Kävin tänään asioilla kaupungin toisella laidalla. Pyörähdin pitkästä aikaa työpaikalla moikkaamassa työkavereita, ennen kuin he siirtyvät kesän työpisteeseen ja kukin vuorollaan myös lomille. Tuntui, kun en olisi ollutkaan sieltä pois, ja niin toivoisin jo tervehtyväni työkykyiseksi, että pääsisin sinne takaisin. Samalla reissulla hoidin sitten asioita työpaikan lähellä, kun oli tarve päästä "isoille kaupoille" hankkimaan sellaista, mitä ei tässä lähellä olevista pikkukaupoista saa. Mutta oli kyllä turhan rankka reissu - en ole ollut koko tämän sairauden aikana niin kipeä kuin olen nyt, vaikka olen koko illan nukkunut ja levännyt, istuminenkin on jo liikaa, ei vaan pysty eikä jaksa. Ihanaa oli tänään nähdä ihania ihmisiä ja käydä asioilla, mutta se vaatii sitten veronsa. Kuumuus varmasti vaikuttaa pahentavasti, sairauden myötä lämmönsietokykyni on tullut ihan olemattomaksi. Pelonsekaisin tuntein ajattelen tulevaa kesää: jos kelit pysyvät näin kuumina, miten jaksan syksyyn asti?
Sohvalta en ole jaksanut nousta ylös, joten turvauduin tietokoneen webbikameraan. Tällaista on työn alla, ja valmista olisi syytä tulla tämän viikon aikana. Kun vain jaksaisi kutoa! Mitähän tällä kertaa mahtaa olla tulossa? Yhden kuvan tästä neuleesta olette aiemminkin nähneet reilu viikko sitten, sekin voi antaa jotain vinkkiä. Kuvassa taitaa näkyä muuten neuleen nurja puoli. :)
Huomenna olisi tarkoitus mennä opiskelemaan uusia käsitöihin liittyviä juttuja kansalaisopistolle. :) Tai oikeastaan huomenna on vain infoilta, ensi viikolla sitten varsinaiset kurssi-illat. Luultavasti blogiinkin tulee siitä sitten aikanaan värikästä raportointia. :)
Hyvää alkanutta viikkoa!
Voi sua:(
VastaaPoistaKurja juttu, että kivut noin pahenee.