Koti

Eipä paikkaa olekaan kodin vertaa ollenkaan! :) Me kun olemme tällaisia kotikissoja, jotka poistumme kodin ovesta vain pakon edessä, niin tokihan on mukava, että koti on viihtyisä. Ja nyt se on taas astetta viihtyisämpi!

Äiti poikkesi eilen pikaisesti Lappiin ohi ajaessaan heittämässä meille mansikoita ja Hillan. Mansikat menivät pakkaseen, Hilla jonnekin muualle. Yleensä äiti kyllä tuo hilloja meille ohikulkumatkalla Lapista etelään päin ajaessaan ja tavallisimmin vasta loppukesän hillareissuilta palatessaan (sisko asuu Lapissa, siksi äiti siellä ravaa alvariinsa), mutta tämä Hilla onkin ei-syötävää laatua, ja tuli siis kotoa päin.

Tässä on nyt Hilla-raanu meidän seinällämme. :) Sopii kyllä kuin nakutettu! Ripustimen kävin ostamassa eilen Somikista, kun äidin tuoma vanha putkenpätkä oli ensinnäkin liian leveä ja toisekseen ruma, eikä isäntä suostunut poraamaan kiviporalla betoniseinään kuin yhden ainokaisen reiän. Mutta tämä ripustin on kyllä täydellinen, ja niitä löytyy Somikista ihan kaikkia kokoja, eikä muuten ollut edes kallis! :)

Tuntuu ihan hassulta ajatella, että äiti on tämän raanun kutonut 30-40 vuotta sitten, eikä ole koskaan pitänyt sitä seinällä! Mutta vaikkei se ole syystä tai toisesta kelvannut äidille itselleen tai on muuten vaan unohtunut jonnekin kaapin perälle, niin silti tätä raanua ei ole kudottu turhaan, vaan se pääsi nyt aikojen perästä käyttöön - ihan kuin se olisi odottanut meidän kotia vuosikaudet! :)

Tuo nurkka onkin näyttänyt aina niin tyhjältä... Jossain vaiheessa isäntä ripusti sinne Ramonesin kangasjulisteen, mutta otti sen pois, kun tuli lauottua ukaasia, että talosta lähtee joko Ramones tai vaimo. ;) Ramones on kyllä nyt täällä työhuoneen seinällä, tänne se passaa paremmin. :)

Ihan on kyllä tuossa raanussa meidän värit. :) Aivan kuin juuri tuohon nurkkaan tehty!

Olohuone on kyllä nyt niin kovin kotoisa ja viihtyisä, eikä siitä ole nyt edes kovin kauaa aikaa, kun siellä ei ollut muuta istuinta kuin tuo nojatuoli, ja yhtäkkiä sinne on tullut kirpparilta ja kierrätyskeskuksesta kaksi sohvaakin lisää. Paljon kotoisampaa näin. :)

Mutta täytyyhän minun vilauttaa myös, mitä tuon raanuseinän vastapäätä olevalla seinällä on...

Olen unohtanut näyttää teille nämä isännän taideteokset, vaikka ne tulivat jo muutama viikko sitten kehystämöstä. Lennonin olen kyllä jo aiemminkin esitellyt, mutta sekin meni vielä uudestaan kehystämöön, kun isäntä päätti sittenkin vaihtaa mattalasin. Molemmat kuvat on siis mieheni tehnyt hamahelmistä! :) Ja kyllä, nämä taulut ovat eri korkeudella, kun mies lätkäisi ne vain valmiisiin naulanreikiin, mutta aikoo kyllä jossain vaiheessa korottaa Lennonin muutaman sentin ylemmäs.

Tässä vielä Pauli vähän lähempää. En muista, kerroinko silloin joskus aiemmin, mutta nämä on tehty minihamahelmillä, jotka ovat pienempiä kuin tavalliset hamahelmet, eikä niitä edes Suomesta saa, vaan mies on tilannut niitä jostain mistä lie. On meillä yksi tavallisillakin hamahelmillä tehty Lennon, mutta isäntä innostui tekemään sitten toisen pienemmillä helmillä ja tarkemmalla resoluutiolla, ja Pauli tuli nyt sitten kaveriksi.

Tästä kuvakulmasta en ole tainnut koskaan kotiani kuvatakaan... :)

Meillähän noita hamahelmitöitä on esillä vähän siellä sun täällä, ja esikoisella pursuaa vielä laatikotkin täynnä. :) Tämä on minusta hauska yksityiskohta, kun poika laittoi eteisen oveen kaksi hamatyötänsä ovikranssiksi, toinen kranssi on siis tuossa naulakon yläpuolella, ja sen ympärille on vielä liimattu tähtitarroja. Ja toinen kranssi on tuolla naulakon keskellä. :) Jos klikkaatte kuvaa suuremmaksi, saatatte huomata vielä ovenrivassakin pari koristetta, siinä on myös noita tähtitarroja. ;)

Ennen kuin mieheni siirtyi minihamahelmiin, teki hän noilla ihan tavallisen kokoisillakin muutamia "harjoitustöitä". Kolme isointa hamahelmitekelettä on kiinnitetty työhuoneen verholautaan, siinä on Saxonin ja Kreatorin bändilogot ja sitten isännän ihan omaa designia tuo The Beatles. :) Nuo ei olekaan mitään ihan pikkutöitä, Beatles taitaa olla noin 60x35 cm, siinä on tarvittu muutama helmialusta ja jokunen helmikin. :)

Kun tuo helmiharrastus on miesväellä tällaisissa mittakaavoissa, niin säilytyssysteemitkin pitää olla kohdillaan. Tässä osa helmiensäilytysjärjestelmästä. Kuvassa näkyy hyllyjen alla vilaus siitä isommilla helmillä tehdystä Lennonista.

Yleensä miehet kaiketi käyttävät viehelaatikoita siihen, mihin ne on tarkoitettukin eli joihinkin kalastukseen liittyviin juttuihin. Mutta meillä näihin viehelaatikoihin on järjestelty hamahelmet väreittäin ja värikoodeittain. Hamahelmiähän on olemassa reilut 60 väriä, joten näitä on meillä ainakin neljässä viehelaatikossa, yhdessä taitaa olla jotain muun merkkisiä kuin Hama-merkkisiä - niitähän on olemassa siis eri valmistajienkin ja ne käyttäytyvät silitettäessä eri tavalla, joten niitä ei parane sekoittaa keskenään samaan työhön, siksi siis eri merkkiset on tietysti eri laatikoissa. Laatikoiden päällä on numerot, jotka ovat tietysti samat, mitä helmipussien kyljessä, jotta osaa jatkossa ostaa oikeaa väriä, jos joku pääsee loppumaan. Kaikista väreistä mies ja esikoinen yhdessä ovat tehneet vielä sellaiset pienet silitetyt malliliuskat, joihin on tussilla kirjoitettu kunkin värin numero, ja niiden liuskojen avulla mies yleensä valitsee värit, kun alkaa tehdä jotain uutta helmityötä. Se on kuulkaa tarkkaa hommaa! ;)

Minä muuten käytän noita viehelaatikoita säilyttääkseni muliinilankoja pahvipuolille kerittyinä. Laatikot ovat täydellisiä siihen(kin) hommaan! :) Pitäisi vielä ne loputkin lankatokat saada jossain vaiheessa puolattua ja pakattua rasioihin...

Esikoisella on varmaan menossa joku hama-KYH, kun on näin monta aloitettua helmityötä kesken... ;) Tuppaa vaan olemaan helmet nyt vähän sekaisin levyillä, kun siivooja innostuksissaan onnistuu tönäisemään helmet kumoon...

Meillähän helmityöt ovat vain ja ainoastaan miesväen harrastus, ja jokaiselle on omat helmensä. :) Vasemmalla on maxi-helmi kuopuksen käyttöön, keskellä midi-helmi esikoisen käyttöön - nuo midit ovat niitä, joita myydään joka askartelukaupassa ja marketissa, ja jotka kaikki lapsiperheet tietävät, eli siihen voitte verrata noita mittasuhteita - ja oikealla on sitten isännän mini-helmi, joilla Lennon ja McCartneykin on tehty. Pinseteillähän noita on pakko käsitellä, ne ovat pienempiä kuin nuppineulanpää! :)

Eksyinpäs alkuperäisestä aiheestani melkoisen kauas, mutta palataanpas vielä siihen raanuaiheeseen. :) Minähän olen ollut aina noita seinävaatteita vastaan, kun en ole uskaltanut miehen ja minun pölyallergioitten vuoksi niitä harkitakaan. Mutta mies alkoi toivoa seinävaatteita ihan pelkästään akustiikan vuoksi, joten päätettiin kokeilla. Kun vain muistaa puistella tai imuroida raanun kerran viikossa, niin eiköhän sen kanssa allerginenkin voi elää, toivottavasti! :) Kun eilen sitten saatiin raanu seinälle, niin alkoi tulla sellainen olo, että niitähän pitäisi olla lisääkin, sillä jo yksi tuommoinen vaikuttaa ihan selvästi viihtyisyyteen ja myös siihen akustiikkaan. Nyt tuntuu, että olkkarin vieressä olevassa keittiössä kaikuu valtavasti. ;)

Tyhjältä ja kolkoltakin keittiö nyt tuntuu, kun olohuoneessa on nyt niin täydet seinät ja lämmin tunnelma...

Täytyykin tässä miettiä, pyytäisikö äitiä vielä tuomaan seuraavalla reissullaan lisää raanuja testattavaksi, vai pitääkö minun alkaa sellainen itse tekemään. Muutaman kivan seinävaateidean löysinkin jo vanhoista Novitoista, täytyy laittaa harkintaan...

Tämä keittiön seinä näyttää jotenkin kaipaavan jotain isompaa. Nyt siinä on keskellä minun tekemäni ristipistotaulu ja nuo autot ovat palapelejä, jotka teimme viime talvena. Kuopuksen mielestä isoveli ottaa tuon vasemmanpuoleisen ja hän itse oikeanpuoleisen auton. :) Nuo on kyllä kivat pitää seinällä, mutta ne pitänee sitten siirtää muualle, jos satumme keksimään tähän jonkun seinävaatesysteemin. Isohan se saisi olla, joten siinä mielessä kivempi olisi jos löytyisi joku valmis joko äidiltä tai vaikka kirpparilta, kuin alkaa itse tekemään jotain valtavan kokoista ryijyä. Ehkä tähän ei mikään nukkaryijy edes passaa, kyllä se saisi olla sellainen perinteinen raanujuttu... mutta mietitään, kyllä se sopiva joskus kävelee vielä vastaan. :)

Siinäpä oli päivän sisustuspläjäys! :) Nyt toivottelen oikein käsityörikasta viikonloppua kaikkiin koteihin! Toivottavasti saadaan runsaasti virkistäviä sadekuuroja ja raikkaita tuulenhenkäyksiä iloksemme, minä ainakin kaipaan niitä kovasti, kun tässä on viimeiset puolitoista kuukautta hiki valunut puroina lakkaamatta - huhhuh! Mutta nyt taidan kipaista viimein tuonne raanun viereen sohvalle pistelemään, pimennysverhot on vedetty ikkunoiden eteen, etten sula ihan lopullisesti. ;) Palailen taas kenties huomenna kenties pistelyasioilla kenties joillakin muilla asioilla. :)