Heipä vaan!

Mukavaa, kun olet tullut pistäytymään blogissani. Vielä mukavampaa on, jos jätät käydessäsi itsestäsi puumerkin. Toivottavasti viihdyt - tervetuloa myös uudestaan! :)

maanantaina, kesäkuuta 17, 2013

Juostaan alla sananjalkain, touhu loputon...

Tiedostin vasta hiljattain, että sananjalka ja saniainen mahtavat olla sama asia. Tämä on yksi niistä monista asioista, jotka kyllä tietää, mutta niitä ei tiedosta, ei tule koskaan miettineeksi tai pohtineeksi. "Sananjalka" on sananakin minulle vieraampi, tunnen sen lähinnä tuosta otsikossa olevasta laulunsäkeestä. Saniaisista olen aina puhunut, kun tarkoitan tiettyä kasvia. Mutta värjäysoppaassani puhuttiin sananjaloista, ja sen vuoksi heräsin ajattelemaan, että saniaista sillä varmaan tarkoitetaan. :)

Edit: Tutkin asiaa vielä lisää, ja löysin tiedon, että sananjalka on yksi saniaiskasvien alalaji, joka siis kasvaa metsässä. Vaikka moni puhuu pelkästään saniaisista, kun tarkoitetaan sananjalkaa.

Toinen asia on tietysti se, etten ole ennen tätä värjäysinnostustani ajatellut, missä mitäkin kasvia mahtaa kasvaa lähiympäristössämme. Täytyi siis hetkeksi ihan pysähtyä pohtimaan, millaisessa ympäristössä saniainen viihtyy. Sen jälkeen kävin läpi tätä meidän asuinlähiötämme paikantaen mielessäni juuri sellaisen tyypillisen saniaisen kasvupaikan. Sitten vaan pyörän selkään ja suoraan kohti tuota hahmottamaani pistettä. Ja siellähän niitä kasvoi: metsäojan varrella osittain hakatulla aukiolla. Itseasiassa ihan frisbeegolf-radan yhden "rastin" vieressä, joten sain saniaisia kerätessäni välillä seuraa frisbeen heittäjistäkin. No, täällä jos lähtee tuonne ihanaan ulkoilupuistoomme päin, niin aina siellä meinaa saada frisbeesta päähänsä. ;) Jännä juttu oli myös se, etten nähnyt missään muualla matkan varrella samanlaista saniasviidakkoa kuin tuossa nimenomaisessa paikassa, eli olin onnistunut mielikuvissani hahmottamaan niiden kasvupaikan täsmälleen oikein! :) Seuraavana päivänä kyllä huomasin, että myös ihan kotini vieressä olevassa metsikössä kasvaa jonkin verran saniaisia, mutta ne olivat ihan pieniä, eivätkä sellaisia upeita pehkoja kuin tuolla keräyspaikassani, josta niitä sai suhteellisen helposti kerättyä kattilallisen.

Saniaiset keitettiin heti keräämisen jälkeen, ja liemi sai jäähtyä seuraavaan päivään saakka. Ohjeessa sanottiin, että "hyväntuoksuinen liemi siivilöidään", mutta koska minusta se ei tuoksunut erityisen hyvälle, niin olisikohan tuota uskaltanut siivilöidäkään vai olisiko pitänyt odottaa siihen asti, että se alkaa tuoksua hyvälle? ;)


Värjäysoppaassani oli saatu saniaisesta oikein heleänvihreää lankaa, mutta omastani tuli ihan ruskeaa. Toki kuparivihtrilliä käyttämällä väri olisi saattanut muuttua vihreäksi, mutta toistaiseksi kokeilen värjätä pelkällä alunapuretuksella (punaisten värien kanssa ajattelin lisätä myös viinikiveä). Jälkiliemeen lisäsin huvikseni muutaman vanhan kuparipennin ja rautanauloja, mutta eipä niillä tainnut olla mitään vaikutusta väriin, kun niitä oli niin vähän.


Sain siis aikaan taas vähän lisää kellanruskeaa lankaa. Vasemmanpuoleinen on ensimmäisestä värjäyksestä, oikeanpuoleinen jälkiliemi. Tuo jälkiliemen lämmin keltainen on kyllä todella kaunis, paras vaalea keltainen, jota olen tähän mennessä saanut aikaan! :)


Värjäyskokeiluja tehdessäni olen pohtinut, että tämä kasveilla värjääminen on vähän niin kuin elämä itse. Minulla saattaa olla mielessäni suunnitelma tietynlaisesta väristä, ja pyrin keräämään kasveja, joista tätä väriä saa. Kuitenkin lopputulokseen vaikuttaa niin montaa muutakin asiaa, enkä pysty kaikkia niitä kontrolloimaan. Täytyy vaan nöyrästi ottaa vastaan se väri, jonka luonto haluaa minulle sillä kertaa antaa.

Elämä on samanlaista. Harvoin asiat menevät omien suunnitelmien mukaan. Voin omalta osaltani pyrkiä kohti tiettyä päämäärää, mutta monet ulkoiset tekijät voivat sekoittaa pakan kokonaan. Nöyryyttä siinäkin tarvitaan, kykyä hyväksyä asiat sellaisina kuin ne eteen tulevat. Ja kuten langan värjäyksessäkin: lopputulos on usein paljon parempi kuin oma alkuperäinen ajatus. :)


Hauskaa ja yllätyksellistä tätä viikkoa! :)

10 kommenttia:

  1. Piti ihan jättää kommentti, kun tuo laulu on ensimmäinen, jonka koulussa opin (minulla oli niin vanhat kansakoulun opettajat -70-luvun alussa, että he olivat käyneet Sortavalan seminaarin).
    Minä olen aina luullut, että se pieni saniainen on sananjalka, mutta eihän se näköjään niin olekaan. Sen sijaan sanikkaita näkyy olevan paria lajiketta, selittäisiköhän värieroja.

    VastaaPoista
  2. Kauniita värejä, samoin ne aiemmat värjäilyt. Lankojen värjääminen vaikuttaa jännittävältä harrastukselta, ihania lopputuloksia. Minä vaan en taitaisi uskaltaa mennä kasvijahtiin, täällä on niin paljon punkkeja ettei oikein huvita liikkua heinikossa. Ennen ei sellaisia tarvinnut miettiä.
    Tuo filosofiasi on niin totta. Mä olen myös tuuminut että paras on yleensä kun tekee päätöksiä ja lähtee toteuttamaan ajatuksiaan. Vaikka lopputulos ei ole ihan alkuperäinen toivottu, niin aika lähelle haluttua se kuitenkin yleensä on.

    VastaaPoista
  3. Upeita värejä on keittäjä jälleen keitellyt.

    VastaaPoista
  4. No olipas taas mukava lukea tämä juttu =) Määkin haluun määkin haluun... siis värjäämään ;) Hyvää juhannuksen alusviikkoa sinullekin =)

    VastaaPoista
  5. Siehän saitkin ihanat värit sanajaloilla, miulla tuli sellasta jännän vihreää ja ruskeaa yhdessä (esittelen myöhemmin)
    Tykkään tämän värjäyksen yllätyksellisyydestä, koskaan ei tiedä mitä väriä sieltä padasta tulee.
    Mutta mukavaa puuhaa:)
    Oikein mukavaa juhannusaikaa.

    VastaaPoista
  6. Ompa massiivinen värjäysbuumi! Toi on varmaan kivaa. Äipän kanssa mökkiä siivotessa meinas lentää yks iso kattila kaatsille, mut miä otin sen jemmaan, jos joskus ihan oikeasti alkaisin värjäillä itekin. Oikeastaan en ees osaa, mut kait niitä ohjeita löytyy netistä.
    Mukavaa syksyn odotusta. :) (olen jo hieman oppinu olemaan toivottamatta hienoja kesäpäiviä tai juhannusta.;D )

    VastaaPoista
  7. Sartsa: Ei kun kokeilemaan vaan! Ei tässä näemmä voi mennä mikään pieleen. Kirjastosta löytyy noita värjäysoppaita (kurkkaa aiempia postauksiani värjäyksestä, siellä on kirjavinkki!), ja netistä löytyy lisää googlettamalla. Mutta varoitus: tämä vie mennessään...! :)

    Kiitos syksyn toivotuksista! :) Mää nään punaista noista kesän ja varsinkin j-sanan toivotuksista, mutta onneksi on teitä vanhoja lukijoita, jotka muistavat inhotukseni noita turhanpäiväisiä "juhla"päiviä kohtaan. Hyvää TAVALLISTA viikkoa kaikille täällä kommentoineille! :)

    VastaaPoista
  8. Niillä ohdakkeilla värjätessä käytin koko kasvin, niin varret, kukat kuin lehdetkin, niitä oli sellanen kuuppakärryllinen kun patani vetää 60 litraa. Keittelin niitä ainakin kolme tuntia, annoin jäähtyä seuraavaan päivään ennen kuin otin kasvit pois.
    Puretusaineena käytin alunaa.

    VastaaPoista
  9. Kosotäti: Kiitos reseptistä! :) Nyt täytyy vaan alkaa bongailla ohdakkeita. Olin näkevinäni niitä viikonloppuna tässä lähistöllä, mutta eilen oli viikate vilahtanut tuolla nummilla, niin pitää varmaan odottaa, että alkaa taas kasvaa. Mulla on vaan 12 litran kattila, niin ei ihan tuollaista määrää saa keiteltyä. :)

    VastaaPoista

Haluatko piristää päivääni? :) Sen voit tehdä helposti jättämällä itsestäsi puumerkin kommentteihin! Kiva kun löysit blogiini - tervetuloa toistekin! :)

Jos kommentointi ei onnistu (vaatii rekisteröitymisen), voit laittaa viestisi sähköpostitse:
marska_77@yahoo.com

Kiitos! :)

Hei hei!

Kiva kun kävit, tulehan toistekin! :)