Petroolin tuho ;)

Muistanette vielä sen petroolinvihreän tunikan, joka valmistui muutama viikko sitten? Se olikin muuten tällä viikolla minulla ensimmäistä kertaa käytössä, hyvin siinä pystyi töissäkin jumppamaan ja juoksemaan. ;) Mutta lankaahan siitä jäi ylimääräistä, koska siihen ei kulunut likimainkaan sitä mitä ohjeessa sanottiin. Joten koitin keksiä jotain, mitä ylijäämästä voisi tehdä. Ensin ajattelin tehdä vain läjän jotain pikkujuttuja (sukat, sytomyssyjä...), mutta sitten jo yksi sukanaloitus menikin purkuun, kun totesin tarvitsevani oikeastaan pienen kesäboleron just tuosta väristä. Minulle kun on kaappiin kertynyt toppeja enempi ja vähempi, niin kaupasta ostettua trikoisia kuin itse neulottuja ja virkattuja (nekin kuin ovat varsin oivallisia töitä parinsadan lankagramman tuhoamiseen), mutten oikein osaa pitää niitä ilman mitään takkia, koska en tykkää kun olkapäät jäävät paljaiksi. Ennestään minulla taasen ei ole kuin yksi lyhythihainen neuletakki valkoisena, joka toki sopii minkä tahansa vaatteen kanssa yksiin, mutta ei sitä nyt jaksa koko kesää kantaa päällään, ja pitkähihaiset saattavat käydä helteillä kuumaksi. Joten tarvetta oli!

Mallin löytyminen oli taasen sitten eri juttu. Sillä lankaahan jäi vain 247 grammaa, ja useimpien pikkuboleroiden menekiksi ilmoitetaan 300-400 grammaa. Mutta koska tunnen itseni ja Tennesseen ja tiedän, että minun käsissäni kyseistä lankaa kuluu yleensä reilusti vähemmän mitä ohjeessa mainitaan, niin uskalsin tutkailla malleja, joiden langanmenekki oli sen 300 grammaa. Huolellista laskemistahan se kyllä vaati, tarkistin paljonko muihin vastaavan kokoisiin Tennessee-neuleisiin oli mennyt lankaa, laskeskelin vähän neuleiden pinta-aloja ja niin pois päin. Ja sitten vain otin riskin...

Melkoisen riskin otinkin, sillä kaikki meni eikä jäänyt edes viiden sentin pätkää! :D Vähän piti saumojen ompelussa soveltaa, esimerkiksi purin jo päätellyt olkapäät ja kiinnitinkin olan saumat kolmen puikon päättelyllä perinteisen ompelun sijaan, jolloin lankaa vapautui sen verran, että sain kiinnitettyä hihat. :) Kannatti siis räyhätä perheelle, että "olkaa hiljaa, äiti laskee nyt!" ;)

Bolero

Tehty ajalla: 25.4.-7.5.2010

Malli: Novita Kesä 2009 nro 41

Suunnittelija: Arja Viitala

Lanka: Novita Tennessee petroolinvihreä (363)

Langankulutus: 247 g

Puikot: 2 mm + 3,5 mm virkkukoukku soljen tekemiseen

Koko: M

Muuta: Kukkasoljen virkkasin omasta päästä

Joku joskus kommenteissa kysyi, että tikuttelenko oikeasti Tennesseetä 2 mm puikoilla, niin vastaus on "kyllä". Se on ainoa tapa saada tiheys täsmäämään puuvillalankojen kanssa - Samostahan minä neulon 3 mm puikoilla, eikös siinä suositus ole 5 mm... Villalankoja neulon sillä koolla, mikä ohjeessakin on, paitsi sukkia puoli milliä pienemmillä, ja virkatessa käytän ohjeen kokoa tai puoli milliä isompaa. Käsialajuttu siis. :)

Kiva malli tämä oli tehdä! :) Minullahan on sellainen lista, johon kirjaan ylös aina uusista lehdistä, mitä haluaisin niistä tehdä, plus että mitä lankaa niihin menee ja kuinka paljon. Listan olen laatinut eri lankojen mukaan, eli jos minulla on Tennesseetä se 247 grammaa ylimääräistä, niin voin listastani tarkistaa, mihin kivaan juttuun se voisi riittää. Tätä neuletta en kuitenkaan ollut laittanut listalleni, en tiedä miksei se ole silloin vuosi sitten lehden ilmestyessä minua houkutellut. Mutta kun omalta listaltani en löytänyt sellaista, jota olisin uskaltanut alkaa tekemään tuon langanriittävyysjutun takia, niin onneksi älysin selailla vähän lehtiä "sillä silmällä", ja tämän löysin. Tämä on kyllä kivempi mitä lehdestä olisin voinut kuvitella. :)

Narrasin aiemmin vähäsen. ;) Jäi sitä lankaa saumojen ompelun jälkeen noin metrin verran, josta virkkasin tämän pienen kukan soljeksi, takana on hakaneula. :) Lehden kuvassakin oli joku solkikiinnitys, ja olin jo päättänyt että virkkaan samasta langasta tähän sitten soljen, mutta enpä arvannut, että langanriittävyys menisi niin täpärälle, että joutuisin tyytymään näin pieneen solkeen. Mutta oikeastaan tämä on just hyvä, ei vie liikaa huomiota, mutta ajaa asiansa. :)

Vienkin tuon minikukkasen Virkkausringin Teemasana -tempaukseen, olisiko se riittävästi Meren värinen? :)

Boleroa voi tosiaan käyttää melkein minkä tahansa topin tai vaikka t-paidankin kanssa, mutta itseasiassa minulla oli mielessäni yksi virkkaamani toppi, joka huusi akuutisti boleroa päälleen. Nimittäin ilman boleroa tuosta topista kyllä tursuaa rintsikat yli laidan... ;)

No nyt ei jää tämä toppi käyttämättömäksi kaappiin! :) Siinähän on samaa petroolinvihreää Tennesseetä kuin topissa, eli siitä se ajatus sitten lähti... Topinhan virkkasin joskus viime joulukuussa.

Mutta löytyi kaapista muitakin boleron kanssa yhteensopivia vanhoja neuletoppeja:

Tässä vastavärit. Topin tein olikohan se nyt viime kesänä tai syksynä... vai marraskuussa, joulukuussa? Ei muista enää. ;) Taisi se olla enemmän loppuvuodesta, kun nyt tarkemmin muistelen, silloinhan minä niitä kesätoppeja väänsin joulun alla. :D

Tässä sitten lähivärit. Tuo toppi valmistui muistaakseni syyskuussa, eipä ole sitäkään vielä kertaakaan käytetty...

Ja tässä vielä keväiset värit. :) Tuo alla oleva toppi on jo tosi vanha ja sitä onkin pidetty enemmän, sen tein kesällä 2006. Toimii tuo bolero näemmä tuonkin kanssa, eli tästä voisi päätellä, että bolero tulee olemaan ahkerassa käytössä! :) Toistaiseksi olen löytänyt kaapista vasta yhden ainoan topin, joka ei sovi missään nimessä tämän boleron kanssa, eli aika hyvin. :)

Tänään on pitkästä aikaa naamakin näkyvissä kuvissa, ettei aina niitä päättömiä. ;) Touhuilin koko aamupäivän kamerajalustimen ja itselaukaisimen kanssa parvekkeella, välillä kävin vain vaihtamassa vaatteita ja kampausta. ;) Kuvaajaa jos pyytää apuun, niin kuvaussessio saa kestää max. 10 sekuntia, joten ei siinä ehdi paljon hymyillä. Mutta kun kukaan ei ole näkemässä (toivottavasti naapurit ja ohikulkijat eivät hoksanneet tiirailla viidennen kerroksen parvekkeelle...), niin sitähän voi pelleillä kameralle miten hyvänsä. :D

Päädyin sitten vielä ottamaan itsestäni pienen edustuskuvan siltä varalta, jos vaikka joskus johonkin tarttee... Ensiksi ajattelin, että editoin siitä vain tuon lämpövoimalan piipun pois (jota en jaksanut editoida noista puserokuvista), mutta sitten se kuvankäsittelyohjelmalla leikkiminen ryöstäytyi käsistä, ja sillä aikaa kun kaalipata muhi hellalla, ehdin saada aikaan mm. tällaista:

Tuosta mun kuvankäsittelyohjelmasta näemmä löytyy vallan uusia ominaisuuksia, kun vain malttaa tutkia. :D Tein noita enemmänkin erilaisilla taustoilla, mutten nyt viitsi laittaa tänne kuin tämän kaikkein hauskimman. ;) Harmi, ettei ole aikaa jokaista käsityökuvaa editoida samalla lailla, joten joutunette jatkossakin tuijottamaan sitä taustalla törröttävää savupiippua... ;)

Meillä on suunnitelmissa tänään vielä lähteä koko perheen voimin pyöräilemään, mikä tarkoittaa käytännössä sitä, että toinen lapsi koitetaan saada pysymään pystyssä ilman apurattaita ja toinen pitäisi saada ymmärtämään, että niitä polkimia on tarkoitus polkea eikä vaan istuta kyydissä ja odoteta että joku lykkää. ;) Juu, voi olla ettei tänä kesänä päästä pyöräajelulle, kun isompi ei enää mahdu turvaistuimeen. Viime kesänä oli niin helppoa, kun toinen kulki isän ja toinen äidin pyörän kyydissä, toissakesänähän kuopus kulki vielä makuuasennossa vaunuissa. Mutta eipä siihen varmasti kauaa mene, kun pojat viilettävät pyörillään sellaista kyytiä, ettei me vanhukset enää pysytä perässä! ;)

Päivänpaisteista viikonloppua! :)