Suuri Mari-päivä :)

Oon joskus ennenkin kertonut, että jos minä pääsen joskus yksikseni shoppailemaan kaupungille, niin kutsun sitä Mari-päiväksi; isännällä vastaava shoppailupäivä on sitten nimetty hänen etunimensä mukaan. :) Tänään oli sitten Suuri Mari-päivä, erotuksena Mini-Mari-päivästä, jolloin käväisen ihan vain pikaisesti asioilla. Suurena Mari-päivänä saan olla kotoa pois niin kauan kuin huvittaa. ;) No, minähän en ole mikään innokas shoppailija, pikemminkin kierrän kaupat mieluusti kaukaa, joten ei tänään mitenkään montaa tuntia mennyt, kun ei ollut varsinaisesti mitään asiaakaan minnekään. :)

No, piti tehdä sitten vain tikusta asiaa. Tärkeimmän sain hoidettua, eli vietyä kirkkoherranvirastoon ne pari iltaa sitten esittelemäni pikkusukat sekä aiemmin virkkaamani ja neulomani pipot. Nyt ne sitten päätyvät tarvitseville Lämmitä lähimmäistä -tempauksen kautta. :)

Tarkoitukseni oli tehdä jonkinlaista kirpparikierrosta, muttei sitten tullut käytyä kuin Real Kirppiksellä Limingantullissa. Saihan sinnekin pyöräillessä jo mukavasti hien pintaan. :) En ollut ennen tuolla kirppiksellä käynyt, joten piti siihenkin tutustua. Sieltä ei kuitenkaan tarttunut matkaan muuta kuin yksi t-paita kuopukselle. Siellä olisi muuten ollut rukki, joten jos jotakuta oululaista kovasti kehrätyttää, niin tuolta saisi. ;) Kuulemma viime viikolla isäntä oli bongannut Alppilasta Kirppis Aarrearkustakin rukin, että siellä ois sellainen toisellekin kehruuintoiselle. ;) Mullahan rukki jo onkin, mutta rullat puuttuvat, joten niitä koitan aina etsiskellä jos sattuisi silmään jostain.

Ehkä rukin rullat olikin mielessäni, kun sitten päätin käväistä keskustassa Osto- ja myyntiliike Sinisessä Pysäkissä. Ja kyllä meinasi tulla pissat housuun, kun bongasin sieltä tämän:

Nyt mullakin on vyyhdinpuut! :) Nämä oli vähän rikki, joten sain vielä pikkuisen alennusta kassalla siitä hyvästä. :) Sain kyllä kotona näppärästi korjattua puut, eli ei ollut isosta viasta kyse. Enää puuttuu lankavyyhti, jotta voisi testata puita käytännössä. Ostan äärimmäisen harvoin lankaa vyyhtinä, ja just tässä syksyllä ehdin keriä kaikki vyyhdit, mitä laatikoissani sattui olemaan, mutta eiköhän näille puille vielä käyttöä löydy. Ehkä tulee tämän jälkeen jopa ostettuakin niitä vyyhdillä olevia lankojakin, kun keriminen toivottavasti vähän helpottuu. Meillä ei isäntä ole alkanut vyyhdinpitelijäksi, vaan olen viritellyt vyyhdit jotenkin tuolien selkänojiin, mutta onhan nämä puut varmasti ziljoona kertaa kätevämmät. :)

Kysäisin muuten tuolta putiikista rukin rullia, ja myyjäsetä sanoi, että heillä on aika usein rukkeja ja rukin rullia myynnissä, mutta just nyt ei satu olemaan. Mulla on siis tästä lähtien yksi uusi paikka, missä pitää keskustassa käydessä muistaa pyörähtää. :) Isänikin lupasi sorvata minulle rukin rullia, mutta jos sattuisin sitä ennen edes yhden rullan löytämään, niin pääsisin viimein sitä kehräämistä opettelemaan...

Kun olin bongannut vyyhdinpuut, niin taisi olla shoppailukiintiöni täynnä ja budjetti ylitetty, joten ei sitten tullut sen enempää kierreltyä. Syömässä kävin kaupungilla ja sitten vielä kotimatkalla pääkirjastossa lainaamassa "vähän" lukemista = 13 kirjaa... ;) Menen tuolla pääkirjastossa jotenkin aina ihan sekaisin, kun siellä on niin paljon kirjoja, ja haluaisin lainata ne kaikki... ;) Olin jo lähdössä kirjojen kanssa pois, kun huomasin yhtäkkiä lastenosaston ikkunan takaa pilkottavan jotain, mistä olin lukenut vastikään lehdestäkin:

Pääkirjaston lastenosastolla saa 23.12. saakka käydä kutomassa "Maailman pisintä joulunodotuskaulahuivia", joten istahdin sitten 10 minuutiksi tekemään oman raitani. Se on siis tuo tummanvioletti raita tuossa lähimpänä puikkoa; lanka taisi olla vanhaa Novitan Ainoa, ja neuloin joka toisen kerroksen kaikki oikein ja joka toisen 1o 1n, mallineule kun sai olla ihan vapaa. Oululaiset hoi, jos ette vielä ole käyneet osallistumassa tämän kaulaliinan tekoon, niin hopi hopi pääkirjaston lastenosastolle! :) Ei tuo vielä ole ihan "maailman pisimmän" mitoissa. ;)

Kotona on ollut nyt pari päivää tekeillä tällaista:

Tästä on tulossa kesätoppi... näin sopivasti talven kynnyksellä. ;)

KIITOS valtaisan paljon hääpäiväonnitteluista! :) Meidän eilinen juhlapäivämme sujui aika vilkkaissa tunnelmissa, sillä meillä kävi pari vierasta, ja lapset olivat ihan täpinöissään. :) Jos muuten olette happaman maun ystäviä eikä ällömakea maistu, niin suosittelen Pirkan Omena-puolukkakeikausta, on just sellainen ihanasti happaman ja makean sekoitus. :) Sekä lapset että vieraat tykkäsivät, eikä ollut edes vaikea tehdä. Tällainenkin antileipuri siitä selviytyi ihan kunnialla. ;) Meillä ei yleensä ole mitään kahvipullaa ikinä kaapissa, koska ei normaalisti perheen kesken leivonnaisia syödä, mutta sitten jos vieraita tulee, niin aina jotain yhtä sorttia tarjottavaa koitan kahvin kaveriksi kehitellä, ja se oli nyt eilen sitten tuota. Vaikka useimmiten vierastarjottava löytyy kaupan jäätelöaltaasta, mutta nyt tuli sitten jopa leivottua. :)

Linnan juhlistakin on vielä osa katsomatta, kun Ylen Areena vähän tökki juhlien alkupuoliskolla (ja meillähän ei telkkari näy), ja loppupuoliskolla olinkin sitten nukuttamassa kuopusta. Joten vielä tämä ilta taitaa mennä itsenäisyyspäivänjuhlatunnelmissa. :) Onpahan jotain kaveria neulomisseuraksi. :)

Lauantain lastentapahtumassa napatun tiernapoikakuvan myötä hyvää illanjatkoa ja oikein mukavaa tätä viikkoa itse kullekin säädylle! :) Kivaa, kun on tullut lunta ja pakkasta!