Kissa vieköön!

Torstai-iltana varovaisesti arvioin, että jos saisi viikonloppuna pisteltyä tuosta Margaret Sherryn ristipistotyöstä poikakissan valmiiksi. Lasten kanssa kun ei koskaan tiedä, mitä päivä tuo tullessaan, niin ei uskalla toivoa omista käsityöhetkistään ihan liikoja. No, arvioni oli tosiaan erittäin varovainen, sillä kissat veivät minut perjantai-iltana mennessään, eli poikakissa tuli jo valmiiksi ja lisäksi vähän muutakin:

Tämän kuvan otin siis eilen illalla juuri ennen nukkumaanmenoa, mutta onhan tuohon nyt tänä aamuna ehtinyt jo muutama pisto tulla lisääkin. Eiköhän tätä nyt sitten jatketa valmiiksi saakka! :) Tai jos olisi taas varovainen, niin jos saisi viikonloppuna tästä edes ristipisto-osuudet tehtyä, nimittäin Margaret Sherryllähän on nuo jälki- ja solmupistot aika merkittävässä osassa, ja niiden tekemiseen saa tässäkin varata aikaa. Tosin minähän tykkään jälkipistojen tekemisestä melkeinpä enemmän mitä ristipistojen tekemisestä, sillä jälkipistoilla vasta saa työhön sen oikean ilmeen aikaiseksi. Eihän tästäkään vielä näe kuin hämärän hahmon, mitä tähän on lopulta tulossa. :)

Se olisi kyllä kova sana, jos saisi vielä viikonlopun aikana isännän kesäpipon virkattua valmiiksi. Sitä saisi alkaa kohta jo kaventamaan, eli ehkä mies saa sen vielä tänä viikonloppuna päähänsäkin. :) Ja sitten on taas edessä ongelma, että mitähän sitä sitten alkaisi tekemään. ;) Ristipistojen osalta ei ole kyllä tekemisen puutetta, joulukalenteripistelynkin saisi taas pian kaivaa kaapista, kun tavoitteena olisi, että se roikkuisi puolen vuoden päästä seinällä... Joten kun Margaret Sherryn kissat ovat valmiina, niin sitten vain joulukalenterin kimppuun! :)

Lankaisaa lauantaipäivää! :)