Riittoisa lanka

Neulomisen ja virkkaamisen kanssa saa aina välillä mietiskellä noita langan riittävyyteen liittyviä asioita. Milloin jää kaksi kerää yli siitä mitä ohjeessa sanotaan langanmenekiksi, kuten kävi taannoisen vihreän Samos-pitsineulepuseroni kanssa. Tai sitten lanka loppuu kesken, niin kuin siinä keltaisessa virkatussa Tennessee-puserossa. Nyt olen virkkaamassa Bambusta jotain, josta tulee joko toppi, tunika tai mekko riippuen vähän siitä, miten se lanka riittää ja miten rouvan fiilis elää työn edetessä. ;)

En ole vielä onnistunut Novitan Bambuun tutustumaan lähemmin, vaikka se on ollut jo useamman vuoden markkinoilla. Yhdet rannekkeet olen siitä tehnyt ja nekin menivät lahjaksi. Ja sitten esimerkiksi tämän nyt työn alla olevan mikä-lie-siitä-sitten-tuleekaan langat ovat olleet ostettuina jo reilun vuoden ajan, mutta en vain ole ehtinyt aloittaa tekemään mitään. Siksi sitten ajattelin, että tehdäänpäs kerrankin niin, että dokumentoidaan tämä Bambun langanmenekki, että osaan jatkossakin vähän arvioida, mihin se riittää. Ja ehkä tämä dokumentointi voisi jo antaa vähän viitettä siitä, mitä saan omistamistani keltaisista Bambu-keristä tehtyä:


Tässä näette siis yhden 50 gramman kerän keltaista Bambua. :) Yllättävän riittoisaa lankaa on, eli jos minulla on Bambua muistaakseni 400 grammaa, niin kyllä tästä saa vaikka sen mekon. ;) Tosin tarkoituksenani on jättää tätä muutama metri erästä toista projektia varten, että ihan en kaikkea tähän käytä. Katsotaan... :)

Näin muuten ensituntumalta voisi sanoa, että Bambu on varsin mukavaa virkata. En silloin aikanaan tykännyt neuloa siitä niitä rannekkeita, minusta se on vähän löperöä neulomiseen. Virkatessa taasen tulee yleensä minulla aika jämäkkää jälkeä, ehkä siksikin siitä keltaisesta palapuserosta tuli sellainen tiukka haarniska. ;) Mutta tällaisesta pehmeästä langasta tulee virkatessa ihan sopivan oloista. Luulisin siis, että tästä on tulossa ihan hyvä, mikä ikinä siitä sitten muotoutuukin. :)

Kiitos taas kommenteista ja myötäelämisestä! Minun pitäisi varmaan opetella ns. "hankalaksi ihmiseksi", että saisin vähän asioita liikkeelle... jotain olen tässä nyt eilisen ja tämän päivän aikana saanut vireillekin, joten toivossa elellään, että jotain alkaa jossain vaiheessa tapahtuakin. Mutta jämäkkänä pitäisi pystyä olemaan, ja se ominaisuus minulta puuttuu kokonaan silloin, kun joudun asioimaan ihmisten kanssa kasvotusten tai puhelimessa, ylipäätään suullisesti. Sitten kun pääsen asioimaan kirjallisesti, niin pystyn sanomaan muutakin kuin vaan hiljaa mutisemaan, että "joo, ok, selvä, kiitos..." Ihan sama, kun sanoisi suoraan vaan "Bää", sellainen lammas minä olen, jos puhua pitää... ;) Ei sitten tarvi ihmetellä, kun kotona alkaa itkettää, kun ei taaskaan saanut hoidettua asiaansa niin kuin olisi pitänyt. Kun ei se suu vain aukea oikeassa paikassa. :( Mutta kiitos siis kaikista kommenteista, on ollut lohdullista huomata, että ei ne asiat muuallakaan pyöri niin sutjakasti, että ehkä vika ei suorastaan ole ihan pelkästään minun saamattomuudessani. ;)

Taas olisi tänään minun vuoroni lähteä uimahallin kahvioon virkkaamaan, kun eilen isukki kuljetti tuota uimakoululaista (mutta iskä ei vissiin virkannut sillä reissulla ;) ). Vielä on jännityksen alla, lähdemmekö pyörällä, vai iskeekö niin kova vesisade, että turvaudumme Koskilinjojen palveluun. Pikkuinen sade nyt ei mitään haittaa, kun kastuu tuo poika siellä uima-altaassa kuitenkin. :D

Hyvää tämän päivän jatkoa! :)