Kaikenlaisia kivoja asioita :)

Voi paljon kiitoksia kaikille, jotka olette kommentoineet rukkiasiaa ja onnitelleet! :) Vaikka olen minä niin kovin onnekas ilman onnentoivotuksiakin. ;) Tähän mennessä rukkia on pyöritellyt lähinnä lapset, mutta muistan omasta lapsuudestani, miten hauskaa se oli, sen ääressä sai vietettyä pitkät tovit ihan vain pyöritellen ja polkien ja irroitellen sitä nyöriä ja laittaen taas takaisin paikoilleen. Pojat tekevät tuolla rukilla nyt ihan samaa. :) Ajatelkaapas, miten hauskaa se sitten on, kun sillä pääsee kehräämään. ;)

Jotta siihen voisi jo edes henkisesti jotenkin valmistautua, käytiin kuopuksen kanssa lainaamassa kirjastosta tänään tällainen:


Tätä minulle ystävällisesti suositeltiin, ja hyvältä kirjalta vaikuttaa. Siis sen perusteella, mitä olen kuvia ehtinyt katsoa. ;) Pitänee perehtyä tähän joskus paremmalla ajalla. Kirjastossa olisi ollut muuten uusin Moda ja Suuri Käsityölehti, mutta en ehtinyt niitä nyt lueskelemaan, kun vain ohikulkumatkalla pikaisesti poikettiin hakemassa tuo yksi kirja. Tai no, ei varsinaisella ohikulkumatkalla, kun suorin reitti paikasta A paikkaan B ei kulje sen kaupunginosan läpi, missä meidän lähikirjastomme on, mutta tultiin vähän pidempää ja mutkaisempaa reittiä, että saatiin käväistyä kirjastossa. :)

Tällä viikolla onkin alkanut sitten muskarit, sekä lapsilla että äidillä. :) Eilisilta meni minulla varsin mukavasti töissä, oli ihanaa palata taas monen kuukauden tauon jälkeen töihin. :) Voi että, minä tykkäänkin työstäni tosi paljon! :) Tunnen itseni aivan etuoikeutetuksi, kun saan tehdä noin mukavaa työtä - kannatti aikoinaan tehdä rakkaimmasta harrastuksestaan työ! :) Vaikka siinä tietysti menetti sen musiikin harrastamisen ilon, mutta onpa tässä tullut tilalle muita harrastuksia. Kyllä tuo musisoiminen on työnäkin varsin mukavaa - minä ihan kirjaimellisesti teen työtäni laulellen... ;)

Kyllä tämä syksy onkin kaikin tavoin ihanaa ja energistä aikaa! :) On niin ihana aloittaa kaikkea uutta, tai palata vanhojen juttujen pariin. Syksyisin on aivan upeaa ulkoillakin - eilen oli kiva palata töistä pienessä vesisateessa, aamusella nautiskelin vielä vuoteessa maatessani rankasta sateen ropinasta ikkunalautaan, ja sitten kun lähdimme kuopuksen kanssa pyöräilemään hänen muskariinsa, olikin kirpakka tuuli ja auringonpaiste, ja ilma tuoksui ihanasti sateelta ja syksyltä. :) Voi kun olisi aina syksy! :D

Ehkäpä se olikin tämä syksy, joka sai minut tapojeni vastaisesti aloittamaan kerralla monia käsitöitä. :) Viikon verran olen kokeillut tätä tapaa, eikä tämä ihan omalta tunnu, mutta hyvähän se on tällaistakin joskus testata, ei kait sitä muuten tiedä, sopiiko se itselle vai ei. Taisin vilautella keskeneräisiä juttuja viimeksi viikko sitten, joten tehdäänpä nyt uusi katsaus:


Molempia puseroita olen saanut neulottua reilun kerän verran. Tosin Tennessee-kerässä (tummempi sininen) on 100 g ja Samos-kerässä (turkoosimpi sininen) on 50 g, mutta kerä kuin kerä. Molemmat ovat kyllä aika aivottomia neuleita tällä hetkellä, kun Tennessee-puserossa on tosi helppoa reikäkuviointia ja Samos-topissa joustinta. Niitä on pystynyt hyvin tekemään samalla, kun lukee blogeja. Polvekeraitasukkaa (raidallinen) neuloin eilen työmatkalla bussissa ja tänään tein siitä kantapään. Sen sain tehdä kahteenkin kertaan, ei siksi etteikö se olisi ensimmäisellä kerralla onnistunut - itse asiassa nyt vasta oivalsin, miten tiimalasikantapää tehdään ihan oikeaoppisesti - vaan en vain ollut tyytyväinen siihen, miten raidoitus sattui kantapään kohdalla. Nyt se on just sellainen kuin haluan. :) Saltkråkan-sukalle (punainen) ei ole tainnut viikon aikana tapahtua muuta kuin se, että eilen illalla sillä aikaa kun olin itse pesemässä hampaitani, kuopus oli käväissyt tyhjentämässä käsityöpussini ja vetaissut tuosta sukankutimesta puikot pois... täytyy joskus ajan ja mallipiirroksen kanssa tarkistaa, miten niiden silmukoiden pitäisi tuohon asettua. Siis ihan mistä tahansa muusta neuleesta olisi voinut puikot vetaista, mutta tietysti just siitä sukasta, missä on vaikein kuvio. ;) No, pääasia ettei hän ehtinyt käsitellä saksia, sillä sellaisetkin siellä käsityöpussissa oli tarjolla.

Lähimpänä valmistumista saattaisi olla pitsiliina (valkoinen), joka on edennyt varsin pitkälle. Siitä puuttuu enää vajaat kolme kerrosta reunusta, ja sitten sen saisi lätkäistä pöydälle. Että ehkä se on seuraava valmistunut, mitä täällä tullaan esittelemään.

Olen minä itse asiassa tässä välissä saanut jotain valmistakin aikaan, mutta taidan laittaa siitä huomiseksi tulemaan ajastuksella postauksen. En kuitenkaan ehdi huomenna päivittämään blogia, niin onpahan huomiseksi sitten jotain uutta luettavaa ja katseltavaa täälläkin. :) Edit: Ei kun sori, laitankin siitä juttua vasta ylihuomiseksi, muistin just yhden asian, mikä on ihan pakko postata tulemaan tänne ajastuksella huomenna, sitä ei voi julkaista muulloin. ;) Voi olla muutenkin, että päivityksiä ei tule jatkossa ihan samaa tahtia kuin nykyisellään, eli ei aivan joka päivä. Tämä päivittäminen ja koneella notkuminen vie myös paljon aikaa itse käsityön tekemiseltä - ja kesällä tuli nipistettyä yöunistakin, mikä on nyt alkanut vähän kostautua - niin olisi ehkä senkin puolesta tervettä vähän vähentää koneaikaa ja keskittyä käsitöihin ja itsestä huolehtimiseen. Mutta kyllä tämä tästä vähitellen. :)

Voisihan tässä vielä kirjoitella kaikkea muutakin kivaa, mitä on mielessä, mutta nyt iltatoimet kutsuvat... :) Energistä viikon jatkoa ja nauttikaahan syksystä! :)