Heipä vaan!

Mukavaa, kun olet tullut pistäytymään blogissani. Vielä mukavampaa on, jos jätät käydessäsi itsestäsi puumerkin. Toivottavasti viihdyt - tervetuloa myös uudestaan! :)

keskiviikkona, huhtikuuta 22, 2015

♫♪ Arpa kohtalon on aina arvaamaton... ♪♫

Silloin, kun värjäysbuumi oli minulla voimakkaimmillaan, tuli noita luonnonvalkoisia ja valkoisia lankoja haalittua sylikaupalla väripadassa uittamista varten. Toissasyksyn happovärjäyskurssillekin lähdin melkoisen lankamäärän kanssa, mutta kun voimat loppuivat jo ennen viimeisen kurssi-illan päättymistä, niin jäi kolme valmiiksi vyyhditettyä luonnonvalkoista 7 veljestä -kerää värjäämättä. Siitä saakka ne ovat odottaneet kaapissa, josko ne joku vielä viitsisi joskus upottaa värikattilaan.


PHHT-haasteen arvontapalkintoa miettiessäni ajattelinkin kysyä voittajan väritoiveita ja värjätä nuo kolme 7 veljestä -vyyhtiä niiden mukaisesti. Arvonnan voittajaksi noussut Akkeli mainitsi kolmeksi lempivärikseen auringonkeltaisen, turkoosin ja oliivinvihreän, joten siitä saivat myös nämä langat uudet värinsä.


Värjäsin langat happoväreillä, joita minulla on pääasiassa muutamia perusvärejä sekä pari lempiväriäni. Keltaisen värjääminen oli helppoa, sehän on yksi pääväreistä, ja minulta löytyi purkista ihan puhdasta peruskeltaista. Keltainen myös värjäytyi liukuvärjäyksessä ihan mukavasti niin, että tummemman ja vaaleamman sävyn erottaa toisistaan, mutta ei kuitenkaan liian selvästi.


Turkoosi on yksi minunkin lempiväreistäni, joten olin hankkinut sitäkin ihan oman purkillisen, sitä ei siis tarvinnut sekoitella useammasta väristä. Turkoosi tuntui olevan varsin hidas imeytymään lankaan, siksi liukuvärjäyksestäkään ei tullut niin selkeä kuin keltaisesta. Kyllä tuostakin voi toki erottaa tummemman ja vaaleamman sävyn, mutta lopputulos on kuitenkin tasaisempi. Turkoosi väri ei lopulta edes imeytynyt kokonaan vedestä lankaan, vaan sitä jäi veteen, vaikka annoin langan liota vedessä useita tunteja.


Oliivinvihreän sävy olikin sitten näistä kolmesta haasteellisin. Minulla ei ole valmiina minkäänlaista vihreää happoväriä, sillä mielestäni parhaat vihreän sävyt saa sekoittamalla eri suhteissa sinistä ja keltaista. Oliivinvihreään tarvittiin lisäksi myös ripaus punaista. Värien sekoittaminen on minusta hauskaa puuhaa: toisaalta voi vain sekoitella värejä keskenään ja katsoa, mitä niistä syntyy, mutta jos haluaa jotain tiettyä sävyä, kuten tässäkin tapauksessa, niin täytyy vain varovasti lisäillä värejä pieniä ripauksia kerrallaan, kunnes sävy on juuri oikea. Siksi onkin ihan mahdotonta saada toista kertaa täsmälleen samaa värisävyä aikaan! Kun olin mielestäni saavuttanut oliivinvihreän väriliemen, oli aika värjätä. Mutta kappas vain, siinä missä turkoosi oli hidas imeytymään lankaan, vihreä olikin suorastaan supernopea! En ehtinyt kuin kastaa toisen pään veteen, niin lanka ehti imaista lähes kaiken värin itseensä! Ja kun sitä samaa sävyä on mahdotonta sekoittaa enää uudestaan, niin täytyi vain nakata pikaisesti loputkin langasta veteen, jotta toinenkin pää sai edes vähän viherrystä itseensä. Tässä näkyy siis taatusti tummemman ja vaaleamman pään erot... ;) Lopputulos muistuttaa minusta kyllä enemmän kurkkusalaattia kuin oliivia, mutta toivottavasti Akkeli tykkää. :)


Ihan pelkkiä lankoja en arvontapalkinnoksi laittanut, vaan lisäsin mukaan myös kahvipaketin sekä tummaa suklaata, molemmat Reilun Kaupan tuotantoa ihan vain siksi, että minusta se oli reilua tällaisen hyväntekeväisyyshenkisen haasteen päätteeksi. :)


Palkinnon mukaan kirjoitin pienen viestin korttiin, jonka teksti sopi minusta Akkelille, hänhän kutoi PHHT-haasteeseen sukkia sairaalan teho-osastolle, ja sukista oli annettu hänelle paljon kiitosta ja positiivista palautetta! :) Saa nähdä, tuleeko noista arpavoitoksi värjäämistäni langoista lisää tehosukkia, vaiko kenties jotain muuta...

Iloista viikonjatkoa! :)

12 kommenttia:

  1. Aivan ihanan värisiä lankoja. Kovasti tekis mieli kokeilla noita happovärejä sais noita ihania kirkkaita värejä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! :) Happoväreillä tulee tosiaan kirkkaita värejä, mutta murretumpiakin saa, jos värjättävä lanka on esimerkiksi harmaa. Luonnonvalkoinen lanka värjäytyy tietysti pehmeämmän sävyiseksi kuin puhtaanvalkoinen. Happoväreistä löytyy myös valmiita sekoituksia, joissa on murrettu sävy, ja muistaakseni siellä on myös jotain mustaa/harmaata, jota sekoittamalla muiden värien joukkoon saa maanläheisemmän sävyn. Eli eivät ne kaikki suinkaan ole kirkkaita välttämättä. Itse kun tykkään kirkkaista ja puhtaista väreistä, niin en ole ostanut muuta kuin ihan perusvärejä, koska niitä sekoittamallahan sitten saa monenlaista aikaan. Valikoima on kuitenkin ihan valtava niissäkin, mutta eivät ole ihan ilmaisia nekään, niin ei voi aivan kaikkia sävyjä hankkia. Värien lisäksi tarvitaan vain sitruunahappoa, jota löytyy melkein joka marketista (säilöntäaine, eli löytyy elintarvikepuolelta).

      Poista
  2. Langat on IHANAN värissii kyllä :) Kaikki kolome kyllä viehättää. Iso kiitos siis värjärille! En tiiä mitä niistä syntyy...lapasille kuulema ois tarvetta yhellä jos toisella. Miepä sitten ilimotan mitä aikaan saan.
    Oma blogiteksti jääny kuvista kiinni ko aika menny taas sairaalan suunnalla niin töissä ko ukkelin luona vieraillen. Tehoa ei onneksi nyt tarvittu :)

    VastaaPoista
  3. Todella upeat värit ja kortin mietelause on mainio.

    VastaaPoista
  4. Sinähän olet ihan pätevä värjärikin kun noin kauniita lankoja olet saanut värjättyä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! :) Onhan noita värjäyskursseja käyty, täytyyhän niistä jotain jäädä käteenkin. ;) Värjääminen on toisaalta niin helppoa puuhaa, että sitä osaa tehdä kuka vaan, eikä siinä voi koskaan epäonnistua. Ja happovärikurssin opettaja oli ainakin sen verran suurpiirteinen, että häneltä sai ennen kaikkea rohkeutta kokeilla - ohjeetkin olivat tyyliin "ripaus sitruunahappoa" tai "pari lorausta etikkaa". :D

      Poista
  5. Täältäpä löytyi paljon luettavaa, kun pitkästä aikaa blogeja luin oikein ajan kansssa. Oot taas ollut ahkerana ja voi miten montaa eri käsityönlajia täällä onkaan esillä. Värjäystä, ompelua, neulomista...
    Tuo ylimääräinen pöytä, mistä kirjoittelit pari postausta alempana, on kätevä. Semmoinen saisi olla joka kodissa. Yleensähän pöydät ovat jotakin tiettyä tarkoitusta varen, mutta olishan se huippua, kun voisi olla joku semmoinen "yleispöytä", jonka vois hyödyntää aina tarpeen vaatiessa milloin minkäkinlaiseen projektiin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se on tosiaan näppärä varsinkin tällaisessa askarteluhuoneessa, jollainen meidän työhuone on (täällähän ei varsinaisia töitä tehdä lainkaan, eli huoneen nimitys on vähän harhaanjohtava...). Nytkin vaikka tuolla pöydällä on ompelukone, niin ollaan sovittu, että siirrän sen illaksi aina sinne pöydän perälle, niin siinä pöydällä vielä mahtuu isäntä tekemään juttujaan, koska valo tulee vasemmalta, niin se on oikeakätiselle hyvä juttu. Toisin kuin jos isäntä näpertelee omalla pöydällään, niin silloin vastaava valonlähde on oikealla, eli oman käden varjo häiritsee. Päivänvalon aikaan isäntä puolestaan tykkääkin touhuta oman pöytänsä ääressä, koska se on ikkunan alla, niin silloin mulla on ihan hyvä tilaisuus ommella toisella pöydällä. Ei kyllä haittaisi, jos olisi vieläkin isompi pöytä, koska nyt alkaa tuo ompelus olla sen verran suuri, että joutuu melkein lattialle levittelemään ompelun valmisteluvaiheessa. Tänään siinä onkin sellainen vaihe tulossa, että valmistelut on ihan pakkokin tehdä lattialla, ei taida siihen edes keittiönpöytä riittää.

      Poista

Haluatko piristää päivääni? :) Sen voit tehdä helposti jättämällä itsestäsi puumerkin kommentteihin! Kiva kun löysit blogiini - tervetuloa toistekin! :)

Jos kommentointi ei onnistu (vaatii rekisteröitymisen), voit laittaa viestisi sähköpostitse:
marska_77@yahoo.com

Kiitos! :)

Hei hei!

Kiva kun kävit, tulehan toistekin! :)