Heipä vaan!

Mukavaa, kun olet tullut pistäytymään blogissani. Vielä mukavampaa on, jos jätät käydessäsi itsestäsi puumerkin. Toivottavasti viihdyt - tervetuloa myös uudestaan! :)

lauantaina, syyskuuta 28, 2013

Hömpöttelyä

Löysin satunNainen-blogista tällaisen hömppämeemin, jonka ajattelin nyt teidän kaikkien iloksi riesaksi tekaista. :) Googlaamalla löysin tästä meemistä sellaisenkin version, jossa täytyy kertoa näistä sanoista/tavaroista/asioista oma lempimerkkinsä, mutta minä kun en ole mikään merkkitietoinen ihminen, niin kerron vain ihan kaikkea muuta.


 LAUKKU

Vaihdan laukkua aika usein, mutta ainoastaan siksi, että edellinen hajoaa. :D Mikä taas johtuu siitä, että vaikka laukku olisi millainen jättisäkki tahansa, niin onnistun tunkemaan siihen aina liikaa tavaraa, ja kohta natisee vetskari liitoksistaan. Minulla on siis nyt taas eri laukku kuin se "Paris"-merkillä varustettu, jonka esittelin muutama kuukausi sitten. Mutta puolustukseksi sanottakoon, että ostin sen laukun kirpparilta, ja siinä oli jo vetoketju valmiiksi vähän hutera, kun sen ostin, ja eihän se meikäläisen käsittelyssä kestänyt montaa viikkoa. Onneksi kaapista löytyi tämä Marimekon laukku, jonka sain joskus veljen avovaimolta kiitokseksi, kun olin antanut heille meidän lapsilta pieneksi jääneitä vaatteita. Tämä on itse asiassa jo toinen samanlainen Marimekko-laukku, edellisen äiti osti minulle lahjaksi samaiselta veljen avovaimolta tai hänen kauttaan (näitä vissiin myydään jollain kotikutsuilla?), mutta siitäkin hajosi yllättäen vetskari. Näiden kahden Marimekon laukun välissä minulla on ehtinyt olla kaksi muuta laukkua, ja nyt taas mennään pinkillä linjalla. Muuten en vaihtele laukkua asun enkä mielialan mukaan, eihän sitä tavaramäärää jaksa kukaan siirtää laukusta toiseen jatkuvasti! :D



LOMPAKKO

Tämä on ollut minulla aika pitkään, mutta sellainen mielikuva minulla on, että Oulusta tämä on ostettu, eli ei tämä kuitenkaan yli 7 vuotta vanha silloin voi olla. Lompakko on iso ja paksu, mutta ei sisällä lainkaan rahaa. :D Kortteja siellä on senkin edestä, vaikka pyrin välttämään kaikenmaailman kanta-asiakkuuksia, ei niistä ole mitään hyötyä. En oikeastaan tiedä, mitä ihmettä tämä lompakko on oikein syönyt, kuten en aina tiedä käsilaukunkaan sisältöä. :D

 
AURINKOLASIT

Omilla vahvuuksilla olevat aurinkolasit Favopticilta 19,90 e - ei todellakaan paha hinta. Nää on niin ihanat, oikeastaan harmittaa, etten ostanut samoilla kehyksillä myös tavallisia laseja! :)


 KORUT

Kuvassa näkyvät ainoat käyttämäni korut: kihla- ja vihkisormukset, rippiristi sekä mieheltäni joskus lahjaksi saamani kultaiset korvakorut. Korvakoruina käyttäisin kyllä mieluummin niitä hoitonappeja, joilla teetin reiät puolitoista vuotta sitten (vanhat reiät olivat menneet umpeen), mutta ne ovat alkaneet aiheuttaa minulle ihottumaa, niin olen joutunut vaihtamaan näihin roikkuviin. Nappimalliset olisivat kuitenkin kivemmat, täytyisi käydä jossain vaiheessa sellaiset ostamassa. On minulla toki muitakin korvakoruja, mutta nikkelipitoisia en pysty käyttämään kuin muutamia tunteja kerrallaan, siksi nämä kultaiset ovat ne, jotka ovat korvissani "aina".



TV

Katson äärimmäisen harvoin. Välillä on kausia, etten katso ollenkaan, sitten taas saattaa tulla muutamia sarjoja, joita seuraan joidenkin viikkojen ajan. Tällä hetkellä seuraan "Tanssii tähtien kanssa" ja "Voice Kids" -ohjelmia, niistäkin tuon Voicen katson aina netin kautta, kun tulevat samanaikaisesti. "Hyvät ja huonot uutiset" on lempparini, se alkaa taas lokakuussa. Kuva on otettu siitä paikasta, jossa itse tykkään katsoa tv:tä, silloin kun ylipäätään tv-ohjelmat ihan telkkarin kautta katson, netti-tv on niin paljon kätevämpi. Mitään tallennuslaitteita meillä ei ole olemassa, ne on ihan turhia.


 KÄNNYKKÄ

Vuonna 2006 yhdistetyksi äitienpäivä- ja valmistumislahjaksi puoliksi saamani nokialainen (maksoin siis itse puolet, mies maksoi lahjan merkeissä toisen puolen). Tällä pystyy soittamaan ja ottamaan vastaan puheluita sekä tekstaamaan. Joku kamerakin tässä on, mutta räpsin muistikortin heti alkajaisiksi täyteen, enkä ole kauheasti jaksanut siirrellä niitä kuvia koneelle. Viimeksi olen varmaan kännykkäkameraa käyttänyt joskus kuopuksen syntymän aikoihin (2008). Jos hankkisin uuden kännykän, niin todennäköisesti se voisi olla joku vieläkin simppelimpi peruspuhelin ilman mitään kameroita sun muita älyhölynpölyjä. Ei ainakaan mitään kosketusnäytöllistä, tykkään napeista! :D En ole muuten erityisemmin puhelimessa puhuvaa sorttia, laitan paljon mieluummin sähköpostia tai lyhyet asiat tekstaan. Soitan lähinnä asiointipuheluja, ja välillä ihan pelottaa puhelimen soiminen, koska sieltä saattaa soittaa joku! ;)



KENGÄT

Muutama vuosi sitten tässä kuvassa olisi ollut varmaan vaan kahdet kengät: kesä- ja talvilenkkarit, jotka nekin vaihdettiin kymmenen vuoden välein. ;) Viime aikoina olen kuitenkin vähän alkanut panostaa noihin jalkineisiinkin, osittain myös siksi, että olen alkanut viihtyä hameissa, ja lenkkarit eivät välttämättä ole ihan tyylikkäin mahdollinen valinta hameen kaveriksi. ;) Tässä kuvassa on (melkein) kaikki kenkäni! Takarivissä vihreät kumpparit, ruskeat syyssaappaat ja harmaat talvisaappaat. Seuraavassa rivissä lenkkariosastoa: rusehtavanharmaat talvilenkkarit, valkoiset "keinupohjaiset" kesälenkkarit, toiset vähän vanhemmat ja kulahtaneemmat kesälenkkarit, ruskeat syys/kevätlenkkarit sekä pinkit tennarit. Toiseksi alimmassa rivissä pikkukenkiä: farkkukankaiset avokkaat (viime keväänä ostettu kenkäkaupan tyhjennysmyynnistä), ruskeat avokkaat, ruskeat sandaalit ja kultaiset ballerinat (kirpparilta). Kaikki avokkaani ovat matalakantaisia tai oikeastaan ihan kannattomia, en tykkää korkeista koroista. Matalankantaisia kenkiä on myös alarivissä: mustat juhlakengät (kirpparilta), valkoiset juhlakengät (ostettu omia häitäni varten 14 v sitten, käytän näitä aina kaikissa juhlissa), pinkit Reinot (aina jalassa kotona) sekä mustat parvekekengät (joita en kyllä käytä edes parvekkeella nykyisin, kun läpsytän sinne Reinoissa). Olen aina väittänyt, että minulla ei ole yksiäkään mustia kenkiä, mikä onkin pitänyt paikkansa sikäli, etten laske noita parvekekenkiä, kun niitä en juurikaan käytä. Ja nuo mustat juhlakengät on aika tuore hankinta, eli minulla ei ole ollut ihan oikeasti mustia kenkiä aikoihin. Kun elokuussa laittelin kansallispukuni kuntoon, huomasin tarvitsevani siihen sopivat kengät, joten kävin tuosta lähikirpparilta hakemassa nuo mustat juhlakengät 3 eurolla. :) Enkä taatusti käytä niitä muuten kuin kansallispuvun kanssa! :D

Niin, tässä on tosiaan melkein kaikki kenkäni, tai siis kaikki, jotka minulla on täällä kotona sisällä. Näiden lisäksi minulla on varastossa hiihtomonot (käytetty viimeksi 10 vuotta sitten, aiheuttavat rakkoja jalkoihin). Työpaikalla minulla pitäisi olla kahdet sisäkengät, kummassakin työpisteessäni omat, mutta kun olen ollut nyt reilun vuoden sairauslomalla, niin enpäs tiedä, mahtavatko ne olla siellä enää tallessa. Toiset jäivät silloin sairauslomalle joutuessani eteisen naulakkoon, josta vahtimestari on ne todennäköisesti vienyt löytötavaralaatikkoon, ja sen pari kertaa, kun olen työpaikalla sairauslomani aikana piipahtanut, en ole jaksanut käydä tarkistamassa, löytyykö ne vielä jostain vai ei. Toisessa työpisteessä niiden kenkien pitäisi olla kaapissa, mutta en ole käynyt tarkistamassa. Eipä ole iso menetys, vaikka olisivat kadonneetkin. Niiden lisäksi minulla on vielä olemassa urkujensoittokengät, joiden kuvittelin olevan yhdessä kaapissa töissä, mutta enpäs niitä siellä nähnyt viimeksi käydessäni, kun olisin halunnut ne tuoda kotiin. Joten ne saattavat olla ehkä työrepussani, jonka olen vienyt varastoon sairauslomani ajaksi. Ja nyt tulee toinen kamala paljastus: ne urkujensoittokengätkin on mustat! :D Niiden häviäminen kyllä vähän harmittaisi, sillä jos vielä joskus uruilla soitan, niin en mielelläni ihan uusia kenkiä sitä varten hankkisi. Niiden kun pitää olla ihan tietynlaiset, vaikka ihan Cittarista minä olen nekin kengät aikanaan onnistunut löytämään.

Näin äkkipäätään laskettuna omistan siis tasan 20 paria kenkiä. Minusta se on kamalan paljon... koska se on enemmän kuin kaksi paria. ;)

Kenkiä hankkiessani kriteerinä on: ei saa olla mustat, pitää olla mukavat jalassa, ei saa olla korkoa, ja niihin pitää mahtua villasukka - myös juhlakenkiin ja kesäsandaaleihin. :D


TENNARIT

No ne on ne pinkit Pumat, ostin tänä kesänä Anttilan alennusmyynnistä, koska ne sopivat niin hyvin pinkin kesätakkini kanssa...

 

FARKUT

Oon kyllä ihan farkkuihminen! Vaikka kun kesä on mennyt hameissa liehuessa, niin farkut ovat tahtoneet jäädä unohduksiin. Onneksi tuli otettua nämä kuvat, niin huomasin omistavani tuollaiset harmaat farkutkin, olin ihan unohtanut! :)

Huomasin sellaisenkin asian näitä farkkuja kuvatessani, etten ole ostanut yksiäkään farkkuja kaupasta, vaan kaikki ovat kirpparilta! :) Ainoastaan kuvan oikeassa reunassa olevat vaaleat farkkulegginssit on ostettu joskus Halpa-Hallista. Lempifarkkujani olen tuunannutkin, kun niistä kului polvet puhki: kiinnitin paikatun reiän päälle virkatun kukkasen, ja somistin farkkuja lisäksi muutamalla muullakin kukkasella, jottei kukaan arvaisi kukkien todellista tarkoitusta. :D

Farkkuhameita (alakuvassa) omistan myös ihan valtavasti: on pitkää, lyhyttä, kapeaa, leveää, tummaa, vaaleaa, pitsillä ja ilman - ja yksi pinkissä väriliemessä uiskennellutkin. :) Kaikki nämäkin ovat kirpparilta löydettyjä, lukuunottamatta tuota oikeanpuoleista minifarkkuhametta, joka ei kyllä taida ylettyä edes "vesirajaan"... ;) Se on ostettu toissakesänä Lidlistä, ja siellä kun ei pääse sovittamaan, niin vasta kotona huomasin (lähinnä miehen kiinnostuneesta katseesta ;) ), että taisipa tulla ostettua lyhyt hame. :D



MP3

Mulla on tämmönen iPod olemassa, mies antoi sen mulle joitakin vuosia sitten, kun hän ei sitä nähtävästi itse enää tarvinnut. Mulle tuli silloin joku kouhotus-vouhotus, että haluan Sibeliuksen koko tuotannon itselleni, ja muunneltiin niitä sitten mp3-muotoon tähän iPodille. No, ehkä pari kertaa kuuntelin jotain teoksia, mutta sitten tästä kaiketi loppui akku, enkä ole sitä sitten hoksannut ladata (mikähän noista kaikista piuhoista olisi se laturi?). Ihan turha tääkin on, vaikka pitäisi kait käyttää tätäkin, kun oli niin hirveä homma aikanaan niitä Sibbejä siirrellä levyiltä tähän pikkulärpäkkeeseen. Mut jotenkin mun mielestä CD-levyt ja C-kasetit on paljon kivempia. Tai vaikka kuuntelee sitten YouTubesta, siellä sentään näkee videoitakin samalla. Eihän tässä ole mukana edes niitä levynkansia!


TIETOKONE

Kesällä sattuneen tapaturman (nappikuuloke jäi läppärin kannen väliin) vuoksi alle kaksi vuotta vanha koneeni päätyi kiertoon (joku tee-se-itse-tyyppi osti sen korjausaikeissa), ja tilalle ostettiin mahdollisimman halpa ja mahdollisimman nopeasti saatavaissa ollut Lenovo. Hyvä kone, ei valittamista. Istun tämän ääressä suunnilleen kaiken valveillaoloaikani. ;) En välttämättä tee koneella koko ajan jotain, mutta sen on vaan oltava auki, vaikka tekisin käsitöitä tai lukisin siinä vieressä. Koska jos laitan sen kiinni, niin kohta tulee mieleen joku juttu, jota pitää googlettaa.



MEIKIT

Väitin alussa, etten ole merkkitietoinen. Meikkien suhteen taidan olla: kaikki meikkini ovat Isadora-merkkisiä. Johtuen ihan siitä, että se on ainoa löytämäni hajusteeton meikkisarja. Ihoni ei kestä ns. normaaleja meikkejä, ja siirtyminen hajusteettomiin meikkeihin on helpottanut monenlaisia kivuliaitakin iho-ongelmia. En meikkaa päivittäin varsinkaan nyt, kun olen ollut pitkään sairauslomalla, mutta yleensä asiointireissuille laitan jonkin verran meikkiä: meikkivoidetta, peitepuikkoa (tarvittaessa), puuteria, huulipunaa, rajauskynää ja ripsiväriä. Ihan pelkkään ruokakauppaan tai kirjastoon en viitsi meikata, mutta lääkäriin ja lankakauppaan kyllä. ;) En muuten meikeissäkään käytä laisinkaan mustaa, vaan ripsivärini ja rajauskynäni ovat ruskeita, antavat paljon pehmeämmän ja lämpimämmän sävyn kuin kova ja kylmä musta. Tuossa kuvassapa ne kaikki meikkini ovatkin. Edellä mainittujen arkimeikkien lisäksi omistan muutaman luomiväripaletin (kirkkaat turkoosit sävyt, kirkkaat vihreät sävyt ja hempeät pastellisävyt), yhden poskipunan sekä viittä eri sävyä huulipunaa. Kuvassa tosin on kuusi huulipunaputkiloa, mutta yhtä sävyä on kaksi putkiloa. Se on itse asiassa lempisävyni, joka on loppumaisillaan, enkä ole onnistunut löytämään sitä tai mitään vastaavaa enää Anttilasta. Mutta Luleåssa käydessäni sitä löytyikin sieltä yhdestä vaatekaupasta, joten ostin varapunan jo valmiiksi, vaikka olenkin käyttänyt tuota sävyä nyt niin säästellen, ettei tarvitse ihan heti lähteä taas Ruotsiin asti uutta putkiloa ostamaan. :D Ripsiväristäkin löytyy toinen kappale, koska jossain vaiheessa tuo käytössä oleva näytti olevan jo ihan lopussa, mutta vieläpä sitä vaan tuntuu riittävän, eikä ole tarvinnut aukaista varatuubia.



KASVOVOIDE

Käytän kasvovoidetta ainoastaan silloin kun meikkaan, yhdessä meikkivoiteen kanssa. Itse asiassa mulla on sellainen tyyli, että sekoitan pienen nokareen kasvovoidetta ja pari tippaa meikkivoidetta kämmenelläni sekaisin, ja levitän sen seoksen sitten kasvoilleni, levittyy paljon tasaisemmin ja helpommin kuin jos levittäisi erikseen ensin kasvovoiteen ja sen päälle meikkivoiteen. Mistähän lie tuonkin vinkin olen kuullut, jostain lehdestä tai ohjelmasta varmaan... Kasvovoiteeni on yllättäen tuoksuton, ihan tavallista Erisania.



DEODORANTTI
Hajuton Erisan. Käytämme miehen kanssa yhteistä dödöä. :)



HAMMASTAHNA
Se mikä sattuu kulloinkin olemaan tarjouksessa tai muuten osumaan käteen. Kimppa-alennuksia hyödynnetään. Vaikka dödö on isännän kanssa yhteinen, niin hammastahnat meillä on molemmilla omat. :D Tällä hetkellä käytössä näyttäisi olevan Colgatea, mutta varastoon on jo hankittu kaksi tuubia Pepsodenttia jostain kimppa-alesta.


SHAMPOO/HOITOAINE

Erisanille uskollinen linja jatkuu tässäkin. Välillä olen testannut LV:ta tai Neutraliakin, mutta tähän olen päätynyt varmaankin hinta-laatu-suhteen vuoksi. Hajusteetonta tämänkin täytyy olla.

SAIPPUA

Saa nauraa! :D

Meillä käytetään tällaista 3 litran kanistereissa myytävää nestemäistä saippuaa, jolla sitten täytetään pumppupullot niin suihkussa kuin molemmissa käsienpesualtaissakin. Miesväki pesee tällä hiuksensakin (ne, keillä ylipäätään hiuksia on). Meiltähän loppui vuodenvaihteessa Halpa-Halli tästä läheltä, ja meille iski vähän paniikki, että mistä me nyt ostetaan näitä isoja saippuakanistereita. Joten pyysin isäntää käymään ostamassa varalta muutaman kanisterin. No, hän osti sitten varmaan ainakin kuusi kanisteria... ;) Edelleen näyttäisi olevan kolme täyttä ja neljäs melkein täysi jäljellä. :D Ja ihan vaan tiedoksi: näitä samoja tuoksuttomia saippuakanistereita myydään tuossa kilometrin päässä Tokmannillakin. :D Mut eipähän lopu saippua kesken...



TUOKSU

Minun tuoksuni on kehoni oma tuoksu. Kaikki käyttämäni deodorantit, meikit, shampoot, saippuat, pyykinpesuaineet, siivousaineet, tiskiaineet jne. ovat ehdottomasti tuoksuttomia sekä oman että perheenjäsenen tuoksuyliherkkyyden vuoksi. Myöskään ihoni ei kestä käyttää hajusteita. Ihmettelenkin, että mihin niitä hajusteita ylipäätään tarvitaan?

Kehon ominaistuoksuihin liittyen paljastan myös, että mieheni antoi minulle yhtenä päivänä lempinimen "rupsu". ;) (kostoksi siitä, että annoin ensin hänelle lempinimen "tupsu" hänen partansa mukaan) Lempinimeen liittyen ks. kohta "Leipä" ja "Ruoka".



MINERAALIVESI

Mitä se on? Mää juon aina ihan vaan vesijohtovettä - ja juonkin sitä todella paljon! - oli siinä sitten mineraaleja tai ei. Joskus saatan joutua ostamaan kaupasta vesipullon, jos tuo kuvassa näkyvä vihreä taskumatti on unohtunut kotiin, yleensä se kyllä sujahtaa vedellä täytettynä käsilaukkuun, kun lähden jonnekin pois kotoa. Mutta jos siihen kaupan veteen joudun turvautumaan, niin sitten saatan ostaa sitä mineraalivettäkin, sitruunalla tai vadelmalla maustettua. Mutta mieluummin juon ihan tavallista.


 VIINI
Ainoa viini, jota käytän, on ehtoollisviini. Alkoholia en käytä muuten lainkaan. Jos käyttäisinkin, niin tuskin joisin silti viiniä, sillä sehän on aivan hemmetin pahaa. ;) Kerran olen tilannut ravintolassa ruokajuomaksi viiniä, enkä taatusti tee sitä erehdystä toista kertaa. Kyllä ruuan kyytipoikana paras on vesi, piimä tai maito. :)



DRINKKI
Minun "drinkkini" on ehdottomasti iltatee, mieheni keittämää ja hauduttamaa Rooibosta. :) Aamudrinkkinä nautin pannullisen vihreää teetä.



LEIPÄ
En syö leipää laisinkaan, enkä muitakaan viljatuotteita. Vatsa ei kestä viljojen tärkkelystä, ei siis näin ollen myöskään gluteenittomia tärkkelysjauhoja. (ks. kohta "tuoksu" ;) )

Muu perhekään ei ihan hirveästi syö leipää (lapset kyllä syövät sitten esim. puuroa), koska meiltä ei löytynyt kuvaa varten muuta leipää kuin tuo hapankorppupaketti.



RUOKA

Olen kolmisen vuotta noudattanut vähähiilihydraattista ruokavaliota, joka vei kaikki vatsaongelmani mennessään. Jopa laktoosi-intoleranssi (ks. kohta "tuoksu" ;) ) on helpottanut: käytän kyllä edelleen vähälaktoosisia ja laktoosittomia ruoka-aineita, mutta satunnaiset annokset tavallistakaan maitoa eivät aiheuta ihan katastrofia. Nautin suunnattomasti ruuasta ilman viljoja, perunaa, riisiä, pastaa, sokeria ja lisäaineita - sen sijaan ruuassani on paljon kasviksia, lihaa, voita ja kermaa. :) Teen kaiken syömäni ruuan itse, koska vain silloin voin olla varma, ettei se tee vatsaani kipeäksi. Ruuan maulla ei ole minulle niin väliä - tärkeintä on saada siitä oikeanlaiset ravintoaineet ilman kiusallisia vatsavaivoja.

Kuvassa eräs ruoka, jota meillä syödään usein: ruskistan maustamattomia broilerinsuikaleita pannussa, lisään sekaan tölkin herkkusieniä, tölkin ananasta ja purkin smetanaa, mausteeksi hieman suolaa, curryseosta ja sipulijauhetta. Ei tällä ruualla oo meidän perheessä muuta nimeä kuin "kanaa". ;) Lautasella on kanan kaverina pannussa paistettuja vihanneksia (tällä kertaa "Megamix" eli porkkanaa, parsakaalta ja vesikastanjaa) sekä salaattia. Isäntä tekee meillä aina salaatin, ja se on aina samanlaista: jäävuorisalaattia, kurkkua, tomaattia, paprikaa ja oliiviöljyä. Ruokajuomana tykkään nykyisin eniten piimästä.


 JÄÄTELÖ

Edelliseen liittyen: jäätelö kuuluu vain erityistilanteisiin. Usein silloinkin itsetehtynä, niin ei tule mitään ylimääräistä matkaan. Kaupan jäätelö tekee yleensä pahan olon. (Kuvan kotitekoinen jäätelö on kuopuksen synttäreiltä v. 2010)


KARKIT

Kuuluvat myös vain erityistilanteisiin. Aiheuttavat myös pahan olon ja niitä mainitsemiani vatsaoireita, joten ei niiden syöminen mitään nautintoa ole. (Tämä karkkikuva löytyi viime vuotisten käsityömessukuvien joukosta.)



LAKANAT

Vaihdetaan joka toinen viikko. Meillä on kolmet lakanat: yhdet vaaleanpunaiset norsulakanat on saatu häälahjaksi 14 vuotta sitten, yhdet muuten vaan lahjaksi 12 vuotta sitten ja kolmannet ostettiin itse ehkä noin 8 vuotta sitten (kuvassa, tällä hetkellä siis käytössä). Hassuinta kyllä nuo uusimmat eli 8 vuotta sitten ostetut ovat kaikkein huonoimmassa kunnossa, isännän tyynyliina ehti tässä hiljattain revetäkin. Lapsilla on tietty sitten omat lakanansa, ei niistä sen enempää.

Olen muuten joskus vuosia sitten siivouspäivänä säveltänyt "Lakanapäivä"-nimisen laulunkin, jota aina laulelen lakanoita vaihtaessani. Tosin mies vaihtaa nykyään meidän lakanat, niin ei ole tullut enää aikoihin lauleskeltua. Ehkä hyvä niin, se ei varsinaisesti ole mitään listahittiainesta... ;)

 

KAMPAAJA

Kampaan tukkani ihan itse ja sitaisen sen ponnarille tai nykerrän letille. Värjään hiukset 2-3 kertaa vuodessa ihan itse, tässä on odottamassa väriainepaketti sitä hetkeä, kun alkaa tyvikasvu tympäistä. Kampaajalla käyn tasoittamassa hiusten latvat 1-2 kertaa vuodessa. Joka kerta tuntuu siltä, että hiukset lyhenevät aivan liian vähän: viimeksi napsaistiin 10-15 senttiä pois, ja jo viikon päästä ne näyttivät ihan ylipitkiltä. Olisi kiva antaa hiusten hulmuta joskus vapaanakin, mutta liian pitkinä ne menevät aina ihan sekaisin, siksi pidän mieluummin hiuksia kiinni. Toisaalta taas en lyhyeksikään halua leikata, sillä hiuslaatuni ja ennen kaikkea voimakkaat pyörteeni ovat sellaiset, että minulle sopii ainoastaan joko ihan sänkitukka tai sitten pitkät hiukset. Sänkeäkin olen kokeillut, mutta viihdyn paremmin pitkissä hiuksissa, mutten kyllä sitten liian pitkissäkään. En vain jaksa käydä kampaajalla leikkuuttamassa mitään paria senttiä kerrallaan, joten unelmani juuri ja juuri olkapäille ulottuvista hiuksista toteutuu vain sen pari kertaa vuodessa. Ja eihän sillä ei ole edes väliä, miltä hiukset näyttävät, kun ne ovat kuitenkin syksyllä, talvella ja keväällä pipon ja hupun alla piilossa, kesällä huivilla tai hatulla suojattuna - ja viimeistään pyöräilykypärä ne lässäyttää. :) Kerran niihin aikoihin, kun minulla oli lyhyet hiukset, kampaaja laitteli hiuksiani leikkauksen ja värjäyksen jälkeen oikein viimeisen päälle, vaikka minä koitin estellä, että turhaan sinä niitä laittelet, kun pistän samantien kypärän päähän. Nykyään laitankin jo kampaaja-aikaa varatessani (netissä) lisätiedon, että ei pesua eikä muotoilutuotteita, pelkkä latvojen nipsaisu vaan. :)


ALUSVAATTEET

Puuterinvärisiä ja puuvillaisia kaikki, niin rintsikat kuin pikkuhousutkin. Merkillä ja mallilla ei ole niin väliä, kunhan ovat sopivankokoiset eivätkä hajoa heti kättelyssä, kuten jotkut halpispöksyt tuppaavat tehdä. Mulla ei ole tarvetta tehdä keneenkään vaikutusta pitsihepenillä, tärkeitä on mukavuus ja kestävyys. :)


PÄIVÄLEHTI

Meille ei tule tilattuna mitään päivälehtiä. Uutiset luen netistä. Ilmaisjakelulehdet luen mielelläni: Oulu-lehdessä ei kyllä yleensä ole mitään asiaa, mutta Forumin tekstaripalstalle nauran kahdesti viikossa. Torstaisin köllähdän sohvalle lukemaan Rauhan tervehdyksen kannesta kanteen, ja yleensä myös työnantajan minulle tilaama Kotimaa tarjoaa paljon luettavaa.

 
LEHTI

Tilattuna meille tulee Novita, ja se on kyllä se lehti, jota meillä aina odotetaan, jopa perhekin jostain syystä tietää hyvissä ajoin, milloin on seuraava Novitan ilmestymispäivä... ;)

Anoppi tilaa minulle Valitut Palat, ja Pirkka tulee varmaankin joka talouteen. Pärjään hyvin näillä lehdillä. Vaikka tuleehan niitä kaikenlaisia ammattiliiton yms. lehtiä myös, niitä saatan selailla. Kirjastossa käyn lukemassa Kauneimmat käsityöt, Suuri Käsityölehden ja Modan.


SÄNKY

Meidän sänky on löytynyt sieltä, mistä aika moni muukin meidän huonekaluistamme eli roskakatoksesta! :) Laitettiin tuon metallisen rungon päälle vain meidän vanhat runkopatjat, jotka meillä on olleet naimisiinmenostamme lähtien (v. 1999). Tai itse asiassa toinen runkopatja jalaksineen oli miehellä jo ennen meidän tapaamistamme, ja kun sitten naimisiinmenon myötä muutimme saman katon alle, hommasimme myös minulle samanlaisen runkopatjan ja jalakset sekä yhtenäisen sijauspatjan. Kun tuo metallirunko löytyi roskiksesta noin pari vuotta sitten, heitettiin ne vanhat jalakset roskiin ja jatkettiin tällä systeemillä. Kuvasta kyllä huomaa, että nuo ryijyt on laitettu seinälle ennen sänkyrungon löytymistä, sillä nythän nuo eivät tuohon kovin hyvin istu, mutta eipä niitä aleta betoniseinästä mihinkään siirtämäänkään. Kyllähän me pitkään haaveiltiinkin sängystä, jossa olisi sängynpääty - vaan ei ole edelleenkään tullut käsirautoja hankittua. :D


T-PAITA

Mulle tulee t-paidasta mieleen ensimmäisenä sellainen väljä o-aukkoinen perus t-paita, joka ei taatusti saa ketään näyttämään edustavalta. Sellaisia tulee aina silloin tällöin, kun osallistuu johonkin talkoohommiin ja saa sitä varten talkoopaidan. Ne on ihan kamalia, en ikinä ostaisi itse sellaista t-paitaa - enkä varsinkaan mitään painetulla kuvalla ja/tai tekstillä varustettua! Enemmän tykkään vähän tiukemmista trikoopaidoista, joissa on mielellään jonkinlainen muunlainen pääntie kuin se kurkkua kuristava pyöreä resorilla reunustettu. Kaikki talkoista saadut paidat olen toimittanut myöhemmin kirppareille, ja omassa vaatevarastossani nimitän t-paidoiksi näitä lyhythihaisia trikoopaitoja. Pitkähihaisia paitoja en ole koskaan mieltänyt t-paidoiksi, ne ovat minulle vain pitkähihaisia. Vaikka samanlaisia trikoopaitoja nekin ovat. :)

***

Tässäpäs oli vähän hömpänpömppää. :) Tämän voi napata mukaan itselleen - olisi itseasiassa tosi mukavaa lukea, millaisia ajatuksia teiltä muilta näistä tavaroista ja asioista löytyy. Minulla ei ole tapana haastaa ketään meemeihin, varsinkaan kun minuakaan ei ole tähän haastettu, mutta koitan tuijottaa merkitsevästi paria vanhaa lapsuudenystävääni, jotta he innostuisivat tekemään tämän meemin blogissaan. ;) Tämä on siis epävirallinen haaste, ja ne joita tarkoitan, tuntevat varmasti kyllä tuijotukseni nahoissaan ilman, että nimeän teitä julkisesti. :D

Hömppäistä viikonlopun jatkoa! :)

15 kommenttia:

  1. Hahaa:D Miten minusta tuntuu, että tunnen sen tuijotuksen niskassani juuri tällä hetkellä. Taidan siis tehdä tämän jossakin välissä. Pahoin pelkään, että omastani tulee vähän samantyyppinen kuin tästä sinunkin, koska minäkään en juuri harrasta merkkijuttuja ja suurimmasta osasta vaatteita ja tavaroita, joita omistan, ei merkistä tai ostopaikasta ole mitään hajua...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. *tuijottaa purevalla katseellaan* 8-)

      Poista
  2. Vau, olipas perusteeellinen katsaus! Oli mielenkiinotista lukea ja aloin jo funtsia omaani vastaavaa, mutta, mutta... taitaa jäädä harkintaan. Hyvää viikonlopun loppua sinulle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, hyvää viikonloppua sinullekin! :) Näihin meemeihinhän voi vastata monella tavalla. Toiset osaavat vastata yhdellä sanalla tai lauseella, toiset taas tykkäävät kertoa jokaisesta sanasta koko elämäntarinansa. :D

      Poista
  3. Hei ja kiitos kivasta postauksesta :) Minua kiinnostaisi tietää mikä on käyttämäsi huulipunan numero/ värin nimi, kun näyttää siltä että voisi sopia myös minulle kun olen luultavasti myöskin "kevät". Mistä vihreän-ja rooiboiksen mausta tykkäät eniten? Mukavaa tulevaa viikkoa sinulle ja voimia kaikkiin menoihisi. T. Tarja

    VastaaPoista
  4. Siis tietysti , mistä vihreän-ja rooibois teen mausta tykkäät eniten ja onko sinulla joku teemerkki jota käytät mieluiten?T. Tarja

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva kun tykkäsit hömppäpostauksesta! :) Tuo lempihuulipunani on Isadoran väri nro 80 "Ice Cream Pink", mutta sitä ei ole tosiaan saanut Anttilasta enää pariin vuoteen, mutta Ruotsista sitä löytyi toissakeväänä. Nykyisin käytän varsinkin arkisin Isadoran nro 09 "Flourish Pink". Muita värejä minulla on edelleen Isadora-sarjaa nro 115 "Frosted Coral", 142 "Poppy Coral" ja 154 "Rosette", mutta ne on minusta aika voimakkaita punaisia, vaikka ovatkin keväälle sopivia värejä.

      Noita teelaatuja en ole sen kummemmin katsonut, että minkä merkkisiä ovat. Ainoastaan sen olen huomannut, etteivät Liptonin teet maistu minulle, eivät edes irtoteenä, ja pussitee on minun makuuni ihan liian kitkerää, juon sitä ainoastaan silloin harvoin, kun käyn kahvilassa, jossa ei ole haudutettua teetä. Mustasta teestä en myöskään pidä; kahvilassa saatan joskus juoda valkoistakin teetä, jos sitä vaan on tarjolla. Ei minulla oikeastaan ole lempimakuja, yritän ostaa eri teemakuja vähän vaihdellen, kokeilen aina jotain uutta. Vihreä Earl Grey on yksi suosikkini, tykkään ylipäätään sitruunaisista mauista. Rooiboksessa maistuu hyvältä appelsiini, toisaalta taas myös kanelia sisältävä rooibos on myös hyvää. Joskus lukioiässä tykkäsin valtavasti Twiningsin Vaniljateestä (mustaa teetä), mutta nyt kun ostin vaniljanmakuista rooibosta ja vihreää teetä, niin eipä e vanilja enää sykähdytäkään samalla tavalla. Yksi ihan hirveän makuinen rooibosteekin minulla on ollut, ostin sitä Ruotsista, ja siinä oli kyllä appelsiinia, mutta myös chilia... väkisin piti juoda se loppuun, se poltteli ihan tosissaan!

      Vihreä tee ja rooibos maistuvat minulle kyllä maustamattomanakin, eli ei niissä aina ole pakko olla makua mukana. :) Niin ja tosiaan haudutan aina irtoteetä, mulla on sellainen haudutuskeitin. :)

      Poista
  5. Hauska :D Pakko oli tehdä itsekin, kylläpäs siihen meni aikaa...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mullakin meni tämän tekemiseen muutama päivä. :) Tulenkin kurkkaamaan sinun juttujasi samantien!

      Poista
  6. Kiitos kun vastailit uteluihini, on aina kiva saada vinkkejä! :) Menenkin tässä lähipäivänä katsomaan noita mainitsemiasi värejä, koska luulen että löydän niistä itselleni sopivan sävyn kun olen melko varmasti myöskin "kevät". Mainitsit tossa haudutuskeittimen, minkä merkkinen sinulla on? T. Tarja

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minusta tuntuu hassulta, että joku saa meikkivinkkejä minulta, minä kun olen aika kaukana muotitietoisesta ja sen sellaisesta. :D Merkkitietoisuus minulta myös puuttuu, joten en muista haudutuskeittimeni merkkiä... Lidlistä se on ostettu, joten se on sitä samaa merkkiä mitä Lidlin kodinkoneet yleensäkin. Mutta varmaan niitä löytyy ihan "kunnon merkkejäkin". :)

      Poista
  7. Hauska juttu. :-) Meemit on aivan uusi tuttavuus mulle.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu, meemit on yleensä sellaisia, että ne voi napata itselleen mukaan, tai sitten niihin haastetaan. Eikä haasteisiinkaan ole pakko vastata.

      Poista
  8. Sain sinulta kivoja vinkkejä, kiitos niistä.Ne piristivät kovasti päivääni ja minusta olet kyllä muotitietoinen! :) T. Tarja

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. *naurua* Enpä olisi uskonut, että minä ja muotitietoinen mahtuisimme samaan lauseeseen. :D Mutta kiitos sanoistasi, ja kiva kun sait vinkkejä! :)

      Poista

Haluatko piristää päivääni? :) Sen voit tehdä helposti jättämällä itsestäsi puumerkin kommentteihin! Kiva kun löysit blogiini - tervetuloa toistekin! :)

Jos kommentointi ei onnistu (vaatii rekisteröitymisen), voit laittaa viestisi sähköpostitse:
marska_77@yahoo.com

Kiitos! :)

Hei hei!

Kiva kun kävit, tulehan toistekin! :)