Selittää ne hiihtäjätkin :)

Muistavathan kaikki sen seikan, että olen loppuvuoden ajan langanosto- ja vastaanottolakossa? :) Syy tähän on pääasiassa se, että tarkoitukseni on tämän vuoden aikana pienentää lankavarastoani 10 kiloa, ja koska lankaostoksia on tullut tehtyä jonkin verran vuoden aikana, niin päädyin tällaiseen lakkoon, jottei tule ihan tolkuton kiire loppuvuodesta kuluttaa lankoja... aika vinhaan tahtiin saa puikkoja ja koukkua heilutella, jos meinaan tavoitteeni saavuttaa. :)

Nyt kuitenkin kävi sellainen tilanne, että minulle tuli lankaa ja ihan omasta päätöksestäni. Kävin kyllä itseni kanssa kamppailun asian kanssa - tunne sanoi että EI, mutta järki sanoi KYLLÄ. Ja minulla yleensä järki voittaa kamppailun, joten...

Ja nyt OuNen naiset repeävät, ainakin he, jotka muistavat vielä KIPin Rotuaarilla 2007 ja sinne saadut lahjoituslangat nimeltämainitsemattoman paikallisen lankakaupan kellarista... ;) Ette voi uskoa, mikä lanka sai minut tekemään poikkeuksen lankalakkoni kohdalla:


Siinä olisi Novitan Cottonellaa noin 750 grammaa! :D

Siitä parin vuoden takaisesta KIPin lankalahjoitusepisodista johtuen Cottonella on päässyt kärkeen minun inhokkilankojeni listalla. ;) Sitä tuli silloin väkisin neulottua jonkin verran, ja lanka osoittautui silloin ärsyttäväksi neulottavaksi ja vielä varsin riittoisaksi... ;) Tässä kohdin on toki muistettava, että minä en ole suinkaan kaikkia maailman lankoja kokeillut, mutta Cottonella on siis kaikkein ärsyttävintä niistä, joista olen joskus jotain tehnyt.

Mikä ihme masokismi minuun nyt on sitten iskenyt, jos päädyn katkaisemaan lankalakkoni saadakseni itselleni maailman kaikkein inhottavinta lankaa? Tässäpä kootut selitykset:

1. Löysin tässä taannoin kirpparilta Novita-lehden vuodelta 1999, ja siinä lehdessä oli maailman ihanin virkatun tunikan ohje, ja haluaisin tunikan itselleni. Mutta eiköhän vain lankana ole Novitan Cottonella...
2. Novitan Cottonellaa ei enää saa mistään, koska sitä on ollut myynnissä joskus viime vuosituhannella, mutta päätin jo tuolloin tuon ohjeen nähdessäni, että jos sitä vielä joskus jossain kävelee vastaan niin paljon, että saan siitä tunikan virkattua, niin ostan.
3. Teisa kauppasi viime viikolla blogissaan Novitan Cottonellaa luonnonvalkoisena - minun väriäni siis - juuri sen verran, että siitä tuon tunikan saisi. Ja hän pyysi siitä ainoastaan postikulut! Järkeni siis sanoi, että tämä on todennäköisesti ainutlaatuinen tilaisuus saada langat tuohon tunikaan, ja käytännössä vielä ilmaiseksi, joten tilaisuutta ei voinut jättää käyttämättä. Olette varmasti samaa mieltä? :)

Tässä vielä kuva siitä ihanasta tunikasta, jonka vuoksi lankalakkoni katkesi tilapäisesti:


Eikö olekin ihana? :) Oikeastaan tämä on ehkä yksi ihanimmista malleista, tai ehkä jopa ihanin, minkä olen koskaan nähnyt. :) Ja nyt tämä voi olla minun, kun on jo langatkin. :)

Mutta nyt langanosto- ja vastaanottolakko jatkuu kuitenkin edelleen ainakin vuoden loppuun saakka. :) Oikeastaan minulla on nyt entistä suurempi syy pitää tiukasti lakosta kiinni, jotta saavuttaisin tavoitteeni lankavaraston pienentämisen suhteen. Joku joskus jossain kommentissa ihmetteli, mitä järkeä on pitää langan vastaanottolakkoa, että eihän ole mitään järkeä siinä, että kieltäytyy lankalahjoista tai ilmaisista langoista. Mutta siinä sitä vasta järkeä onkin! Koska periaatteeni on nykyään, etten halua itselleni lankaa, jos en tiedä mitä siitä aion tehdä. Toisin sanoen minulla täytyy olla ensin tietty malli, jota varten ostan tietyn määrän lankaa. Ei siis niin, että ensin nähdään joku kiva lankakerä, ja ostetaan se huvin vuoksi varastoon, ja aletaan vasta sitten miettiä, mitä siitä tekisi. Koska yleensä tällaisten lankojen kohdalla minulla on käynyt niin, etten ole tehnyt niistä mitään, ja ne ovat jääneet vuosikausiksi koskemattomiksi. Lahjaksi saatujen lankojen kohdalla tilanne on vielä pahempi, koska langat eivät ole itse valitsemiani, enkä osaa niistä oikein mitään silloin tehdä. Tai jos olen tehnyt jotain lahjalangoista, niin yleensä ne valmiit neuleet ovat menneet eteenpäin jollekin lahjaksi tai hyväntekeväisyyteen, tai jos olen tehnyt itselleni, niin harvoin olen osannut niitä kuitenkaan käyttää - poikkeuksiakin tietysti on. Samaisesta syystä en yleensä osta lankaa netistä, koska haluan nähdä ja tuntea langan livenä ja käydä tutustumassa siihen useita kertoja, ennen kuin voin tehdä ostopäätöksen. Tässä tapauksessa oli vähän eri juttu, kun tiedän kyseisen langan, ja värikin oli taatusti sellainen, että se minua miellyttää, luonnonvalkoinen harvoin pettää. :D

Nyt tämän vuoden tavoite todellakin on edelleen saada lankavarastoa pienennettyä 10 kiloa, jolloin jäljelle vielä jäisi vajaat 7 kiloa. Mutta pidempiaikainen tavoite olisi se, että pääsisin kokonaan eroon varsinaisesta "lankavarastosta", eli että minulla olisi lankaa vain se määrä, mikä on kiinni sen hetkisessä työssä, ja sen lisäksi jämä- tai muuta lankaa niin vähän, että ne mahtuisivat yhteen pieneen laatikkoon. Siihen on vielä matkaa, mutta kovasti tässä on yritystä, että siihen päästäisiin. :) Ei siinä silloin passaa ihan kaikkia vastaantulevia ilmaisiakaan lankoja kotiin kantaa. ;)

Mutta nämä Cottonellat eivät sodi periaatteitani vastaan, vaikka ne tulivatkin tarjolle kesken lankalakon. Sillä näiden kohdallahan minulla oli ensin olemassa malli, johon vain hankin langat, kun tilaisuus tarjoutui. :) Nyt vain sitten puikot suihkimaan - vielä olisi tämän vuoden aikana ainakin viisi kiloa neulottava... ja tietysti ne kaikkein ohkaisimmat langat ovat jäljellä lankakopassa... KÄÄK! :) Vuoden viimeisenä päivänä on sitten tuomion aika, miten mahtaakaan tälle akalle käydä...? :)

Ja nyt kun kirjoitin, millaiset ovat minun henkilökohtaiset ajatukseni lankojen hankintaa ja niiden kulutusta kohtaan, niin se ei ole mikään hyökkäys ketään sellaista kohtaan, joka ajattelee toisella tavalla. Ajattelin vain erikseen mainita, vaikka varmasti jokainen ymmärtää, että nämä ovat vain minun mielipiteitäni. Omathan ovat lankani, ja saan tehdä niiden suhteen mitä haluan! :) Joskus olen suhtautunut lankoihin toisella tavalla, en kai muuten olisikaan niitä hamstrannut tällä tavalla, mutta nyt en tunne enää mitään "himoa" lankoja kohtaan, pikemminkin haluan vain päästä entisistä eroon. Ne ovat minulle vain materiaalia, josta saan tehtyä haluamiani neuleita, eivät sellaisia, joita haluaisin keräillä tai omistaa vain omistamisen ilosta. Enkä halua lankaa vain siksi, että se on jotain uutuutta tai se on tarjouksessa, tai kaiken varalta, jos sille joskus olisi käyttöä. Voi olla, että joskus tulee taas toinen aika, jolloin haluan hamstrata, mutta nyt on tällainen aika meneillään. Tämä itsensä kanssa kilvoittelu lankavaraston vähentämiseksi on minulle varsin mielekästä, ja on hauska seurata, miten tavoitteessani onnistun. :) Kaikkein palkitsevinta on tietysti saada "siinä sivussa" ihania neuleita aikaan! :) Mutta kuitenkin jos tulee tämän kaltainen tilaisuus saada jotain oikeasti tarvitsemaansa lankaa, niin toki käytän tilaisuuden hyväksi.

Mainittakoon vielä, että ennen kuin aloitin neulebloggaamisen vuoden 2006 alussa, minulla todellakin oli kaapissa kerrallaan ehkä korkeintaan kilo lankaa, eli ne langat, mitkä olivat työn alla, ja sitten edellisistä töistä jääneet jämät mahtuivat yhteen Orthexin muovikoriin. Uutta ostin aina vain silloin, kun olin siitä jotain aloittamassa, ja aina vain jotain tiettyä mallia varten. Homma ryöstäytyi käsistä tosiaan bloggaamisen myötä, mutta nyt olen todennut, että haluan palata siihen vanhaan malliini takaisin. :)

Kannustavia viestejä lankalaihiksen suhteen otetaan mielellään vastaan! :) Ja ne ei-niin-kovin-kannustavat ja kummastelevat kommentit voi jättää kirjoittamatta. ;) Kiitos! :) Mukavaa päivänjatkoa kaikille! :) Niin ja kiitos vielä Teisalle paketista! :)