Ensin ajattelin, että teen Revontuli-huivin. Mutta sitten ajattelinkin, että jos lähtisinkin liikkeelle siitä, että haluan saada kulutettua lankojani vanhimmasta päästä pois, joten vanhimmat lankalaatikkoni langat ovat tässä:
Ostin nämä merinovillat neljä vuotta sitten, vasemmanpuoleinen vyyhti on lammasta ja vuohta, oikeanpuoleinen villaa ja pellavaa. Ja kyllä, minun vanhimmilla langoillani on ikää vain neljä vuotta, eli minulta ei löydy sen pidempään marinoituneita lankoja. :)
Nämä merinovillat ehdin keriäkin heti silloin neljä vuotta sitten, tarkoituksenani oli varmaankin samantien niistä aloittaa huivia. Mutta jotenkin se silloin jäi, en muista syytä. Ja näiden vuosien aikana minulla on monta kertaa ollut mielessäni, että seuraava projektini on kyllä sitten huivi niistä merinoista, mutta aina vaan on tullut jotain mielenkiintoisempaa eteen. Joten minun suuri olympiahaasteeni on päästä nyt näistä palleroista eroon ja muuttaa ne kauniimpaan olomuotoon. :)
Se huivimalli sitten. Alunperin ajattelin, että käyttäisin nämä kaksinkertaisena, eli neuloisin yhtä aikaa kummaltakin kerältä, mutta nämä kerät eivät ole samanpainoisia, joten toista lankaa sitten jäisi kuitenkin yli. Sitäpaitsi jos ajattelee olympianeulonnan haasteellisuutta, niin minulle ei ole mikään haaste tehdä kaksinkertaisella langalla paksuilla puikoilla, vaan suurempi haaste on tehdä jotain ohuesta langasta, koska se ei ole minusta niin mukavaa.
Sitten kävi mielessäni neulottuja huivimalleja. Ajattelin, että jos neuloisin kaksi huivia, yhden kummastakin kerästä. Mutta kun näiden kerien paino on noin 150 grammaa, niin saisin ehkä kaksi vähän liian pientä huivia. Sitten jos neuloisin yhden ison näistä molemmista keristä yhdessä, niin siitä tulisi liian iso. Mutta virkkaamallahan lankaa kuluu enemmän pinta-alaan suhteutettuna, joten päätin tehdä virkatun huivin. Ja koska haluan raidoittaa huivin kahdella hieman erisävyisellä langalla, se näyttää kivemmalta, jos huivi aloitetaan kolmion pitkän sivun keskeltä eli niskasta, kolmiohuivi kun siis on tarkoituksenani tehdä.
Mutta mistäpä sitten malli virkatulle niskasta aloitettavalle kolmiohuiville? Ei mistään muualta kuin omasta päästä. ;) Joten pistin eilen Nallea testiksi koukulle ja hahmottelin mallin:
Tämmöinen siitä sitten tulee, mutta vähän isompi vaan. :) Tää on niin kuin mallitilkku. ;) Tosin en sitten tykännytkään tuosta yläreunasta, että se kaartuu reunuksessa tuolleen hölmösti, joten testasin vielä sen yläreunan uudestaan:
Okei, nyt on treenattu olympialaisia varten, ja tuo mallitilkkukin on purettu, koska en aio tuosta langasta sitä huivia tehdä, eikä olympianeuletta/virkkuuta saa muutenkaan aloittaa ennen avajaisia. :) Jotta haastetta riittäisi lisää, päätin kirjoittaa tästä ohjeen ja julkaista sen olympialaisten jälkeen. :) Itseasiassa olen jo ohjetta hahmotellut, mutta tehtäväkseni jää testivirkata ohje samalla, kun sitä olympiahuiviani teen, ja tehdä tarvittavat korjaukset ohjeeseen. Sekä napsia työvaihekuvia. Olisiko siinä haastetta riittämiin 16 päiväksi?
Neuletapaamiseen matka vie, ei tässä näemmä muuten ehdi koko viikonloppuna käsitöitä tekemään, kun eilinenkin meni tuon olympiahommelin suunnittelemiseen. :)
Virkkaus näyttää aina yhtä työläältä ja aivan käsittömättömältä tuntuu, että joku pystyy itse tuosta vain suunnittelemaan ei-neliön-muotoisen mallin. Enkä tosiaankaan ymmärrä, kuinka pystyt katsomaan televisiota virkatessasi. Minä vain tyydyn neulomaan.
VastaaPoistaKäyhän hakemassa haaste blogistani.
Hyvältä näyttää! Ja kiva, jos ohjekin on tulossa, aina silloin tällöin iskee virkkauskärpänen.
VastaaPoistaKyllä on aivan olympia henkinen suunnitelmasi!
VastaaPoistaSiis eh ei sulta ainakaan haastetta puutu. Mä en saa virkkaamalla aikaan yhtään mittään. Ja oma malli kaiken huipuks. Huh huh.
VastaaPoistaMua meinas varsin alakaa naurattamaan se sun kommentti mun blogissa. Sä jos joku oot aktiivinen kommentoija. Elä yhtään vähättele ihtiäs tuossa asiassa. Mä en oo kommentoinu juuri mittään suhun verrattuna. Muuten oon kyllä hyvin samoilla linjoilla sun kans ylleensä ottaen koko kommentoinnissa. En mäkään jaksa kommentoia sellasiin blogeihin jossa sepustetaan kaikkea muuta ku asiaa siis käsitöitä. Ja sun blogi on asiaa alusta alakaen.
Mulla on nyt vaan tää kommentoiminen ollu tosi vähästä vauvan syntymän jäläkeen. Nyt on jo pikku hilijaa alakanu helepottamaan ja saan jo muutaman kommentin jätettyä sillon tällön.
Sun blogi on mulla kans seurannassa, ollu pitkän aikaa. Aina ihastelen miten aikaan saava sä oot. :)
Kommentoimisiin siis.
jep jep, mulla löytyy noita reilut 10 vuotta vanhoja lankoja kilokaupalla. Nyt kotiäitiyden (ja pienten tulojen) seurauksena ne ovat kummasti alkaneet huudella laatikoistaan :)
VastaaPoistaMinäkin pohdiskelin olympialaisiin osallistumista, mutta eipä taida aika piisata. Ehkä ensi kerralla sitten.
Kiva nähdä valmis huivisi, kun mallitilkkukin näyttää noin lupaavalta! Ja hienoa, että teet ohjeenkin! ;)
VastaaPoistaKauniilta näyttää tuo virkkausmalli. Jäädään odottamaan ohjetta.
VastaaPoistaKiva olympiavirkkaus tulossa:)
VastaaPoistaHei toi on ihana! Ja kiva jos teet ohjeenkin, mä oon pitkään halunnu tehdä virkatun huivin mutten oo löytäny semmosta nättiä. Toi ois niinku semmonen :).
VastaaPoistaMulta taitaa jäädä neuleolympialaiset väliin..tai sit joudun osallistumaan sukalla, koska nykyään jopa pelkän sukan neulominen on mulle haasteellista =D. Ehkä mä tästä taas tokeennun ku linnut alkaa laulamaan, nyt on ollu ihan poikkeuksellisen väsyny meininki.
Kyllä sinä sitten olet ahkera, mielenkiinnolla odottelen huivisi valmistumista sekä rakentamaasi ohjetta siihen.
VastaaPoistaVoi ei! Eilen just kuuntelin parin lukiolaisen läksyjenlukua ja aattelin, että eipä oo onneksi tarvinnu noita fysiikan ja kemian kaavoja missään. Siä se oot nyt sit jo miettiny käsityön suhdetta pinta-alaansa ja vaikka mitä. Täälä päässä alkaa jo ihan ahistamaan!
VastaaPoistaKyllä siä tolla jo olympialaisiin pääset! Minulla on niin leveä käsiala virkatessa, että kärjestä alotettu huivi vois olla muotopuoli. Kyllä se varmaan niskasta alottaen onnistuu paremmin. Ohjeet on aina hukassa, kun niitä eniten tarvii.