjasta mallin, minkä olin ajatellut pistellä lahjaksi, mies sanoi: "Joo, mää oon nähnyt tuon aiemmin." "Ai missä oot nähnyt?" "No tuossa kirjassa." Siis mieheni lukee minun ristipistokirjojani minulta salaa? :D Itse asiassa hän etsii niistä joskus hyviä fonttimalleja hamahelmitöitään varten. Juuri viime viikonloppuna hänkin sai päähänsä alkaa tehdä jotain hamahelmityötä, johon tarvitsi kirjain- tai numeromalleja, ja kuvitelkaa - mies kehtasi tulla kysymään, saisiko hän lainata sitä kirjaa, mistä olin juuri pistelemässä sitä häämallia! Minä sähähdin, että tähän kirjaan ei koske kukaan ennen kuin lahja on postissa! ;)

Eli tiivistä pistelyä oli, mutta olinpa niin hyvissä ajoin valmiina, että lahja on ollut jo eilen perillä saajillaan. Joten tässä vaiheessa kaiken tämän pienimuotoisen ja lyhyesti kirjoitetun pohjustuksen jälkeen voin vilauttaa teillekin, mitä sitä taas tulikaan tehtyä:

 Häälahja-albumi
Tehty ajalla: 17.-22.2.2011
Malli: Marjorie Massey: Petits points & toile de lin -kirjasta; Kirjaimet ja numerot Mango Pratique -kirjasesta: Marie-Anne Réthuret-Mélin: Célébrations et cérémonies
Kangas: Floba 25 ct yhden yli pisteltynä
Lanka: DMC 115 yhdellä säikeellä yhden yli
Pistot: Risti- ja jälkipistot
Koko: Sydän 81x73 pistoa + tekstit ja numerot; Sydämen koko 8,2x7,3 cm, koko pistely 8,2x8,1 cm
Viimeistely: Valokuva-albumiksi. Kaupan albumi päällystetty puuvillakankaalla, jonka päälle liimattu pahville pingotettu pistely
Muuta: Häälahjaksi






Tämän pistelyn valinta oli aika helppo, itse asiassa se oli ollut minulla jo mielessäni "siltä varalta, että ne yhdet menevät naimisiin". ;) Tämä nyt vain on ihan pariskunnan näköinen - en voinut kuvitella mitään perinteistä hempeää häämallia, kun kyse on kuitenkin ei-nyt-enää-ihan-niin-nuoresta-parista. :) Sen verran muutin mallia, että tuossa sydämen vasemmassa puoliskossa ylhäällä luki ranskaksi "oui" eli "kyllä", mutta koska en usko pariskunnan ymmärtävän ranskaa, niin korvasin tekstin kukkasella.

Albumi-idea syntyi oikeastaan siitä, että mallikirjassakin tämä malli on pistelty nimenomaan albumin kanteen, tosin viimeistely oli vähän erilainen kuin omani. Ja tiedän pariskunnan vielä teettävän ihan perinteisiä paperikuvia, tai ainakin tuore ukkomies tykkää niitä printtailla. Jospa tämäkin albumi saisi aikanaan täytettä. :)


Pitihän se onnittelukorttikin sitten askarrella...

... tässä kuvassa se on käärityn paketin päällä valmiina matkaan. En ole todellakaan mikään askartelija-paskartelija (ehkä juuri ja juuri se paskartelija ;) ), joten tästä tuli tällainen tekijänsä näköinen, yksinkertainen ja koruton. :) Ei kun onhan tämä korullinen, kun siinä on nuo sormukset! :) Sattui sellaisetkin löytymään kätköistäni, sopivasti oli kaksi jäljellä. Kangas on kortissakin samaa Flobaa mitä albumin pistelyssä, siihen ompelin kaksi sydännappia ja pistelin varret vihreällä langalla. Rusetti oli itseasiassa siinä pakkauksessa, jossa oli tuo käsintehdystä paperista valmistettu korttipohjakin, joten kun se tarttui käteeni korttipohjaa laatikosta kaivaessani, niin päätin käyttää sen tähän korttiin. Oikeat askartelijathan tekevät paljon monimutkaisempia luomuksia, mutta minä kykenen juuri ja juuri tähän, onhan tässäkin jo tilpehööriä jos kuinka. :)


Oikein paljon onnea tuoreelle avioparille! :)

Ja oikein hyvää ja onnellista viikonloppua kaikille blogini lukijoille! :)

26 kommenttia:

  1. Albumi on tosi kaunis ! Taitavasti on se myös viimeistelty.

    VastaaPoista
  2. Todella kaunis albumi ja ihana kortti:)

    VastaaPoista
  3. Ihana albumi! kyllä kelpaa kerätä muistoja talteen.

    VastaaPoista
  4. Ihana albumi ja kaunis kortti! :) Ihana lahja!

    VastaaPoista
  5. Kerrassaan upea ja albumi ja kaunis kortti! Aivan ihanat.

    VastaaPoista
  6. Ihana lahja ja kaunis kortti! Onnellista Viikonloppua Sinulle.:)

    VastaaPoista
  7. Kaunis ja tyylikäs lahja!

    Minä ymmärrän hyvin, että kaikki eivät halua isosti juhlia. Meillä mieheni kanssa hääpäivä valikoitui perjantaille, koska avioliiton solmimista varten sai palkallisen vapaapäivän (ainakin meidän silloisten työehtosopimuksiemme mukaan) ;-) Kirkossa olivat vain aivan läheisimmät, muille sitten kerrottiin asiasta vasta jälkikäteen. Kukin viettäköön itselleen tärkeitä päiviä itsensä näköisesti!

    VastaaPoista
  8. Tosi hieno häälahja ja -kortti. Kun on itsekin mennyt puolisalaa naimisiin kahden todistajan läsnäollessa ja alennussormusten voimin, niin tämä tarina iskee kuin tuhat volttia ;-D.

    VastaaPoista
  9. Kaunis lahja ja kaunis kortti.
    Hyvä lahjaidea.

    VastaaPoista
  10. Hieno pistely! Kauniisti viimeistelty ja tykkään tuosta pistelylangasta!

    VastaaPoista
  11. Aivan upea pistely ja hyvä lahjaidea muutenkin! Mukavaa viikonloppua teidänkin perheelle.

    VastaaPoista
  12. Aivan mahdottoman kaunis, ja kortti myös. Tuosta ei häälahja kyllä papane!

    VastaaPoista
  13. Kauniin lahjan olet tehnyt! Varmasti tykkäävät. Minulla on tuttu pariskunta,joka on mennyt naimisiin vähän samalla perusteella ja olin aina ajatellut,että en ole hullumpaa kuullut,mutta näköjään muitakin on:D Nämä mun tuttuni myös valitsivat hääpäivän sen mukaan,kun sattui olla sinä päivänä muutakin menoa paikkakunnalle missä maistraatti on. Morsiamella oli silloin sillä paikkakunnalla hammaslääkäriaika:D Joo samalla kertaa,että bensaa säästyy:D

    VastaaPoista
  14. Niin kaunis arvokas lahja.
    Hauska tarina, miksi mennä naimisiin.

    VastaaPoista
  15. Valtavan upea ja siististi tehty lahja. Korttikin on nätti :)

    VastaaPoista
  16. Kaunis lahja ja tosi vauhdikkaasti valmistunut. :)

    VastaaPoista
  17. Mahdottoman hieno albumi! Tuollaisen minäkin huolisin, jos joskus saisin tuon siipan kosimaan ;)

    VastaaPoista
  18. Ompa kaunis albumi ja samoin kortti. Jos ei haittaa niin varastan sulta idean ja teen vähän samaan tapaan kukkanapeista. Pistelee vaan varret ja muutaman lehden. Mulla muistaakseni on kukkaruukkunappikin.

    VastaaPoista

Haluatko piristää päivääni? :) Sen voit tehdä helposti jättämällä itsestäsi puumerkin kommentteihin! Kiva kun löysit blogiini - tervetuloa toistekin! :)

Jos kommentointi ei onnistu (vaatii rekisteröitymisen), voit laittaa viestisi sähköpostitse:
marska_77@yahoo.com

Kiitos! :)

Hei hei!

Kiva kun kävit, tulehan toistekin! :)