Yskivänpäivää...

No niin, jos kerran eilinen oli ystävänpäivä, niin tänään on sitten yskivänpäivä... Vähän kyllä on ollut muutaman päivän ajan merkkejä siitä, että tällainenkin päivä on tuloillaan. Torstai-iltana töistä lähtiessäni alkoi päätä jomottaa ja sitä jatkui perjantain puolellakin, eikä särkylääkkeet tahtoneet auttaa. Ajattelin, että migreeniä se vain on, ja se menikin ohi. No, perjantai-iltana sitten tuli astmakohtaus, ja silloinkin siis astman piikkiin sen laitoin. Eilen ahdisti henkeä myös, mutta meni aina avaavilla lääkkeillä ohi. Päänsärkyä oli eilenkin, ja sen syyksi aloin sitten jo epäillä migreenin sijaan purentaa; minähän saan ensi torstaina onneksi taas purentakiskon suuhuni, joten sitä odotellessa pitänee vain kestää näitä pääkipuja.

Mutta tänään on ollut sitten ihan veto pois. Huom! Edellinen kirjoitus oli ajastettu, eli en todellakaan ollut aamuyhdeksältä siinä kunnossa, että olisin tänne hymiöitten kanssa jaksanut mitään kirjoitella. Aamulla yskiskelin herättyäni vähän vertakin (todennäköisesti vain nappasi suun limakalvoilta sitä matkaan), lämpö on noussut, eikä tahdo se äskettäin valmistunut neuletakki ja kaulaliina riittää lämmittämään. Yskä on aika karsea, niin kuin nyt tahtoo olla, jos astmaatikolle tulee joku virustauti. Siis mitään muuta oireita ei ole kuin se yskä, lämmönnousu, päänsärky ja kamala väsymys. Sanoinkin tuossa äsken, että nyt on tosi kyseessä, kun ei meikäläisellä pysy enää neule kädessä, juu ei siis puhettakaan, että jaksaisin tehdä mitään, kun ei pysty olemaan kuin makuullaan. Nappasin kuitenkin nyt isännän pikkuläppärin (avattuna A4-arkin kokoinen) lainaan, kun omassa koneessani ei ole langatonta yhteyttä, ja oon tällä koittanut vähän surffata blogeissa samalla kun pötköttelen sängyssä. Ensimmäistä kertaa eläissäni kuulemma muuten käytän Linuxia, enpäs olisi sitäkään huomannut, jollei mies olisi kertonut. :) (no niin, tulihan se hymiö sieltä)

On minulla ollut tässä perjantaista lähtien uusi neulekin tekeillä. Mambosta teen viittaa, ja oli tarkoitus tänään laittaa vähän alusta kuvaa, mutta enpä jaksa alkaa siihen hommaan, enkä lainakoneella varsinkaan. Nopeasti kuitenkin tuo Mambo taas kuluu; neuleella on korkeutta n. 15 cm ja noin 2,5 kerää on jo mennyt... On sillä toki leveyttäkin, aloitussilmukkamäärä oli 227 s, nyt on vähän kavenneltu pois. Pitää kokeilla, jaksaisiko sitä makuullaan tehdä yhtään, kun pääkivusta lähti pahin terä jo pois. Vai pitäisikö vaan uskoa, että elimistö on tuumannut, että taas menee liian lujaa, niin pitää pakottaa välillä lepoon. ;) Niin minä ainakin sairasteluista oon huomannut, että taudit iskevät aina silloin, kun alkaa olla elämässä tahti turhan kiivasta. Ja mikäpäs siinä, elämäänhän ne nämä sairastelutkin kuuluvat, ja olenkin kovasti ihmetellyt, kun muu perhe sairasti yskätaudin tammikuussa, että näinkös minä pääsin helpolla. Mutta oottakaas vaan, kyllä täältä sängynpohjalta taas ponnistetaan entistä ehompana ylös! :)

Levollista sunnuntaipäivää - ja toivottavasti olette pysyneet terveinä! :)