Faktahaaste

Leenuliini haastoi minua kertomaan faktoja itsestäni, seuraavalla ohjeistuksella:

Nyt (ja aiemminkin) on ollut paljon liikkeellä fakta-haasteita, esim. kerro 20 faktaa jne. Tämä haaste ei käsittelekään faktoja, vaan tuntomerkkejä. Kerro yksityiskohtia itsestäsi ja jaa ne muille. Haasta sitten 5 muuta bloggaajaa tekemään sama edelleen.

Ajattelin, etten kerrokaan ulkoisia tuntomerkkejäni, koska nehän tunnetusti ovat se kaikkein suurin muuttuva tekijä ihmisessä. ;) Ainakin itselläni on kiloja tullut ja mennyt (todella laajalla haitarilla vieläpä), hiukset ovat käyneet läpi melkein koko väripaletin, hiusten pituus on vaihdellut sekin aika laajalla haitarilla jne. Jos siis alkaisin ulkoisia tuntomerkkejäni luetella, niin todennäköisesti muutaman vuoden päästä minua ei niistä tunnistettaisi. ;)

Sen sijaan mietin, että mitkähän ovat sellaiset takuuvarmat tuntomerkit, joista vanhat tuttavani, vaikkapa koulu- ja työkaverini minut ensimmäisenä muistaisivat tyyliin "Ai niin, se oli SE tyyppi!", ja mitkä pätisivät minuun edelleen. Tässäpä muutamia, mitä mieleeni juolahti:

1. Minä olen se, joka aina kutoo joka paikassa. ;) Aloitin "joka paikassa" kutomisen lukiossa (eikun taisin kutoa kyllä yläasteella joskus koulubussissa), eikä loppua näy.

2. Minä olen se, jolla on paljon kasseja matkassa. Ja aina täyteen ahdettuna niin, että saumat venyvät liitoksissaan ja useimmiten ratkeavatkin. Ja kun yksi kassi on tungettu ääriään myöten täyteen, niin huomaan, että ei ole enää tilaa kutimelle, joten pitää ottaa toinenkin kassi, ja samalla sinne voi pakata jotain muutakin... ;) 10 vuotta sitten, kun valmistuin eka ammattiini, alemman vuosikurssin opiskelijat tekivät meistä valmistuneista laulun, jossa minusta sanottiin jotain tyyliin "Mari raahaa käytävillä kassejansa, joissa on kutimet..." ;)

3. Minä olen se muusikko. No joo, ehkä minusta ei ajattele näin ihan kaikki vanhat koulukaverit ainaskaan, koska melkein kaikki ovat monta kertaa enemmän muusikkoja kuin meikäläinen. Mutta varmaankin kotikylällä moni muistaa minusta ensimmäisenä sen, miten olin aina joka kissanristiäisissä soittamassa, ja kai minä myös olen oman lapsuuden perheeni "se muusikko". Luulisin ja toivoisin ainakin. :) Ja olenhan minä, siis noin niin kuin virallisestikin. :D

4. Minä olen se hihhuli, hörhö, tai muuten vain omituinen. ;) Olen aika fanaattinen monissa elämäntapaan liittyvissä asioissa, etenkin silloin, kun olen itse vasta kyseisen elämäntapamuodon omaksunut. Välillä olen ollut vähän liiankin fanaattinen ja ehkä tyrkyttänytkin mielipiteitäni. Nuoruusiässä se fanaattisuus kohdistui uskoon, myöhemmin sitten vaikkapa kestovaippoihin tai rintaruokintaan. Vähitellen se fanaattisuus on ehkä laimentunut, tai en ainakaan pidä mielipiteistäni ihan niin suurta melua. :) Kyllä minä pohjimmiltani olen kuitenkin sellainen "elä ja anna toistenkin elää" -tyyppi, eli kukin tehköön minun puolestani miten lystää. Mutta olen minä silti vähän sellainen hörhö. ;)

5. Minä olen se, jolla on tarttuva nauru. :D Näin minulle on ainakin sanottu, monta kertaa ja ihan pienestä pitäen. En ole mikään loistava juttujen tai vitsien kertoja, eli minun omat hauskuuttamisyritykseni jäävät usein vain äärimmäisen säälittäviksi yritykseksi, mutta nauran mielelläni muiden jutuille. :) Ja usein hihittelen myös itsekseni, jos ei muulle, niin omille ajatuksilleni. ;) Nykyään ei vain ole ihan niin paljon naurunaiheita kuin ennen, mistähän sekin johtuu... Onneksi ainakin eräs nimeltämainitsematon pohjoissuomalainen käsityöporukka pitää huolen siitä, että pääsen silloin tällöin herauttamaan ilmoille oikein kunnon röhönaurun. :D

Oiskohan tässä nyt jotain yleispäteviä tuntomerkkejä... :)

En haasta tähän nyt ketään, ottakoon mukaansa ken haluaa! :)

Ps. Pistinpäs tämän tulemaan ajastuksella, oikeasti olen jossain ihan muualla kuin koneen ääressä. ;)