Ripsaa ropsaa ruutuun napsaa katollekin ropisee

Eilen oli taas sellainen päivä, että päätimme käväistä koko perheen pyöräretkellä. Tenavat tarakalla turvaistuimissa ja äidin ja isin jalat vispaavat moottoreina. :) Minulla on noilla reissuilla yleensä kyydissä se hiljaisempi matkustaja, jota pitää välillä tarkistaa olan yli, että onhan se vielä matkassa, kun ei mitään kuulu. ;) Ja sitten yhtäkkiä alkaa kuulua hihitystä selän takaa, kun hän huomaa jotain mielenkiintoista, mutta ei sitä aina sitten tiedä, mikä on hänen mielenkiintonsa herättänyt, kun ei vielä montaa sanaa osaa puhua. Innostuuko sitten veden vai veneen näkemisestä, kukasta vai kärpäsestä. Autojen mennessä ohi saattaa selän takaa kuulua "prrrrrmmm", ja koirantaluttaja kun tulee vastaan, kuuluu yleensä hillitön hihkaisu ja sitten matalammalla äänellä "HAU!" Kissa sanoo muuten samalla tavalla, mutta kimeämmällä äänellä. ;)

Eilinen pyöräretki suuntautui ensiksi torille, josta löytyi viimein niitä jo viime viikolla kaipaamiani vadelmia ja myös mustikoita, molempia pikkurasialliset (vähän vaihtelua mansikoille). Kaupungilla kävimme syömässä ja aikomuksenamme oli vielä syödä jäätelöt torilla, mutta sitten iskikin sadekuuro, joten tyydyimme pitämään sadetta Mäkkärissä ja syömään jäätelöt siellä. Kotimatkalle lähdettäessä satoi enää hiljalleen ja jossain vaiheessa matkaa sitten jo loppuikin.

Sain siinä syömisten välissä houkuteltua miesväen Stockmannille, kun annoin heidän käydä mutkan elektroniikka- ja leluosastoilla. ;) Itse kävin tsekkaamassa Akateemisen käsityölehdet ja -kirjat. Pois lähtiessämme koukkasin vielä alakerran lehtihyllyillä, kun siellä on vähän eri valikoima mitä Akateemisessa, ja sieltähän sitten löytyikin tämä lehti:


En olekaan muuten tänä vuonna pahemmin käsityölehtiä ostanut! Tämä on itseasiassa toinen tänä vuonna ostamani lehti, edellinen oli Dianan kirjontatyöt joskus talvella. Nyt sitten sorruin ihan tämän mallin vuoksi:


Lähipiirissä ei ole kylläkään kukaan täyttämässä 60 vuotta, mutta itselleni minä tämän ajattelinkin tauluksi tehdä. Pitää vain korvata nuo synttärijutut jollain muulla. :) Seinälläni on jo yksi myös samaisen lehden vanhemmasta numerosta tekemäni musiikkiaiheinen taulu (joka siis myös oli lehdessä alunperin kortti), joten sen kaveriksi tuo passaisi vallan mainiosti. :)

Ilmaiskittikin tuli matkassa. Tai siis mikä ilmainen tämä on, kun maksoin lehdestä kuitenkin niin paljon, että kyllä siinä tämäkin tuli moneen kertaan maksettua. ;)


Tuossa on siis kaikki tykötarpeet korttia varten: langat, kangas, malli ja korttipohja. Joku tämän varmaan minulta joskus saa. :)

Aika paljon muitakin kivoja korttimalleja oli tuossa lehdessä, itseasiassa taidankin ihan lähiaikoina toteuttaa yhden söpösen mallin... :) Ja lehteä selaillessa tuli mieleen monta ihmistä, joille passaisi joku lehdessä ollut kortti. Että ei ihan turha ostos ollut. :)

Loppukevennyksenä kerronkin, mikä on meidän kuopuksen uusin sana. :) Nimittäin tänään minua alkoi vaihteeksi hermostuttaa miesväen hälinä, ja karjaisin "HILJAA!", ja heti kuopus toisti perässä: "Hiijjaa! Hiijjaa!" :) Oli siis ihan eka kerta, kun hän tuon sanan lausui, ja vähän pukkasi huvittamaan. Pojalla kun ei tosiaan edelleenkään ole kuin muutama sana varastossaan. No, niillähän toki pärjää ja tuo se vasta tarpeellinen sana onkin, tosin usein aika tehoton...

Hiljaista tiistaita! :)