Taas on se aika vuodesta, jolloin pääsee ihastelemaan muiden tekemiä kädentöitä, eri kansalais- ja työväenopistojen kevätnäyttelyissä siis. :) Torstai-iltana kiersin jo oman työpaikkani näyttelyn, joka oli pystytetty oman opetuspisteeni aulaan. Siellä itseasiassa on lähestulkoon koko ajan joku näyttely pystyssä muutaman viikon ajan kerrallaan, joten silmänruokaa riittää vaikkapa siksi ajaksi, kun opetukseni loputtua odottelen bussin tuloa. :) Nyt siellä oli esillä ainakin pellavasta kudottuja töitä, pyyhkeitä ja pöytäliinoja lähinnä, muutamia tilkkutöitä ja sitten paljon tauluja. En itse ole maalausta koskaan harrastanut, mutta se kiehtoo minua kovasti, ja noiden opistojen harrastuspiirien töitä katsellessa ajattelen aina, että nuokin kaikki työt on tosiaan harrastajamaalareiden tekemiä. Niissä näkyy usein se, miten eri tekijät ovat eritasoisia ja omaavat kukin ihan itsensä näköisen tyylin, mutta kaikista töistä löytyy aina jotain hyvää. :) Esimerkiksi tuolla oman opistoni näyttelyssä oli todella vaikuttava maalaus, jota olisi voinut luulla suorastaan valokuvaksi, niin täydellisesti se vastasi sitä, mitä kuvan esittämä maisema/esine olisi luonnossa! Kuitenkin minuun teki suurimman vaikutuksen sellaiset työt, joissa se "esittävyys" ei ollut nyt ihan niin justiinsa, mutta joissa värejä oli käytetty rohkeasti, ja niissä se värien kirjo olikin vaikuttavampi juttu kuin se, että onko se "aidon näköinen". Hienoja töitä kaikki, eihän niiden äärestä olisi malttanut poiskaan lähteä, etenkin kun talo oli jo tyhjillään ja sain rauhassa kierrellä ennen kuin sammutin valot ja suljin ovet. ;)
Tänään sitten käytin esikoisen muskarissa kansalaisopistolla, vaikka yleensä isi on hoitanut nuo esikoisen muskarikuljetukset. Mutta kun sain viime viikolla vihdoin omaan pyörääni lastenistuimen (toinen istuin on iskän pyörässä), ja oli kansalaisopiston kevätnäyttelykin juuri tänä viikonloppuna, niin "ihan ilman mitään taka-ajatuksia" ;) tarjouduin käyttämään pojan muskarissa. :) Eli käytin näyttelyn kiertämiseen sen 45-minuuttisen, mikä pojalla muskarissa vierähti. :) Näyttely oli siis samassa talossa mitä muskari, mutta vain toisessa päässä taloa.
Voi, kyllä harmitti, ettei ollut kameraa matkassa! Ja kännykänkin galleria on aina täynnä, niin ei voinut silläkään räpsiä. Eipä silti, noissa töissähän on tietysti tekijänoikeus tekijällä, joten liekö ollut luvallistakaan kuvata. Joten täytyy nyt vain sanallisesti muistella, mitä kaikkea siellä oli esillä. :) No, niitä maalauksia tietysti, niistä heräsi ihan samanlaisia ajatuksia kuin niistä toissailtana näkemistänikin. Neule- ja virkkaustöitä yritin tihrustella sillä silmällä, että löytyisikö jotain uusia ideoita, mutta melkeinpä tuttuja juttuja oli kaikki esillä olevat. No, yksi hirsimökkitekniikalla tehty jämälankavillatakki oli kyllä mielenkiintoinen. Siis ainaoikeaa neulottuja tilkkuja, jotka oli yhdistetty samaan tapaan kuin tilkkutöissä tehdään hirsimökkiä. :) Sitten noista itselleni tutuista tekniikoista huovutetut jutut jossain määrin herättivät uusia ideoita. Olihan siellä sitten muutama ristipistotyökin ja hardanger-liina, sellaisia perinteisiä juttuja kuitenkin, ei mitään minulle uutta.
Mutta ehkä jännintä oli katsella sellaisia kädentöitä, jonka tekniikkaa en itse hallitse. Vaikkapa nyt nypläystöitä, joiden kohdalla vähän yllätyinkin, koska en ole koskaan oikein viehättynyt nypläystöistä, saati sitten itse haaveillut nyplääväni. Oma mielikuvani nyplätyistä töistä on ollut lähinnä se, että ne on niitä valkoisesta langasta nyplättyjä liinoja, reunapitsejä tms. Mutta jännä oli nähdä nyt todella monista eri väreistä nyplättyjä töitä - värimaailma ei todellakaan ole nypläyksessäkään rajoittunut vain valkoiseen! :) Eniten kyllä ihastuin sellaisiin nyplättyihin kukkiin; en tarkoita nyt sellaisia tasona olevia kukkia, joista tehdään tauluja tms., vaikka nekin oli ihan kivoja - vaan maljakossa oli pystyssä ihastuttavia kukka-asetelmia, joista jokaisen kukan jokainen terälehti oli nyplätty erikseen. :) Ja värit olivat kerrassaan upeita! Varret noihin kukkiin oli tehty kenties kieputtamalla rautalangan ympärille jotain materiaalia (ei saanut koskea, niin en voinut tutustua tarkemmin), ja taisi niissä olla kukan vihreät lehdetkin nyplättyjä. Kukkia oli vaikka minkälaisia, lähinnä kaiketi liljoja ja sitten yksi ruusukimppu. :) Tuolla oli muuten nypläyksestä työnäytöskin, kolme ihmistä siinä oli nypläämässä, enkä kyllä yhtään ymmärrä, miten se puuha luonnistuu, vaikka kuinka yritin vieressä katsella... ;)
Värimaailma miellytti kyllä monissa muissakin töissä. Ehkä esillä oli sitten paljon keväisiä töitä, kun värit olivat niin kirkkaita ja raikkaita, siis minun makuuni. :) Monesti noissa perinteisillä tekniikoilla tehdyissä töissä on aika synkät värit, ja tietysti ennen vanhaan niin on ollutkin, kun saatavilla on ollut vain luonnonvärejä materiaalien värjäämiseen, ja minusta luonnonväreillä värjätyt ovat aina vähän synkän ja likaisen värisiä. Mutta ihanaa, kun nykyään on saatavilla keinotekoisiakin väriaineita (vaikkeivät sitten välttämättä ole ekologisia, mikä on tietysti taas miinuspuoli...), niin vaikkapa perinteiseen tapaan kirjotuissa töissä on ihan erilainen ilme, kun niissä on käytetty kirkkaita ja valoisampia värejä. Ja muutenkin pisti silmääni, että perinteisiä tekniikoita käyttämällä ja eri tekniikoita luovasti yhdistelemällä saadaan tehtyä ihan uudenlaisia juttuja. Kyllähän se niin on, että käsitöissä vain tekijä oma luovuus ja mielikuvitus on rajana. :) Voi kun sitä itsekin osaisi avata silmänsä ja nähdä ne mahdollisuudet, eikä kangistua vain totuttuun ja perinteiseen... ehkä tuolta tarttui taas monia silmiä avartavia juttuja matkaan. :)
Jos yksi työ pitäisi mainita, mikä jäi erityisesti mieleeni, niin se oli sellainen iso parisängyn tilkkupeitto, joka oli kuin kukkatarha. :) Se oli koottu todella isoista tilkuista, ehkä n. 30x30, joissa oli isoja kukkakuvioita, mm. auringonkukkia. Taas kerran minulle uusi juttu, että ei tilkkukankaiden tarvitse olla niitä pienikuvioisia, vaan suurikuvioisistakin saa hienoja töitä aikaan. Tuossakin oli varmasti niiden auringonkukkien halkaisija ainakin 10-15 cm, eli isokuvioinen kangas tosiaankin. Ja sitten isojen tilkkujen välissä oli tietysti pienempiä kaitaleita pienempikuvioisista kankaista tavallaan rauhoittamassa ja yhdistämässä. Värimaailma tuossa peitossa oli erittäin kirkas ja aurinkoinen: kirkkaan keltaista, kirkkaan oranssia, kirkasta punaista... Kiitos, minulle tuollainen peitto! :) Oli siellä niitä perinteisemmän oloisiakin tilkkutöitä, muun muassa punasävyinen pienistä paloista tilkkutyönä tehty jouluverhokappa. :) Ja tietysti olin ihan intona tutkimassa kaikkia tilkuista tehtyjä kangaskasseja, ainakin osaan oli käytetty farkkuja, ja kantokahvoina toimi farkunvyötäröt, joissa oli ihan vyölenkit ja koristenapitkin paikoillaan. Haluaa sellaisen myös... (mutta ei varmaan kannata yrittää itse ommella... ;) ) Niin, ja sellaisia tilkuista tehtyjä pieniä punottuja koreja oli kans, niissä oli jotain kangaskukkiakin koristeena, ne myös jäivät mieleen.
Puutöitäkin ihastelin, ja kaksi esillä ollutta nukkekotia kiersin ja syynäsin tarkkaan moneen kertaan. Toinen nukkekoti oli valtavan iso, perinteinen seinää vasten laitettava nukkekoti, jossa oli avattava katto ja julkisivu. Kolmikerroksinen, eli täsmälleen sellainen, mistä olen itselleni haaveillut... Pitäisikö ilmoittautua ensi syksyksi nukkekodinrakennuskurssille... ;) Nukkekodit olivat ihan valmiita, eli maalattuja, tapetoituja, ikkunat lasitettuja jne. Mutta ei ollut kalusteita paikoillaan, mutta niidenkin suhteen alkoi jo mielikuvitukseni lentää. :) Toinen nukkekoti ei sitten ollut ihan niin perinteinen, vaan sellainen, joka pitää laittaa keskelle huonetta, koska se oli pyöreä tai olisiko ollut 6- tai 8-kulmainen, ja joka puolelta pääsi "leikkimään", ja sitten siinä oli vielä sellainen kattoterassi, eli ei varsinaista kattoa ollenkaan. Se oli myös tapetoitu, mutta ei vielä kalustettu, mutta oli siellä toki portaat ja kaiteet ja takka, ja kylppärissä lasinen suihkukaappi. :) Siis muuttoa vaille valmis. :D Oli niitä kyllä ihana katsella ja haaveilla omasta...
Kiersin näyttelyn vielä pojan kanssa toiseen kertaan sillai pikaisesti, koska halusin pojallekin näyttää, mitä kaikkea siellä oli. Olikin jännä tuo toinen kierros, koska silloin näin sen näyttelyn lapsen silmin, kun kuuntelin pojan kommentteja. Ja myös itse bongailin sieltä sillä kierroksella sellaisia juttuja, joiden arvelin lasta kiinnostavan, eläimiä ja tontun ainakin - niihin en ollut kiinnittänyt mitään huomiota yksin kiertäessäni. Jännä juttu kyllä, miten aikuinen katselee asioita eri näkökulmasta kuin lapsi. :) Ja oli myös hauskaa, kun menimme näyttelyyn, ja poika vilkaisi ovella ensimmäisen kerran ympärilleen, sitten huokaisi isoon ääneen "OOH!" - ja meni ensimmäisenä katsomaan maalattuja tauluja! :) Kun itse omalla kierroksellani tietysti suuntasin ihan ensimmäiseksi juuri toiseen suuntaan, eli tekstiilitöitä kohden... ;)
Kun niitä kuvia en voinut ottaa, niin laitetaan tähän sitten vain kuva kansalaisopiston kesäkurssien esitteestä, jonka nappasin matkaani. Tuskin menen millekään kesäkurssille, sillä eiköhän täällä kotonakin riitä kesäksi hommia kädentaitojen parissa... ;) Tuossa esitteen alla on muuten työn alla oleva Samos-puseroni, siitä varmaan tulee pian jonkinlaista väliaikakuvaa piakkoin. :)
Käykäähän tekin omien paikkakuntienne opistojen näyttelyissä, niistä saa itselle oikeasti paljon ideoita! Ja haaveita yhden jos toisenkin kädentaidon opettelemisesta jää kytemään mieleen... ;)
Aurinkoista viikonlopun jatkoa! :) Minulla jatkuu tämä viikonloppu vielä huomennakin kulttuurinautintojen parissa... ;)
Heipä vaan!
Mukavaa, kun olet tullut pistäytymään blogissani. Vielä mukavampaa on, jos jätät käydessäsi itsestäsi puumerkin. Toivottavasti viihdyt - tervetuloa myös uudestaan! :)
lauantaina, huhtikuuta 25, 2009
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Hei hei!
Kiva kun kävit, tulehan toistekin! :)
Voi pitäs saada aikassksi ittekki pistäytyä nayttelyissä. Tuosta taiteesta sen verran eräs edesmennyt tuttu tatelija joka osasi käyttää upeasti värejä ja rakasti värien käyttöä valisti minua aikoinaan, että jos osaa maalata tai piirtää jonkun jutun just todellisuutta vastaavaksi niin niin se ei ole taidetta vaan TAITOA! Taide ei ole kopiointa vaan teoksessa pitää siis olla jokin "juttu" , joka tekee siitä taidetta! Samaahan vois soveltaa vähän käsitöihinkin eli jos vaikka kopiot just tarkelleen jonkun mallin niin se on käsitaitoa, mutta jos teetkin siitä omannäköosesi tai suunnittelet omat hienon mallin niin eikö sitä vois sanoa käsitaitaiteeksi.:)
VastaaPoistaKädentaitojen näyttelyt ovat kyllä piristäviä. Opettajana ollessani hain näyttelyistä aina vinkkejä käsityö-, askartelu- ja kuvistunneille. Nyt kun olen vaihtanut alaa voin hyvillä mielin katsella malleja omaksi iloksi. Eräänlaisia käsityönäyttelyitähän nämä blogitkin ovat. Hauskaa että teidän kansalaisopisto tarjoaa kursseja kesäksikin. Meidän seutuopistossa on toimintaa vain syys- ja kevätlukukaudella.
VastaaPoistaOot ihan oikeessa, kansalaisopistojen näyttelyissä on kaikkea ihanaa! Mie kävin katsomassa viittä vailla paikallista (oli toisen kunnan puolella) näyttelyä viime viikonloppuna. Ihania juttuja. Myös musiikkiesityksiä pääsin kuuntelemaan.
VastaaPoistaNyt mie haaveilen kansallispuvun teosta... jos se olisi sellainen kymmenvuotissuunnitelma miulle. Katotaan, ni mie oon ensi syksynä kansallispukukurssilla kun en oo malttanut odottaa "parempaa aikaa".