Heipä vaan!

Mukavaa, kun olet tullut pistäytymään blogissani. Vielä mukavampaa on, jos jätät käydessäsi itsestäsi puumerkin. Toivottavasti viihdyt - tervetuloa myös uudestaan! :)

maanantaina, syyskuuta 27, 2010

Suutarin lasten jalkineet

Suutarin lapsiraukoillahan ei ole kenkiä, mikäli sanontaan on uskominen. Ja veikkaisinpa, että mikäli suutari joskus hoksaa omille lapsilleen kengät tehdä, niin varmaan joistain jämänahan paloista hän ne kyhää.

Neulojan lapsiraukkojen jaloilla on usein vähän sama kohtalo, saavat sukitta kulkea. Ja jos sitten saavat viimein sukat jalkaansa, niin eiköhän niiden villat ole kaivettu jämälankakopan pohjalta. Jollei sitten satu niin kurjasti, että neulojalla ei ole tapana pahemmin jämälankoja tallettaa tällaisia projekteja odottamaan, siinä tapauksessa jäävät lapset kokonaan ilman lämmikkeitä.

Muutama päivä sitten kirjoitinkin, että minulla on paha tapa tuhota jämälangat heti, kun niitä kertyy, eli sellaista "jämäjemmaa" ei vain ole. Mutta ajatella, nytpäs minulla olikin muutama jämäkerä jemmassa, peräisin jopa niinkin kaukaa kuin tämän vuoden toukokuun lopulta. ;) Kamalaa, olenko peräti neljä kuukautta jemmannut joitakin jämänyssäköitä ilman, että olen tiennyt mitä niistä tehdä?!

Totta puhuen, jätin ne jemmaan ihan tarkoituksella, että voisin Sukkasadossa niitä sitten hyödyntää. Vaan kun koitti se hetki, että halusin tehdä jämälankasukkia, niin ei syntynyt mitään ideaa, mihin niitä käyttäisi, kun eihän sellaisista nyssäköistä nyt saa aikaan muuta kuin jotain lapsen sukkia. Mutta minne ja kenelle? Hyväntekeväisyyteenkö? Kunnes tuli ihan valtaisa älynväläys, että jollen ihan väärin muista, niin olen tainnut itsekin tähän maailmaan pyöräyttää pari poikaa... ;)

Niin sai esikoinen sukat:

Esikoisen jämäraitasukat
Tehty ajalla: 25.-26.9.2010
Malli: Perussukka joustinkantapäällä, sädekavennuksella ja joustimella terän päällä
Lanka: Novita 7 veljetä metsänvihreä (391) ja Jättiraita vihreä-valkoinen (880)
Langankulutus: 72 g
Puikot: 3,5 mm
Koko: Esikoinen  6 v n. 30-32
Muuta: Sukkien sisälle ommeltu nimikointilappu. Ihan hyvät tuli.

Ja heti perään sitten kuopukselle:

Kuopuksen jämäraitasukat
Tehty ajalla: 26.-27.9.2010
Malli: Perussukka joustinkantapäällä, sädekavennuksella ja joustimella terän päällä
Lanka: Novita 7 veljestä farkunsininen (160), metsänvihreä (391), luonnonvalkoinen (010) sekä Trekking Pro Natura ruskeakirjava (1600) kaksinkertaisena
Langankulutus: 59 g
Puikot: 3,5 mm
Koko: Kuopus 2 v n. 25-26
Muuta: Sukkien sisässä nimikointilappu. Ok sukat.


Esikoisen sukkiin ajatus lähti liikkeelle vihreä-valkoisesta 7 veljestä Jättiraidasta, jota jäi edellisestä sukkaprojektista. Mietin, minkä värisen kanssa sitä raidoittaisin sukkiin, ja siitä muistin tuon metsänvihreän 7 veljeksen, jota oli jäänyt toukokuussa neulomistani konttisukista. Jättiraita upposi kokonaan näihin sukkiin, metsänvihreää jäi gramman verran...


Kuopus seurasi esikoisen sukkien valmistumista ja kysyi, tekisinkö minä hänelle valkoiset sukat. Sanoin, että äidin lankakopassa olisi nyt tarjolla sinistä ja ruskeaa, mutta taisi kuopus tuntea lankakopan sisällön riittävyyden paremmin, sillä jouduinhan tähän pari raitaa heittämään valkoistakin. :) Sininen 7 veljestä on jäännöstä samoista toukokuisista konttisukista kuin esikoisen metsänvihreäkin. Lisäksi näihin tuli Trekking Pro Naturaa ruskeakirjavana, jota jäi elokuussa neulotuista Rinsessa-asusteista; kaksinkertaisena sitä saattoi hyvin käyttää 7 veljeksen kaverina. Esikoisen sukista ylijääneen metsänvihreän - jota jäi siis se yksi gramma - upotin näihin myös raidoiksi, ja sitten vielä jouduin käyttämään luonnonvalkoista ihan korkkaamattomasta 7 veljeskerästä. Mutta tällaisia "hätätapauksia" varten minä sen luonnonvalkoisen ostinkin, sitä voi ujuttaa melkein mihin työhön tahansa, mistä näyttää lanka loppuvan kesken. :)


Esikoisen ensireaktio oli, kun kuuli saavansa pian uudet sukat, että hän ei halua vihreitä. Mutta päivän mittaan sukkien valmistumista seurattiin, ja kyllä ne vedettiin eilen illalla mielellään jalkaan unisukiksi. Huomenna ne pääsevät todennäköisesti retkelle mukana, kun eskarilaisilla on retkipäivä ja on pyydetty pukemaan lapset lämpimästi. :) Kuopus odotti omia sukkiaan hartaammin, kun näki isoveljelle tulevan sukat ensimmäisenä. Onnellisena hän ne veti sitten tänä iltana jalkaansa, ja molemmilla pojilla on uudet lämmittimet tällä hetkelläkin unisukkina. :)

Jämäsukkia oli vaihteeksi tosi hauskaa kutoa! :) Yleensä teen sukat, kuten muutkin neuleprojektit, korkkaamattomista keristä tai jonkun tietyn mallin mukaan, ja niitähän on helppo tehdä, kun antaa mennä vaan eikä tarvitse miettiä langan riittävyyttä. Näiden kohdalla piti oikeasti miettiä koko ajan, miten raidoittaa, että lanka riittää ja lopputuloskin näyttää suht' harmoniselta. Ja vaikka minä ihan mielelläni päättelen langanpäitä, niin näissä niitä oli minunkin makuuni jo ihan kohtuullisen paljon. ;)

Arvatkaa muuten, missä päättelin kuopuksen sukkien langanpäät? :) Ensimmäisen sukan langanpäät ehdin päätellä kotona ennen töihin lähtöä, mutta toisen sukan ja neulan nappasin laukkuun mukaan, ja kun aurinko paistoi lämpimästi bussipysäkille, niin istuin kyytiä odottamaan ja aloin päätellä langanpäitä. :) Siihen sitten osui iäkäs naisihminen ihmettelemään, miten voi nykypäivänä olla noin ahkera tyttö, ei ole sellaiseen näkyyn törmännyt koskaan. :D Juttelimme siinä kaikenlaista neulomisesta ja jaoimme vinkkejä niin, että melkein unohdimme pysäyttää bussin ajoissa... ;) Ja siinä hötäkässä minulta meinasi unohtua kantele bussikatoksen penkille, vaan onneksi huomasin sen ennen kuin nousin kyytiin, olisi ollut melkoinen katastrofi! Ehkä en jatkossa enää päättele langanpäitä bussipysäkillä, enkä ala juttusille käsityöihmisten kanssa... ;)


Sukkasadon seitsemäs ja kahdeksas pari ovat sitten tässä. :)

Oululaisille muuten tiedoksi, että vironvillaa saa nyt näiltäkin perukoilta, vihdoin ja viimein. :) Kävin hiplailemassa tänään, mutten löytänyt mieluisia värejä itselleni. Yksi ihana väri siellä olisi ollut ihan sopivaa meidän sisustukseen, ja ehdin jo visualisoida mielessäni mitä siitä meille tekisin, mutta mies tyrmäsi ajatukseni pölyävästä kodintekstiilistä, ja oikeassa hän onkin, allergiakotiin ei ihan kaikki ihanuudet sovi. Vaan taidan palata Lumoavan Langan hyllyjen ääreen tässä lähipäivinä, kun sinne on kuulemma tulossa uusi Fabel-kuorma, nyt ei havittelemaani väriä ollut siellä riittämiin, ja kuuleman mukaan jotain uutuusherkkuakin on tulossa...

Ihanaa syyskuun viimeistä viikkoa kaikille! :)

8 kommenttia:

  1. Kivat sukat pojilla:) Minä tunnen suunnatonta tyydytystä. kun saan jämälangan käytettyä johonkin projektiin ja vielä kokonaan.

    VastaaPoista
  2. Kunnon saapassukkia. Eihän sitä aina hokaa sitä yksinkertaisinta vastausta omiin pohdintoihin. :D
    Noi vihreet sukat alla on ihanat!

    VastaaPoista
  3. Kiva että lapsetkin saivat sukat !
    Kyllä sinulle sitten sattuu ja tapahtuu, kun neuleesi kanssa liikenteessä seikkailet ;)

    VastaaPoista
  4. Eipä enää poikiesi varpaat palele villasukkien puutteessa! ;) Onkin niin miehekkäät sukat kummallakin.

    VastaaPoista

Haluatko piristää päivääni? :) Sen voit tehdä helposti jättämällä itsestäsi puumerkin kommentteihin! Kiva kun löysit blogiini - tervetuloa toistekin! :)

Jos kommentointi ei onnistu (vaatii rekisteröitymisen), voit laittaa viestisi sähköpostitse:
marska_77@yahoo.com

Kiitos! :)

Hei hei!

Kiva kun kävit, tulehan toistekin! :)