Nyt siis meneillään on turhasta tavarasta luopuminen. Tavaran kierrättäminen kannattaa, sillä moni saa nyt ostettua käytettynä jotain itselleen tarpeellista, samalla kun itse pääsen turhasta eroon. Toki paljon menee roskiinkin, mutta nekin lajiteltuina: esimerkiksi vanhan kalenterin sivut paperinkeräykseen, kannet kartonkikeräykseen ja ainoastaan kalenterin kierreselkä sekajätteeseen; metallinen tietysti metallinkeräykseen. Siinä joutuu näkemään enemmän vaivaa kuin jos nakkaisi kalenterin sellaisenaan sekajätteeseen, mutta tärkeän asian vuoksi haluan nähdäkin vaivaa.
Olen tässä vaiheessa käynyt läpi vasta kaksi huonetta kodissamme, aikaa näihin kahteen huoneeseen on mennyt 10 päivää, ja jokaisena päivänä olen siivonnut vähintään 5-6 tuntia. Kotiimme ei taatusti jää nurkkaa, jota en olisi käynyt läpi turhasta tavarasta!
Tässä on tämänhetkinen kasa, jotka on meiltä lähdössä kirpparille. Huomaa, että nyt tässä on vasta kahdesta huoneesta kerätyt ylimääräiset tavarat, vielä on viisi huonetta + kellarivarasto jäljellä! Eikä tässä ole edes kaikki poisheitetyt, sillä blogin kauttahan olen myynyt käsityötarvikkeita, lisäksi roskiin on päivittäin mennyt useampi kassillinen silkkaa roskaa, ja tuohon läheiselle helluntaiseurakunnan ylläpitämälle kirpparillekin olemme lahjoittaneet jo useita kassillisia käyttökelpoista tavaraa. Osa tavaroista on tarkoitus laittaa keväällä myyntiin ihan vuokratulle kirpparipöydälle, mutta koska emme millään saa pyörällä kaikkea sinne kuskattua, eikä yhteen kirpparipöytään mahdukaan niin paljon, niin ollaan päädytty siihen, että osan lahjoitamme suosiolla tuonne toiselle kirpparille. Tämä kirppariläjä tulee varmasti vielä tulevien viikkojen aikana kasvamaan valtavaksi, mahtavatkohan kaikki meidän saunanlauteille mahtuakaan? Positiivista on se, että saimme sentään saunasta nyt pois kaikki siellä aiemmin varastossa olleet tavarat - meillähän ei ole saunaa käytetty saunomiseen lainkaan koko viitenä vuotena, jonka olemme tässä asunnossa asuneet, vaan sauna on toiminut varastona - ja nyt sauna saa toimia vielä jonkin aikaa kirpparitavaroiden väliaikaisvarastona.
Aloittaessani tämän tavarainventaarion olen yllättäen törmännyt hyvin monessa blogissa samaan: moni on juuri nyt tekemässä myös "kevätsiivousta" omassa kodissaan tyhjentäen kaappeja ja varastoja turhista tavaroista. Olenkin miettinyt, että miksi tämä villitys juuri nyt? Tämä ei voi olla omalla kohdallani ainakaan mikään "trendi", että olisin innostunut tästä jonkun toisen vaikuttamana, vaan tämä on noussut ihan minun itseni sisäisestä tarpeesta. Sama tarve näyttää olevan muillakin. Toki kevät on usein ainakin minulla sellaista aikaa, että tulee jonkinlainen "pesänrakennusvietti", ja haluaa siivota ja järjestellä kotia uusiksi, samalla myös siivoten tarpeetonta pois. Minulla on ollut joka kevät ainakin jonkinlainen pienimuotoinen tavarainventaario, vaikkakaan ei koskaan ihan näin suuressa laajuudessa. Mutta ei pelkkä kevään tulokaan voi selittää kaikkea.
Uskon, että tässä on taustalla jotain syvempää. Olemme eläneet vuosikausia yltäkylläisyydessä, meillä on yllin kyllin kaikkea, usein jopa liikaakin. Meidän perhe on aina ollut pienituloinen; minulle esimerkiksi 2000 euron kuukausipalkka on täysin utopistinen haave, enkä voisi kuvitellakaan, mitä tekisin niin suurella rahamäärällä. Ja minä olen perheen paremmin tienaava aikuinen. On eletty aikoja, jolloin kuukausitulot ovat molemmilla jääneet alle tonnin. Silti emme ole koskaan eläneet puutteessa, aina on ollut varaa ostaa kaikkea, mitä on vain ikinä tarvittu. Se näkyy nyt kodissamme valtavana tavaramääränä. Koti ei tästä kuitenkaan kasva, kun ei ole pihaa eikä varastoja, minne laajentaisi, ja säilytystilaa on sen verran mitä vuokra-asunnon kiinteään kalustukseen kuuluu. Minulla on yksinkertaisesti materia-ahdistus. En kestä enää tavarapaljouden keskellä, ne pusertavat minut kasaan. Luulen, että monella muullakin on sama tilanne, mikä näkyy tarpeena siivota ja heittää ylimääräiset pois.
En usko, että maailma voi kovin kauaa enää jatkua tällaisena. Ihmisillä on ihan liikaa tavaraa ja rahaa ostaa sitä tavaraa aina vaan lisää. Se alkaa näkyä pahoinvointina ja haluna päästä tavarasta eroon. Onneksi tavaroita voi kierrättää, ja onneksi monet ihmiset nykypäivänä ymmärtävät hankkia tarvitsemansa tavaran käytettynä. Niin mekin olemme tehneet jo vuosia. Usein olemme löytäneet haluamamme jopa roskiksesta, jonne naapuri on omat tarpeettomat tavaransa kiikuttaneet.
Vaikka kodistamme on siivottu turhat pois vasta kahdesta huoneesta, tunnen jo taakan harteillani keventyneen ja puristuksen vähentyneen. On vapauttavaa luopua turhasta! Vihdoin viimein kodissamme on meillä ihmisillä tilaa elää, eikä tämä ole enää vain meidän tavaroidemmme säilytyspaikka. Vaikka tähänkin saakka kaikki tavaramme ovat toki mahtuneet kaappien sisäpuolelle, eikä meillä ole koskaan pursunnut "kaikki nurkat" rojua, niin on helpotus tietää, että pian ne kaappien ovet mahtuvat myös kiinni, ja kaiken tarpeellisen löytää ja saa otettua käyttöön helposti.
Tällä inventaariolla on myös sellainen positiivinen ekologinen vaikutus, että tästä eteenpäin tulee taatusti harkittua tarkkaan, mitä ostaa. Juuri nyt minusta tuntuu siltä, etten koskaan halua ostaa kotiini muuta kuin ruokaa, pesuvälineitä ja vaatteita. Ehkä käsitöidenkin kohdalla olisi syytä miettiä, mitä oikeasti tarvitsen, ja mitä teen vain tekemisen ilosta. Onneksi niitä tekemisen ilostakin tehtyjä käsitöitä voi laittaa kirpparille. ;)
Kodin inventaario jatkuu edelleen. Varmaankin sen herättämät ajatukset ja muutkin vaikutukset tulevat vielä näkymään blogissani. Kiitos jokaiselle, jotka olette omalla osallanne vähentäneet tavarataakkaani vierailemalla käsityökirpparillani! :) Kiitos myös kaikille lukijoille, joilla toivottavasti riittää kärsivällisyyttä odotella seuraavaa käsityöpostausta - arvokasta käsityöaikaa kuluu nyt ihan muuhun, mutta uskoakseni tällä on vielä positiiviset vaikutukset myös käsitöiden tekoon aikanaan. :)
Uuuh, mikä vuodatus! Olet selvästi miettiny mitä oot tekemässä. Toi mailman tavaraan hukkuminen on kyllä niin totta. Ja monet ihmiset ei välitä lajitella yhtään mitään. Lajittelu on loppujen lopuks niin helppoa, että on vaikea käsittää, että joku ei osaisi, jos vaan haluaa. Jouduin tahtomattani työpaikan jätevastaavaks (muutaman muun kanssa) ja järjestimme lajitteluastiat roskien mukaan. Ensimmäinen haloo tuli kartongeista. Siihen löyty kyl syy, joka on taloyhtiön "vika". Kartonkilootaa ei oo, vaan ainoastaan nk. pahvikärri tai -lava, jossa yhtään pienemmät pahvit ei ees pysy. Nyt saan päivittäin seurata, mitä ihmeen kaikkea ihmiset laittaa biojäteastiaan! Ja jos joidenkin jugu-purkkien kannet on metallia, niin ei kait se tarkota, että kaikki kannet on automaattisesti. Siellä ne muoviroskatkin pyörii sulassa sovussa. Uuuuh!
VastaaPoistaOmassa kotona en kyl pysty noin mittavaan tavaroiden kadottamiseen, kuin siä. Ehkä se johtuu siitä, että vielä on ollu olevinaan tilaa. Vaatteita vien kyl ajoittain säkillisiä hyväntekeväisyyskirpparille, ellen sitte värkkää niistä jotain muuta.
Tulipa pitkä juttu..
Sartsa: Minä en ole vielä edes päässyt vaatteiden lajitteluun, tuo kaikki kuvassa on ihan muuta tavaraa... ;)
VastaaPoistaOnpas kovin tuttua tuon pitkän kirjoituksesi sanoma. Vaikka itse en ole pohtinut asiaa noin syvällisesti kuin sinä, huomaan samat piirteet itsessäni; joka kevät ja syksy teen kodin inventaariota ja useampi lajiteltu säkillinen lähtee kirpputoreille ja kierrätysasemille. Ehkäpä joku toinen ilahtuu meidän turhasta tavarasta. Olen alkanut pitää "en osta mitään" -kuukausia ja silti kaikkea tarpeellista riittää yllin kyllin.
VastaaPoistaNyt näyttää todellakin olevan vallalla "turhasta roinasta eroon"-viikot. Myös minä olen huomannut, että kaappien läpikäyminen antaa jotenkin vapaamman olon. Ihan kuin samalla järjestelisi omaa päätään, kun käy varastoa läpi.
VastaaPoistaVein tänään kummityttösi kanssa satsin meille turhaa tavaraa kirpparille hyväntekeväisyyspöytään. Kiersimme hetken aikaa muita kirpparipöytiä läpi ja totesin, että millekään uudelle tavaralle ei ole tarvetta. Samaten Prismasta hain ruokaa ja nopeasti kassalle. Nyt on hyvä näin.
Itse olen vasta muuttomme jälkeen alkanut tyhjentää kaappeja ylimääräisestä roinasta ja kiitettävästi siinä onnistunutkin, mutta vielä olis paljon sellaista tavaraa mitä emme oikeasti tarvitse.
VastaaPoistaMutta voin ihan rehellisesti tunnustaa, että nykyään tulee harvoin enää mitään turhaa ostettua tai ainakin tarkkaan harkitsen ennen ostopäätöstä.
Ja voin rehellisesti sekä ylpeänä tunnustaa sen, että meillä on tällä hetkellä kaapeissa tyhjiä hyllyjä ja lipastoissa tyhjiä laatikoita - no muutimmehan 40 neliötä isompaan asuntoon - mutta silti =)
Tsemppiä inventaarioon!!!
Ootpa ottanu urakan, mutta hyvän sellaisen.
VastaaPoistaSamaa olen tehnyt, mutta pienimuotoisesti ja samalla muistellut aikaa jolloin me kolme mahduimme 32neliön yksiöön,ja nyt tuntuu että 86neliötä ei riitä:) mistähän nää kaikki tavarat on meille tullut:))
On tosiaan helpottavaa päästä eroon turhasta tavarasta. Sen huomasin parin vuoden takaisen muuttomme yhteydessä. Vastikään myin taas kirpparilla lisää tavaraa. Ihanaa kun kaapeissa on tilaa ja siellä on vain kauneimmat ja tarpeellismmat tavarat.
VastaaPoistaMinulla alkoi viime kesänä tuo järjestely ja nurkkien tyhjentäminen, mutta jäi sitten syksyn kiireiden pukatessa päälle (ja kun oli jo kuitenkin saanut järjesteltyä aika paljon). Mutta eiköhän se järjestelyvimma taas jostain löydy kun kesää kohti mennään, ja alkaa löytymään enemmän vapaa-aikaa. Vielä kuitenkin olisi paljon mistä voisi luopua.
VastaaPoistaKierrätän niin paljon kuin pystyn, ja reilu vuosi sitten alkaneesta muovien kierrätyskokeilusta olen kovin iloinen; kaatopaikkajäte on vähentynyt huomattavasti (meillä kun valitettavasti ei vielä jätteenpolttoa ole).
Kiitos Mari, mukavaa lukea mietteitäsi tästä aiheesta, varsinkin kun omani ovat niin samanlaisia. Meillä on myös nelihenkinen perhe ja asumme pienehkössä rivarikolmiossa, joten säilytystila on todella kortilla. Ekologisia asioita myös meillä on mietitty ja käytäntöön elettykin jo vuosia, mutta tuntuu, että tämä nimenomaan olemassaolevan tavaran vähentäminen lähtee ainkin meillä ei-niin-ekologisista syistä. Vähässä tilassa on levollisempi mieli, kun on vähemmän tavaraa ja enemmän tyhjää tilaa. Samaten ainakin omaan mielenrauhaani vaikuttaa sekin, että kaikilla tavaroilla todellakin on paikkansa, eikä mitään ole vain "survottu" johonkin tilapäissäilytystä varten. Tarpeellista on tietysti myös kauneus, mutta kaikkea kaunistakaan ei tarvitse pitää koko ajan esillä, eikä edes omistaa. Oppimisen tiellä tässä ollaan! :-)
VastaaPoistaAurinkoisia kevätpäiviä sinulle, ja voimia myös sairautesi kestämiseen!
Meillä on podettu materia-ahdistusta jo vuosia, joten meiltä kulkee monesti vuodessa pussitolkulla tavaraa SPR:n Konttiin ja muihin keräyksiin. Nykyään ei tee mieli ostaa kaupasta uutena oikein mitään tavaroita ja kauppakeskukset lähinnä ahdistavat tavaranpaljouden vuoksi. Kirppareilla on kyllä kiva kierrellä, sieltä tulee nykyään ostettua valtaosa tarvittavista tavaroista. Minulla materia-ahdistus yltää myös käsityöpuolelle: on vähän vaikea perustella itselle tehtäviä käsitöitä, kun kaikkia laatuja vaatteita ja asusteita on vähintäänkin tarpeeksi...
VastaaPoista