Uni

Unien maailma on kyllä mielenkiintoinen. Viimeöinen uneni minun on pakko kertoa ihan julkisesti, sen verran hölmö se kyllä oli. ;) Ja kun on käsityöaiheinenkin... Näin kyllä vielä pöljempää unta käsitöihin liittyen muutama viikko sitten ennen käsityömessuille menoa, mutta se oli jo niin hölmö, ettei sitä kehtaa kertoa. :D Mutta tämän kehtaa.

Olin nimittäin unessani väkijoukossa seuraamassa, kun Victoria ja Daniel saapuivat Suomeen - kuumailmapallolla! :) Ja mitäpäs muutakaan minä siinä heitä seuratessani tein, kun kudoin sukkaa, tietysti. No, nuoripari laskeutui sillä pallollaan minun eteeni ja Victoria kiinnostui heti käsitöistäni. Hän kysyi minulta (ruotsiksi tietysti, ja minä jostain kumman syystä ymmärsin joka sanan), että voisinko antaa vinkkiä hänellekin, mistä hän saisi ostettua hyvää sukkalankaa, että saisi tehtyä samanlaiset sukat. Minä sain ruotsiksi soperrettua, että "tämä nyt on vaan tämmöistä suomalaista lankaa..." Sitten kysyin, saisinko jatkaa englanniksi, ja selvitin, että "jos haluat hyvää sukkalankaa, niin osta norjalaista! :) Semmoista kuin Dropsin Fabelia saa varmasti jostain Tukholman kaupastakin, mutta se on kyllä sitten aika ohutta lankaa, eikä yhtä paksua kuin tämä seiskaveikka..." Victoria pyysi minua näyttämään, millaista se Fabel oikein on, ja kas vain, minullahan olikin koko lankavarastoni mukanani sievästi laatikoissaan ja koreissaan! :) Sieltä kaivoin esiin jonkun kirjavan Fabel-nöttösen, johon Victoria tuumasi, että "on tämä kyllä aika kirjavaa, tulee suttuisen näköiset sukat". "Ei ei, Fabelia saa nykyään yksivärisenäkin, ootas kun kaivan täältä kopan pohjalta, noh, missäs se kerä nyt taas onkaan..." Sen jälkeen Victoria pyysi vielä saada lukea blogiani, ja minä valitin, että "no kun se on kyllä vaan suomeksi..." ;)

Mistähän nuo unet aina oikein tulevat...? ;)

Olen minä Victorian nähnyt kerran ihan oikeastikin, vaikka vähän huonoa tuuria on pukannut. Ensimmäisellä valtiovierailullaan 1996 Victoria piipahti myös Oulussa, jossa silloin(kin) asuin, ja eiköhän meidän opiskeluporukka ollut juuri silloin opinto-/kurssimatkalla keskellä Lapin erämaata! Loistoajoitus, kyllä harmitti! Toisen kerran sattui vähän paremmin vuonna 2003, jolloin Kaarle Kustaa, Silvia ja Victoria vierailivat Jyväskylässä, jossa minäkin siihen aikaan asuin. Onnistuin raivaamaan tieni Kirkkopuistoon katsomaan, kun kuningasperhe marssi puiston halki ja meni vilkuttamaan kaupungintalon parvekkeelle. Minulla oli varattuna kamerakin mukanani - mutta tyhjien akkujen kanssa! Silloin otti kyllä vähän pattiin... ;)

(ja nyt mietin, että mahdoinkohan kertoa blogissani tuon kameran akkujutun jo kesällä prinsessahäitten aikaan?)

Vaan eri hienoa on päästä antamaan prinsessalle sukkalankavinkkejä, vaikka sitten vain unissaan. ;)

Hyvää yötä! :)