Viisi vuotta sitten oli elämäni ikimuistoisin, paras ja tärkein päivä. Se päivä muutti ihan kaiken, ja ehdottomasti parempaan suuntaan. :) Silloin 5.6.2004 illansuussa sain syliini tämmöisen:
Onnea meidän esikoiselle! :)
Voi, miten olen taas viimeisen vuorokauden ajan elänyt noita viiden vuoden takaisia tapahtumia uudestaan... jännä, että ne tulevat aina mieleen kerran vuodessa. :) Olen melkein tuntenut synnytyskivutkin uudestaan. ;)
Tänään on juhlapäivästä huolimatta ollut ihan tavallinen päivä. Päiväkotiin veimme keksipaketin tarjottavaksi, ja olivat siellä niitä napostelleet; iltapäivällä sitten synttärisankari sai lupaamani hattaran tivolissa, kun ei viime viikonloppuna varsinaisella tivolikäynnillä jaksettu jäädä jonottamaan hattarakiskalle. Uimakoulukin on vielä tänä iltana pojalla edessä, joten varsin arkisissa merkeissä hän vuosia vaihtaa. :)
Ja minä pääsen vielä tänä iltana "lempipuuhaani" eli leipomaan... siis siitä puuhasta en tykkää ollenkaan. Mutta kun on tilattu vaaleanpunainen kakku, niin saaman pitää. ;) Huomenna kakkua syömään tulevat pappa seurueineen ja kummisetä perheineen; mummut eivät tällä kertaa pääse juhlimaan, ja toiset kummit kävivätkin jo vähän etuajassa vierailulla. Mutta jatkuu meillä sitten juhlat koko viikonlopun, kun on toisetkin synttärit heti perään perheessä. Yleensä meillä ei leivota mitään aikuisten synttäreiksi tai äitien- tai isäinpäiväksi, mutta nyt tuo elämäni suola katsoo olevansa jo niin vanha eli "käpy", että tilasi itselleen sunnuntaiksi käpykakun. ;) Tosin hän uhkasi ostaa sen kaupasta, mutta senhän tietää, että kun jotain leivonnaista kaupasta ostaa, niin eihän sitä sitten muut perheenjäsenet voi ollenkaan syödä. No, löytyi sentään netistä gluteenittoman ja laktoosittoman käpykakun ohje, ja vaikkei minulla ole kuin hämärä muistikuva käpykakusta lapsuusajoiltani, jolloin mummupuoli tarjosi aina käpykakkua siellä vieraillessamme, niin uskaltanen yrittää sellaisen leipomista... Mutten leivo sitä sentään tänään, koitan nyt ensin tänä iltana saada sen vaaleanpunaisen kakkaran aikaiseksi. Saa nähdä, mitä siitäkin tulee. ;)
Käsitöitä koitan vilautella jossain vaiheessa taas. En viitsinyt eilen edes päivittää, kun Blogilista oli huollossa, niin ajattelin, ettei tänne kuitenkaan kukaan tule lukemaan ennen kuin lista taas toimii. Ja nyt näkyi olevan listalla hirveästi uusia päivityksiä, joten saapa nähdä, ehdinkö koko viikonloppuna niitä kahlata läpi.
Joka tapauksessa hyvää viikonloppua! Ja Oulun seutulaiset tulkaahan sunnuntaina klo 15 Valveen kahvilaan neuletapaamiseen! :) Minä ainakin tulen, jos enää kykenen nousemaan kaikkien kakkujen jälkeen pyörän selkään... ;)
Heipä vaan!
Mukavaa, kun olet tullut pistäytymään blogissani. Vielä mukavampaa on, jos jätät käydessäsi itsestäsi puumerkin. Toivottavasti viihdyt - tervetuloa myös uudestaan! :)
perjantaina, kesäkuuta 05, 2009
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Hei hei!
Kiva kun kävit, tulehan toistekin! :)
Onnea teidän esikoiselle!
VastaaPoistaMeidän perheillä näyttää olevan näitä merkkipäiviä enemmänkin samoina päivinä... mulla on kanssa synttärit. Ja meidän esikoisella... ei sunnuntaina, vaan maanantaina 8. päivä!!! (Mun isä on kyllä syntynyt 7.6.)
Onnea synttärisankarille ja tsemppiä muulle perheelle! Lapsiperheessä (jos missään perheessä) kaikki päivät eivät ole helppoja, mutta onneksi mukaan mahtuu niitä älyttömän mukavia, joilla jaksaa jatkaa eteenpäin =) Aurinkoista kesän alkua koko perheelle (vaikka meillä kyllä sataa ihan koko ajan vettä =( ) !
VastaaPoistaJoo, olin Allergiatalolla silloin. Seuuravalla kerralla käypä nykäsemässä hihasta!
VastaaPoistaOnneksi olkoon. Tuo on mukavaa aikaa kun lapset on kotona, mutta ihan kiva on aikuiset lapset ja puoliskonsa ja pienet gnu-vauvat. Eka lapsenlapsi kasvaa nopeasti, mutta pian syntyy seuraava mummin kulta.
Onnea pienelle miehelle ja isommallekin!
VastaaPoistaMinä tykkään leipomisesta tosi paljon (en kyllä täytekakuista) mutta en yhtään ruoanlaitosta.
Aika hassua. Eka kerta löysin tänne ja heti huomasin, että lapsillamme on sama syntymäpäivä.Meillä neiti täytti tänään kolme wee.
VastaaPoistaOnnea synttärisankarille!
VastaaPoistaPaljon onnea vaan, paljon onnea vaan! Hyviä leipomahetkiä keittiöösi. Missä on Valveen kahvila??? Tämä maalainen ei ole kuullutkaan moisesta.
VastaaPoistaMyöhästyneet onnen toitotukset täältäkin päin. ;)
VastaaPoistaIhan käärön oley saanut 5.6.04 kainaloosi. Onnea pojalle ja äidille!
VastaaPoistaEn usko että tuun Valveelle huomenna. On tatä "sosiaalista toimintaa" ihan ritttävästi tänään.Mutta viikon päästä pallolla tavataan?
Mukavaa synttärijuhlaa!
Halaukset,lämpöiset Onnittelut 5-vuotiaalle ja hänen äidillekin!
VastaaPoistaTuplaonnittelut!
VastaaPoistaLaitahan kuvaa kakuista, vai onko ne jo syöty? KÄpykakku ois kiinnostanu ainakin. En varmaan osais sellasta ees tehä.
Kiva kun selvensit. Otin vaan ekan Marin ja ajattelin molemmat kommentit ovat samalta Marilta. Kiva sain taas lisää kommentteja. ;)
VastaaPoistaHyvää viikonloppua!
Onnea Onnea teidän molemmille sankareille!!
VastaaPoistaKiitos myös lohduttavista sanoistasi :)
Onnea myös täältä. Ihan kuin ois jotain samaa näköä tuon sun blogikuvan kanssa.
VastaaPoistaKiva kun jaksat käydä kommentoimassa mun blogissa, minä olen välillä laiska, vaikka käynkin lukemassa juttujasi.
Ihastelin tuossa äsken sun tänvuoden tehtyjä käsitöitä. Tässä tuntee itsensä ihan hitaaksi.
Mukavia synttäripippaloita! Toivottavasti vaaleanpunainen kakkara onnistui hyvin ;) Leppoisaa viikonlopunjatkoa teitin koko poppoolle!
VastaaPoistaHei, onnea 5 vuotiaalle. Tarvitsisin apua erään ohjeen metsästyksessä. Lean virrkkausideaoita nimisessä lehdessä on kolmen liinan ohje jotka tarvitsisin. Kyse on 2007 tai 2008 vuoden numerosta 3. Sinulla taitaa olla nuo lehdet? Onkohan siellä mahdollisesti simpukka niminen virkkausmalli?
VastaaPoistaOnnea sankareille!
VastaaPoistaMinäkin ihmettelen missä on Valveen kahvila? Huom, melkein täältä pohjoisen naapurikaupungista voisin sinne asti lähteä, kun kehveli sentään, täällä ei neuletapaamisia järjestetä. Toisessa suunnassa Torniossakin on vain pistelijöiden tapaamisia.
Tiedän, eihän se ole kuin alkaa järjestämään, mutta kun en ole niin aktiivinen, tosin aina on jotain tekeillä. Ja eikös se hieno samanhenkisten seura ole parasta.
Ihana kuvaa, huoaaah. Jännä ajatella, että millaisia kaikkia tunteita on päässä pyörinyt tuolla hetkellä. Onko sitä osannut edes hengittää, jos on ollut ihan pökerryksissä onnesta?
VastaaPoista