Ajattelin tässä vain kirjoitella tuosta Project Spectrumista, josta pistin sunnuntaina vähän postausta, kun oon siihen taas mennyt mukaan. Tuolla Virkkausringissä (jossa myös olen mukana) kommenteissa vain eleli sellainen käsitys, että Project Spectrum olisi jollakin tavalla neulojien tempaus, mutta sitähän se ei tosiaan ole. Pistin sinne Virkkausrinkiinkin kommentteihin vähän lisävalaistusta, mutta kommenttien sekaan saattaa hukkua yhtä jos toista hyödyllistä, niin laitanpa tästä nyt omaan blogiinikin vähän vielä jutustelua. Jos vaikka joku virkkausrinkiläinen sattuisi tätäkin lukemaan. Mutta siis Project Spectrumin ohjeita voi in English käydä lukemassa täällä ja tämän vuotisia ohjeita täällä (klikkaa linkkejä). Aiempina vuosina olen nähnyt ohjeissa selkeästi lukevan, että kyseessä ei ole knit-along (eli neulojien yhteistempaus), ja nyt siellä näkyikin olevan nimitys "create-along". Lainaan vielä suoraan sieltä Project Spectrum -ohjeista yhden lauseen:
"Participants can dye, crochet, weave, decoupage, spin, build, stitch, knit, paint, scrapbook, construct, sew, quilt, cook, grow, collage, photograph, bake, or bead items in that color group (of course all arts and crafts that I missed are totally welcome as well!)."
Virkkaajat kun olivat kovasti suunnittelemassa jotain omaa vastaavaa tempausta, niin tuohon voi todellakin osallistua virkkaamallakin, kun voi kerran osallistua vaikka leipomalla. :) Muistaakseni itsekin olen siellä joskus esitellyt pääsiäisen aikoihin pashan, jonka koristelin Project Spectrumin väreillä. :)
No niin, ja kun tässä kävin noita linkkejä hakemassa, niin huomasinpa, että Virkkausringissä on jo pistetty uusi tempaus käyntiin. Minäkin siis tuumaan olevani mukana keittelemässä Kevätsoppaa. Saa nähdä, mimmoinen soppa syntyy, onko siinä kenties Spectrumin värejä, vaiko jotain ihan muuta... ;)
Flunssa jaksaa ja voi hyvin. Välillä on parempia ja välillä huonompia hetkiä, mutta kokonaisuus näyttäisi siltä, että koko ajan mennään kohti parempaa. Elelen toivossa, että pääsisin torstai-iltana töihin, koska sijaiset lienevät kiven takana. Tai oikeastaan en edes elele toivossa, vaan olen päättänyt, että en enää torstaina suostu olemaan kipeä. :) Tänään kyllä kuume käväisi 38:n paremmalla puolella, kun oli aamulla pakko käydä kaupassa - jääkaappi tyhjä ja perheen toinen aikuinen vielä huonommassa kunnossa kuin itse - mutta pian se sitten taasen laski sinne 37:n tuntumaan. Lepäämisestä ei vaan oikein tahdo tulla mitään, kun makuuasennossa alkaa henkeä ahdistaa, mutta pystyssäkään ei kauheasti jaksa olla. Yölläkin lepo oli mitä oli. Muuten koko meidän perhe oli kypsä unten maille iltayhdeksän jälkeen, mutta Taapero 13 kk oli vähän eri mieltä... Juu, Hän on oppinut kävelemään, osaa karata omin avuin sängystä ja makkarista, on oivaltanut kivoja uusia tavuja, joita on hauska höpötellä silloin, kun muut yrittävät nukkua, ja hän on myös huomannut, että äiti ei nukahda ihan niin helposti, jos äidille antaa paljaalle vatsalle pärinäpusuja... ;) En jaksanut katsoa kelloa, paljonko oli, kun Taapero viimein simahti meidän väliimme, mutta varmasti lähempänä yhtätoista oli, ja sitten vasta pystyin itsekin nukahtamaan. Ja sitten aamuyöstä piti nousta ottamaan lääkettä, kun henkeä ahdisti. Uni tuli seuraavan kerran pikkuista ennen kahdeksaa, jolloin pitikin jo alkaa nousta ylös. Mutta onpahan tässä nukuttu kyllä eilen ja toissapäivänä aika tavalla "varastoon", ja olo on kuitenkin jo suht pirteä.
Nyt lentää meikäläisen Bambu- ja Malibu-langat kaaressa tuosta kaapista... arvatkaa, kuka on asialla? ;) Oon tänään saanut neulottuakin, kun ei makuulla olosta kerran tullut mitään. Käytin sitten päiväuniajan hyödykseni ja katsoin Anna Ystävämme -dvd:tä ja neuloin Mambo-viittaani. DVD:tä katsoessani kyllä kastuivat kaikki esille varatut nenäliinat läpimäriksi, osittain toki nuhan johdosta, mutta suureksi osaksi siksi, että sen Matthewin pitää aina mennä kuolemaan sen ensimmäisen kirjan/dvd:n lopussa! :( En vielä parissakymmenessä vuodessa ole pystynyt tuota kohtaa ohittamaan ilman kauheaa rääkymiskohtausta... Säälittävää. ;)
Joo, kiitos vain Taapero, kun keräsit ne Bambut takaisin sinne äidin kaappiin, mutta ei tarttee alkaa uudestaan nakkelemaan niitä... Äpyli näkyy olevan ilman vaippaakin, joten pakko tehdä asialle jotain, ennen kuin lankojen kosteudenkestävyys joutuu koetukselle... Pitänee lähteä myös katselemaan kaapista jotain syötävää - tekisinkö jotain niinkin ylellistä kuin tonnikalamunakasta... ;) Meillä ei ole viime päivinä kauheasti noita gourmet-aterioita kokkailtu sattuneesta syystä. ;)
Lopetan raporttini siis tähän. :)
Heipä vaan!
Mukavaa, kun olet tullut pistäytymään blogissani. Vielä mukavampaa on, jos jätät käydessäsi itsestäsi puumerkin. Toivottavasti viihdyt - tervetuloa myös uudestaan! :)
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Hei hei!
Kiva kun kävit, tulehan toistekin! :)
Minä pillitän ihan siinä samassa kohdassa, niin lukiessa kuin katsoessakin.
VastaaPoistaYritähän jo parantua siellä :). - Hyvä, että teillä on noita syötäviä lankoja - niinkuin bambua - jos siis tulee "väärinkäyttöön" :D.
VastaaPoistaSiis, ei ole totta! Onko meillä tämä Anna ystävämme-juttukin yhteistä? Anna on ollut lempparini 9-vuotiaasta ja vieläkin itken samat kohdat sekä kirjasta että sarjasta.
VastaaPoistaHeeeiii, en ole hoksannutkaan, että Anna löytyy dvd:ltä. Äkkiä etsimään... Olen ollut ihan pikkulikasta kova Anna-fani, kirjat on luettu moneen kertaan, osaan ne lähestulkoon ulkoa, ja yhä vain luen niitä uudestaan ja uudestaan... Ja ihan sama vika ;-) tuon itkun kanssa nimittäin.
VastaaPoistaPikaista paranemista teille kaikille!