Heipä vaan!

Mukavaa, kun olet tullut pistäytymään blogissani. Vielä mukavampaa on, jos jätät käydessäsi itsestäsi puumerkin. Toivottavasti viihdyt - tervetuloa myös uudestaan! :)

keskiviikkona, syyskuuta 15, 2010

Kirja-meemi

Nappasin tämän kirja-aiheisen meemin Sarin teekupista. :)

1 – Kirja, jota luet tällä hetkellä
Leena Lehtolainen: Sukkanauhatyttö ja muita kertomuksia (novellikokoelma), on ollut nyt pahasti jumissa siitä alkaen, kun iltatissittely loppui, eli mulla ei ole enää näemmä aikaa lukea... Äänikirjana menossa Jane Austen: Sanditon - leikkiä ja totta, se on lähinnä ristipistoiluseuraa. :)

2 – Seuraava kirja, jonka haluat lukea
Eiköhän se ole Tess Gerritsenin uusin Jääkylmä, josta tuli eilen viestiä, että saisi noutaa kirjastosta varauksesta. Odotan innolla. :) Äänikirjapuolella jonossa on Sherlock Holmes -tarinoita, joita en ole koskaan aiemmin lukenut, eli uutta tuttavuutta on sitten tulossa kuunteluun seuraavaksi.

3 – Lempikirjasi
En voi mainita yhtä kirjaa, mutta lempikirjailijoitani ovat mm. Tess Gerritsen, Mary Higgins Clark, Sandra Brown, Dan Brown... heiltä uppoaa minuun mikä vaan, ja heidän uutuusteoksensa menevät minulla heti varaukseen ja lukuun. Monet klassikkokirjatkin ovat minuun kolahtaneet mm. Annat, Runotytöt, Täällä Pohjantähden alla... mutta kun ovat niin erityylisiä, niin vaikea niistä on valita yhtä parasta. Puhumattakaan sitten lempirunokirjoistani/lempirunoilijoistani. :)

4 – Vihatuin kirjasi
Ei kyllä tule mieleen mitään kirjaa, jota vihaisin. En ole lukenut huonoja kirjoja paitsi joskus ehkä koulussa pakolla. Kärpästen herra tulee mieleen sellaisena koulussa luettuna kirjana, jonka lukeminen oli suoranaista pakkopullaa.

5 – Kirja, jonka voisit lukea uudelleen ja uudelleen
En kovin usein lue kirjoja uudelleen, mutta oikeastaan ainoat kirjat, jotka olen lukenut uudestaan, ovat Anna- ja Runotyttö-kirjat, jotka olen lukenut muutaman kerran. Raamatun olen lukenut kahdesti läpi, sen pariin kyllä palaan aina välillä, mutta tuskin enää niin, että lukisin kannesta kanteen kokonaan. Tuntemattoman sotilaan olen lukenut koulussa kahdesti, sen aion vielä lukea kolmannenkin kerran, mutta sensuroimattomana versiona (Sotaromaani-nimellä). Ja tietysti lempirunoja lukee aina vaan uudestaan. :)

6 – Kirja, jonka olet pystynyt lukemaan vain kerran (halusitpa tai et)
Suurin osa kirjoista on sellaisia, jotka luen vain kerran. Varsinkin jännityskirjallisuudessa on ihan hölmöäkin lukea sama kirja kahdesti, kun tietää loppuratkaisun. :)

7 – Kirja, joka muistuttaa sinua jostakin henkilöstä
Anna-kirjoista (ja kyllä myös Runotytöistä) minulle tulee mieleeni henkilö, joka on syypää siihen, että aikoinaan hurahdin Anna-kirjoihin ja koko L.M. Montgomeryn tuotantoon. ;) Makasin 13-vuotiaana vesirokossa kotona, ja pyysin ystävääni tuomaan minulle jotain lukemista kirjastosta, ja olisi pitänyt arvata mitä sieltä tulee, kun hän oli jo pitemmän aikaa koittanut käännyttää minua Anna-kirjojen pariin. Sillä tiellä ollaan! :) Terveisiä vaan ystävälleni, jonka kodissa tepastelee (tai toivottavasti tähän aikaan jo nukkuu) Montgomeryn sankarittarien kaimat! ;)

8 – Kirja, joka muistuttaa sinua paikasta
Jostain kumman syystä minulle tulee Raamatusta mieleen lukioaikainen opiskelija-asuntola, ehkä siitä syystä, että siihen aikaan perehdyin kyseiseen teokseen syvemmin ensimmäistä kertaa, ja kirjan äärellä kokoontui silloinen ystäväpiirinikin. Minun nuoruudenkiihkoni oli sellaista, ja kuten nuoruudenkiihkolle usein käy, on se aikuistumisen myötä aika lailla laantunut. :)

9 – Ensimmäinen lukemasi kirja
Minä olen oppinut lukemaan jo 3-vuotiaana, joten en voi muistaa ensimmäistä lukemaani kirjaa. Muistikuvissani on erilaisia lastenkirjoja, 70-luvulla äitiyspakkauksessa tullut runokirja (mm. Kaija Pakkasen ja Kaarina Helakisan runoja, kannessa vauvan naamoja), kovakantinen kuvakirja, jossa nalleparka joutuu roskikseen, Pikku-Juna -kirja, Heinäsirkka ja muurahainen... myöhemmältä ajalta muistan saaneeni lahjaksi kirjoja, suurin osa muistaakseni siskoltani, mm. Koerakutsikas ja Pillimees (jossa opeteltiin sadun lomassa vironkielisiä sanoja), Jännitysmaa-runokirja, Anni Polvan Saaralla on taikasolmu... Eli eiköhän noissa ole niitä ensimmäisiä kirjojani. :)

10 – Lempikirjailijasi kirja
Tess Gerritsen: Kirurgi. Ei ole välttämättä paras Gerritsenin kirja eikä ensimmäinenkään, mutta tämän luettuani olin sitä mieltä, että se oli Gerritsenin siihenastisista paras, sitä ennen oli ilmestynyt häneltä kolme kirjaa. Kirurgi aloitti myös Maura Isles & Jane Rizzoli -sarjan, jolle ei näytä loppua tulevan... sitä seuraavaa osaa tässä odotellaan, että saisin haettua kirjastosta. :) Kirurgi-kirjaan liittyen olen myös tehnyt sävellyksen aikoinaan ammattiopintoihini sisältyneelle sävellys-opintojaksolle, kun tehtävänä oli säveltää laulu suorasanaiseen (ei siis runomittaiseen/riimilliseen) tekstiin. Nappasin kirjahyllystä ensimmäisen käteeni osuneen kirjan, avasin sen satunnaisesta kohdasta ja tökkäsin sormen keskelle sivua. Satuin osumaan kohtaan, jossa kirjan sarjamurhaaja on juuri iskemässä veitsensä päähenkilöön. ;) Tuli hyvä biisi! :D

11 – Kirja, jota rakastit ensimmäisellä lukukerralla, mutta jota et voi sietää nyt
Ei tule mieleen sellaista. Ehkä joku lapsena luettu kirja, eivät välttämättä kolahtaisi enää. ;) Tai sitten joku tietty kirjailija, esim. Elizabeth Adlerilla on muutama tosi hyvä kirja, jonka vuoksi hänestä tuli yksi suosikkikirjailijoistani; hän on kirjoittanut muutaman jännitysromaanin ja joitakin aivan loistavia historiaan sijoittuvia romaaneja, mutta hänen uusimmista "matkakirjoistaan" en oikein tykkää, ovat ihan kuin eri kirjailijan tekemiä. Ja joo, jossain vaiheessa jotkut Neiti Etsivät alkoivat kyllästyttää, saattoi tosin johtua siitä, että kasvoin niistä aikanaan ulos... ;) Agatha Christie oli myös joskus lempikirjailijani, mutta sitten alkoivat Poirot ja miss Marple vaan ärsyttää, enkä ole lukenut Christien tuotantoa enää aikoihin. Niin, ja Muksujen minisanakirja oli ihan huippu, kun siihen tutustuin muutama vuosi sitten, vaan kun sitä vaaditaan luettavaksi vähintään kerran päivässä (nyt on jo toinen poika sen kirjan kanssa kierroksessa), niin jätän suosiolla lukemispuuhat iskälle. ;) Mutta se on meidän poikien lempikirja (ja vanhempien inhokki ;) ).

12 – Kirja, jota joku ystäväsi on suositellut
No ne Anna-kirjat. Sai suositella pitkään, ja jouduin kuuntelemaan aika pitkään Annojen ylistystä, kunnes itsekin sorruin. :) Samainen ystävä on muuten osittain syypää siihen, että olen nykyään Tess Gerritsen -fani. En ollut koskaan lukenut mitään Agatha Christietä jännittävämpää, kun sain ystävältäni lahjaksi Gerritsenin ensimmäisen romaanin Lapsen sydän, ja vaikka se oli ihan kamalaa luettavaa, niin koukkuun jäin. :) Isäntä suositteli minulle Sinuhe egyptiläistä, oli hyvä suositus sekin!

13 – Kirja, joka saa sinut nauramaan
Aika monet kirjat huvittavat minua. Vaikkapa se Sinuhe egyptiläinen, tai Täällä Pohjantähden alla. Klassikkoudestaan huolimatta niissä on myös huumoria. Vedet silmissä nauran lähinnä Baby Blues -sarjakuville. :)

14 – Kirja lapsuudestasi
Taisin niitä jo aiemmin luetella. Mutta kun siinä listassa oli alle kouluiän kirjoja, niin kouluikään sijoittuvia olivat sitten mm. Tiina-kirjat, Lotta-kirjat, Anastasia-kirjat, Neiti Etsivät, Viisikot, Pikku naisia... ja ne Annat ja Runotytöt tietysti.

15 – Neljäs kirja vasemmalta kirjahyllyssäsi
Minulla ei ole kovin paljon romaaneja olemassa. Olohuoneen kirjakaapissa meillä on muutamia tietokirjoja, ja siellä on sekä minun että miehen kirjoja. Täällä työhuoneessa minulla on oma kirjahyllyni, jossa on ylähyllyllä käsityökirjat, seuraavalla hyllyllä ne muutamat omistamani romaanit (osa on kyllä varastossakin), seuraavalla työkirjallisuus, ja kahdella alimmalla käsityölehtiä. Käväisenpä nappaamassa siitä romaanihyllystä kirjan... joka on se Tess Gerritsenin Lapsen sydän, jonka aiemminkin mainitsin. :)

16 – Yhdeksäs kirja oikealta kirjahyllyssäsi
Sama hylly: Mary Higgins Clark Menneisyyden pirstaleet.

17 – Sulje silmäsi ja valitse summassa kirja kirjahyllystäsi
Käydään välillä olohuoneen kirjakaapilla, koska olohuoneessa ei ole valoja, niin ei tarvitse sulkea silmiä... Lapsiperheen lääkärikirja. :)

18 – Omistamasi kirja, jossa on kaunein kansi
Äh, tää on vaikea... sanotaan vaikka vihkiraamattu, kun siinä on kultausta. :)

19 – Kirja, jonka olet aina halunnut lukea
Olen viime vuosina lukenut aika paljon sellaisia klassikkoteoksia, joiden lukemisesta olen haaveillut pitkään. Esim. Täällä pohjantähden alla -trilogia, Sinuhe egyptiläinen, Jalna-sarja, Myrskyluoto-sarja, Seitsemän veljestä... Nyt on luvun alla Pieni talo preerialla -sarja, jota en ole koskaan lukenut lapsena/nuorena, enkä myöskään katsonut vilaustakaan kirjoihin perustuvasta tv-sarjasta. Vaikka se on lastenkirjasarja, niin olen siihen halunnut nyt tutustua. Tällä hetkellä ei taida olla mielessä mitään lukematonta kirjaa, jonka olisin aina halunnut lukea. Paitsi että odotan kiihkeästi Anna-sarjan viimeisen osan ilmestymistä, sen pitäisi ilmestyä suomeksi nyt syyskuussa (Kanadassa ilmestyi vasta viime vuonna, vaikka Montgomery jätti sen kustantajalle kuolinpäivänään). No, Kalevala on kyllä sellainen, jonka olen ihan pikkutytöstä saakka halunnut lukea (äiti osti meille Kalevalan v. 1985 ja sitä olen monesti selaillut), mutta on jäänyt ihan alkulehdille. Kyllä minä sen vielä joskus, jos ei muuten niin laulan sen läpi! :D

20 – Parhain kirja kaikista pakollisista kirjalukemisista koulussasi
Kouluaikana kolahti Agatha Christien Kymmenen pientä neekeripoikaa, ja jäin silloin pitkäksi aikaa koukkuun Agathaan, vaikka myöhemmin alkoikin kyllästyttää hänen tuotantonsa. Mutta ehkä kaikkein paras on ollut Tuntematon sotilas, jonka jouduin lukemaan kahdesti sekä yläasteella että lukiossa. Yläasteella inhosin ko. kirjaa ja vannoin lukion äidinkielen opettajalleni, etten kyllä lue sitä enää uudestaan, mutta kun se kuului lukion opetussuunnitelmaan, niin pitihän se lukea, ja kun sitten kirja käsiteltiinkin lukiossa mielenkiintoisemmista näkökulmista (oma tehtäväni oli erilaisten persoonallisuustyyppikirjojen pohjalta luoda perinpohjainen analyysi Antero Rokasta), niin aloinkin melkein jo tykätä kirjasta. Ja tarkoitus olisi se vielä ainakin kolmannen kerran lukea, aikuisena voi saada taas vähän uutta näkökulmaa. :)

21 – Huonoin kirja kaikista pakollisista kirjalukemisista koulussasi
Kerroinkin sen jo jossain aiemmin eli Kärpästen herra. Heti lukion ekan ensimmäisellä äikän kurssilla piti valita kahdesta pahasta, puolet luokasta luki Sieppari ruispellossa ja toinen puoli Kärpästen herran. En tiedä, olisiko se Sieppari ollut sen kummempi, en ole sitä lukenut enkä varmaan luekaan... Kärpästen herra oli joka tapauksessa ällöttävä, muuta en siitä muistakaan. ;)

22 – Omistamasi kirja, jossa on eniten sivuja
Näin äkkipäätä vilkaisten näyttäisi olevan Suomi-Ruotsi-Suomi -sanakirja. :D Vaikka on tuossa Taru sormusten herra -trilogiassa myös aika kiitettävästi sivuja. TSH on minulta muuten lukematta, todennäköisesti jääkin lukematta ja turvaudun äänikirjaan...

23 – Omistamasi kirja, jossa on vähiten sivuja
Heh, varmaankin se löytyy tuolta lastenhuoneen hyllystä. ;) Jossain Nalle Puh -kuvakirjassa ei taida monta sivua olla. Omassa hyllyssä ohkaisimmasta päästä on Lauluviikari -kirjasarjan kirjat, en ole kyllä niillä mitään tehnytkään, löytyivät joskus kirjaston poistomyynnistä. Parisenkymmentä sivua niissä on ja sivut ovat vielä pieniä, noin postikortin kokoisia.

24 – Kirja, jota kukaan ei voi kuvitella sinun lukeneen
Onko sellaista? Sanoisin melkein, että ne kirjat, joita minun ei voi kuvitella lukeneen, ovat myös jääneet minulta lukematta. Jotain scifi- ja fantasiakirjallisuutta tuskin kukaan kuvittelee minun lukevan, enkä niitä myöskään lue. Toisaalta mies aina hämmästyy, jos tuon kirjastosta itselleni jotain sarjakuvia, koska "ethän sää lue sarjakuvia". Ja mies myös pyöritteli silmiään, kun kymmenen vuotta sitten lainasin F.E. Sillanpään Siljan, ja hän kysyi, että "tajuatko sää, että tuo on Nobel-palkintokirja, se ei ole mitään kevyttä lukemista". ;) Mutta luin minä senkin. No joo, yksi kirja tulee mieleen: "Kissan valinta ja hoito". :D Mies aina muistaa, että ilmoitin tuon kirjan olevan luvun alla juuri silloin, kun ensi kerran tapasimme. :) Minulla oli silloin parin kuukauden ajan kissanpentu, joka kuitenkin valitettavasti katosi, mutta tuli tuo opus luettua (ei varmaan kovin hyvin, kun onnistuin päästämään Missen karkuteille...). Moni ei varmaankaan voi kuvitella, että minulla olisi koskaan ollut lemmikkieläimiä.

25 – Kirja, jonka päähenkilö on kuvastaa sinua
Hmm... ainakin nuoruudessani samastuin Runotyttöjen Emiliaan. En ehkä kuitenkaan nykyisin.

26 – Kirja, jonka olet lukenut lapsellesi
No se Muksujen minisanakirja! ;) Ja aika monta muutakin, olen lukenut heille runokirjoja, satuja, kuvakirjoja... vaikkakin lukeminen on nykyään enemmän iskän vastuulla. Viimeksi taisin lukea kuopukselle Autot-kirjan.

27 – Kirja, jonka päähenkilö on ihanteesi
Raamattu. ;) Mutta jos vähän madaltaisi rimaa ihanteiden tavoittelemisessa, niin ehkä sitten se Runotyttö tai Myrskyluodon Maija.

28 – Ihanaa kun tekivät elokuvan tästä kirjasta!
Suoraan sanottuna en tykkää siitä, jos kirjoista tehdään elokuva. Kirja on kirja, elokuva on elokuva, niitä ei pitäisi sekoittaa toisiinsa. Mutta onhan tietysti joku Tuulen viemää elokuvanakin ihan hyvä, mutta kirjana parempi. Love Storyn olen nähnyt ensin elokuvana, myöhemmin lukenut kirjana, ja siinä on kyllä kaunis musiikki, eli ei voi valittaa... Viime viikolla katsoin dvd:ltä Judith Krantzin Taitelijan tyttärestä tehdyn tv-minisarjan, jonka kyllä näin lapsena 80-luvun puolivälissä, ja vasta muutama vuosi sitten luin kirjana. Se oli kyllä tv-filmatisointinakin vaikuttava, ja kaunis musiikki siinäkin. Niin ja Taru sormusten herrasta -trilogia oli kyllä elokuvana ihan katsottava (vaikka Kaksi tornia aikana mua pissatti koko elokuvan ajan ja sehän kesti aika monta tuntia ja rakko meinasi poksahtaa ennen elokuvan loppumista... ;) ), sitähän en ole lukenut kirjana ollenkaan, eikä minua kyllä ollut kiinnostanutkaan koko kirja aiemmin, mutta kun isäntä pakotti katsomaan (ei kuitenkaan pakottanut ostamaan leffaan mukaan 0,9 l limua; ks. kuvaus pissahädästä), niin heräsi sitten mielenkiinto myös kirjaa kohtaan. Kirja on kuitenkin edelleen lukematta, hyvä että sentään olen nähnyt ne elokuvat. :)

29 – Miksi niillä piti tehdä elokuva tästä kirjasta?
En pahemmin katso yleensä mitään elokuvia, saati sitten kirjoista tehtyjä elokuvia. Jos olen pitänyt kirjasta, en välttämättä halua katsoa siitä tehtyä elokuvaa. Poikkeuksena on Dan Brownin Enkelit ja demonit sekä Da Vinci -koodi, jotka olen nähnyt myös elokuvana, ja olisi minun mielestäni saanut jäädä tekemättä. Molemmat kirjat ovat aivan huippuja, mutta elokuvat jotenkin sekavia ja kiireisiä, menevät liian vauhdilla eteenpäin. Onhan kirjoissakin jännitystä ja vauhtia, mutta niissä kuitenkin selvitetään ajan kanssa taustat yms. Ja eniten ärsyttää se, että kun Enkelit ja demonit on kirjoitettu ensin ja Da Vinci on sille itsenäinen jatko-osa, niin elokuvat on tehty väärässä järjestyksessä. Mutta noita kirjoja siis suorastaan rakastin lukea, samoin kuin kolmea muutakin Dan Brownia, jotka tähän mennessä on (suomeksi) ilmestynyt. Ja suosittelen nimenomaan lukuelämyksinä! :)

---

Vaihteeksi täällä siis muutakin kuin käsityöasiaa, palaillaan sitten takaisin niihin aiheisiin vaikkapa seuraavalla kerralla... :)

6 kommenttia:

  1. Hih, tuli kouluajat mieleen noista pakollisista luettavista... Mikähän siinä on, että ne suuret ja mahtavat klassikot, jotka kuuluivat opetussuunnitelmaan, eivät kiinnostaneet ketään. Miksi siellä ei luettu niitä klassikoita, joita nuoret ovat lukeneet viimeiset sata vuotta, kuten vaikka Annoja...

    Minä luin ainakin Tuntemattoman, Kalevalan ja Siljan aikanaan yliopistossa kirjallisuuden tenttiin. Olivathan ne elämyksiä, mutta kyllä Gerritsen vetäisi täälläkin voiton. :)

    VastaaPoista
  2. Kärpäsen herra puistattaa vieläkin, vaikka pakkolukemisesta on aikaa ainakin yli 30 vuotta. En myöskään mielelläni katso elokuvaa, jos olen lukenut kirjan ja päinvastoin. Exodus oli ainakin valtava pettymys elokuvana, vaikka tunnusmusiikki olikin kaunis.

    Minua pidettiin omituisena, kun 8-vuotiaana lainasin tädiltä 7 veljestä ja vielä pidin siitä:D

    VastaaPoista
  3. Tuttuja kirjoja ja kirjailijoita luettelit. Raamattua en ole koskaan lukenut alusta loppuun, mutta Jalna-sarja on minun ehdoton suosikkini. Ensimmäiset 10 osaa olen lukenut ainakin kolme kertaa. Harmi, kun loppuja 6 osaa ei tahdo löytyä edes kirjastoista, mutta nekin olen kerran lukenut. Mistähän kirjastosta ne olen lainannut... :-) Tulevaisuudessa aion ostaa koko sarjan!

    VastaaPoista
  4. Kärpästen herra, se on mullakin inhokki. Toista sellaista en muista. Yleensä kyllä lopetan lukemisen jos ei iske, mutta tuo piti koulussa lukea, niin pakkohan se oli.

    VastaaPoista
  5. Mielenkiintoista lukea kirjoista ja lukukokemuksistasi.
    Itse fanitan Jane Austenia ihan täysillä, Joko tunnet ne? Hienovaraiset vihjeet, jotka aukenivat aikalaislle, mutta eivät välttämättä nykyaikaan (esim. sopivaisuussäännöt) ovat hykerryttäviä. Ja vaatteitakin kuvaillaan.
    Filmatoinneista ainakin v. 1995 Ylpeys ja ennakkoluulo on vaatteiltaan lähes alkuperäinen, eikä ole sortunut fantasia-asuihin nin kuin monet muut.
    Eli suosittelen filmiä jollet löydä kirjaa mistään.

    VastaaPoista
  6. Juuli: Olen melkein kaikki Jane Austenit lukenut, tai oikeammin kuunnellut äänikirjana. 1800-luvun kirjallisuus viehättää minua todella paljon, vaikka ei nuo Jane Austenit minuun ole niin syvästi kolahtaneet kuin vaikkapa L.M. Montgomeryt. :) Aika paljonhan ne ovat toistensa kaltaisia, mutta ei se mitään. :) Filmejä en ole niistäkään nähnyt. Nyt lähden itse asiassa tästä pistelemään ja kuuntelemaan Sanditonia...

    VastaaPoista

Haluatko piristää päivääni? :) Sen voit tehdä helposti jättämällä itsestäsi puumerkin kommentteihin! Kiva kun löysit blogiini - tervetuloa toistekin! :)

Jos kommentointi ei onnistu (vaatii rekisteröitymisen), voit laittaa viestisi sähköpostitse:
marska_77@yahoo.com

Kiitos! :)

Hei hei!

Kiva kun kävit, tulehan toistekin! :)