Heipä vaan!

Mukavaa, kun olet tullut pistäytymään blogissani. Vielä mukavampaa on, jos jätät käydessäsi itsestäsi puumerkin. Toivottavasti viihdyt - tervetuloa myös uudestaan! :)

lauantaina, heinäkuuta 07, 2012

Ensimmäisiä käsitöitä

Jokin aikaa sitten blogeissa kiersi meemi, jossa vastattiin kysymyksiin, jotka toinen bloggaaja oli keksinyt ennen kuin laittoi meemin kiertämään. Minulle tulleissa kysymyksissä kysyttiin muun muassa, mikä oli ensimmäinen neuleeni. Kas vain, se ensimmäinen neulomani patalappuhan löytyikin mummolasta, jossa se on edelleen äidilläni käytössä. Melkein kolmessakymmenessä vuodessa patalapulle ei ollut tapahtunut muuta kuin pikkuisen huopumista, kun äiti on todennäköisesti sitä joutunut välillä pesemään. Mutta sehän vain parantaa patalapun lämmöneristysominaisuuksia! :)


Tuossa vasemmalla se siis on: minun ensimmäinen neuletyöni! :) Ihan ainaoikeaa tuo patalappu on, ja raidoituksen tein muistaakseni kahdella vähän ohuemmalla langalla. Ikää mahtoi olla jotain 6-7 vuotta tämän tehdessäni.

Äidillä on käytössä myös toinen tekemäni patalappu (kuvassa oikealla), joka ei ihan varmasti ole ensimmäinen virkkuutyöni, mutta todennäköisesti ensimmäinen virkkaamani patalappu (aiemmat virkkuutyöni olivat jotain muita kuin patalappuja). Tuon lapun virkkasin koulun käsityötunneilla, todennäköisesti kolmannella tai neljännellä luokalla. Käsiala on kyllä ollut jo silloin tosi siistiä, olen itsestäni ylpeä! :) Ja ihanat värit olen silloin tuohon valinnut, ne ovat lempivärejäni edelleen.


Kun olimme eilen jo lähdössä mummolasta, tarkistin tapani mukaan lasten sänkyjen alustat, ettei sinne vain ole jäänyt jotain meidän omaa tavaraamme. Ja kukas se sieltä kurkistikaan: äiti oli hiljattain käynyt vanhoja leluja läpi ja tuonut niitä alakertaan, eli monta sellaistakin lelua oli nyt kaivettu esille, mitä en ole nähnyt varmasti yli kahteenkymmeneen vuoteen. Niiden joukossa siis minun virkkaamani nukke! :) Tämän tein toisella luokalla koulussa, silloin kaikki 1-2 luokan tytöt virkkasivat nuket (en muista, mitä pojat tekivät samaan aikaan, olisivatkohan virkanneet jonkun eläimen?). Opettaja avusti nuken teossa sen verran, että hän kirjoi silmät ja suun, ja jokainen nukke oli vähän eri näköinen. Muistan, kun nuket tulivat valmiiksi, silloin oli keskitalvi, ja koulusta kotiin palatessamme laitoimme nuket istumaan potkukelkkojen kyytiin ja kyyditimme ne sillä tavalla kotiin. :) Potkukelkka taisi olla talvisaikaan kaikkein yleisin kulkuväline, millä kouluun tultiin silloin, kun emme hiihtäneet. No, seuraavana koulupäivänä olikin sitten niin kova pakkanen, että ei voitu olla välitunneilla ulkona, joten me tytöt olimme tuoneet nuket takaisin kouluun, että saatoimme leikkiä niillä välitunnilla sisällä koulun käytävällä. Opettaja ihmetteli, kun minä olin ehtinyt kotona jo virkata nukelle vaatteetkin siinä välissä, minkä nukke ehti kotona käydä pyörähtämässä. :D En tiedä, missä nuken mekko nyt on, mutta sellaisen oranssin liivimekon minä virkkasin niistä langoista, mitä sattui äidin lankakopassa olemaan. Ja ihan omasta päästä ilman mitään ohjetta sen tein, niin kuin nyt siihen aikaan barbeillekin vaatteita virkkasin.

Nukenvaatteista tuli mieleeni, kun virkkasin Daisy-nukelle (barbin pikkusisko) vaatteita mökillä. Daisyn sain muistaakseni 8-vuotiaana, eli sen ikäinen mahdoin silloin olla. Oli sadepäivä, ja olisikohan mökki sitten ollut vielä rakenteilla, kun en sinne sisälle mennyt sadetta pitämään, vaan jäin koko päiväksi istumaan autoon sillä aikaa, kun isä teki rakennushommia. Siellä auton takapenkillä virkkasin Daisylle jakkupuvun eli jakun, hameen ja baskerin. :) Beigeä ja turkoosia oli siinä jakkupuvussa väreinä.

Minähän opin virkkaamaan jo alle kouluikäisenä, ja kun osasin lukea, niin opettelin äidin käsityökirjoista kaikki virkkauksen salat, ja teinpä niillä ohjeilla myös pieniä liinojakin, jotka eivät olleet edes mistään helpoimmasta päästä. Ne kun vielä joskus jostain äidin kaappien kätköistä löytäisin, niin saisin täälläkin esitellä.

Niin, eilen juuri kirjoittelin, että aktiivisempi käsityöharrastaminen alkoi minulla 11-vuotiaana, kun tulin tädiksi ja tein vauvoille vaatteita, mutta kyllä minä sitä ennenkin käsitöitä aika paljon näpertelin. Enimmäkseen tykkäsin virkata, mutta olisikohan neulominen sitten saanut potkua enemmän silloin, kun aloin vauvansukkia ja -lapasia kutomaan. Toisaalta, onko tuolla nyt sitten niin merkitystäkään tietää, milloin ja minkä ikäisenä tämä käsityöharrastus on virallisesti alkanut. Kun se on joka tapauksessa alkanut niin kauan sitten, etten edes itse tarkalleen muista. :)

Muistatko sinä, minkä ikäisenä aloitit käsityöharrastuksen? :)

 

3 kommenttia:

  1. Ihana kertomus käsityöhistoriastasi.
    Minäkään en osaa tarkalleen sanoa milloin aloitin käsityöharrastukseni. Jo ennen kouluikää neuloin ja virkkasin. Ensimmäisiä töitä oli varmasti kuitenkin ompelukuvat joita on vielä tallella. Aina kun oltiin perheen kanssa kyläilemässä minä istuin aikuisten kanssa sohvalla ja tein milloin mitäkin nyherrystä kun muut lapset kirmasivat pihalla tms.. Muistan kun ihmiset ihmettelivät "erilaista" lasta. Kirjonnat tulivat mukaan 10 vanhana. Kangaspuilla olen kutonut myös jo lapsena, hyvä kun polkimille penkiltä ylettyi. Harrastukseni ei ole hiipunut koskaan, edes murrosiässä. Jopa synnytyssalissa olen kiikkunut virkkuuni kanssa.

    VastaaPoista
  2. Ompelukuvia minäkin tein jo ennen kouluikää. Neulomisen ja virkkaamisen taisin oppia vasta koululla eli eka-tokaluokalla, kuten silloin oli tapana. Kolmannella ajettiin ompelukoneajokortti ja sitten sainkin mummon vanhan poljettavan koneen käyttöön, jolloin alkoi varsinainen käsityöharrastus. Ompelin nukelleni paljon vaatteita tuolla koneella. Lukioikäisenä ompelin paljon itselleni vaatteita. Isompia neuleita on tullut tehtyä jostain lukioiästä alkaen. Välillä on rauhallisempia kausia ja välillä aktiivisia.

    VastaaPoista
  3. Minä muistan, että ala-asteella lapasten tekeminen oli ihan tuskaa. En tajunnut ollenkaan mitä opettaja yritti selittää ja lapasista tuli ihan eri kokoiset :) Seuraava muistikuva on jostain teini-iästä jolloin tein antennipipoja. Seuraava hyppäys onkin vuoteen 2007 jolloin tämä neulemaniani alkoi oikein kunnolla :)

    Se mun postauksen hame olis varmasti ihan helppo soveltaa aikuisellekin :) Rakenne on niin selkeä.

    VastaaPoista

Haluatko piristää päivääni? :) Sen voit tehdä helposti jättämällä itsestäsi puumerkin kommentteihin! Kiva kun löysit blogiini - tervetuloa toistekin! :)

Jos kommentointi ei onnistu (vaatii rekisteröitymisen), voit laittaa viestisi sähköpostitse:
marska_77@yahoo.com

Kiitos! :)

Hei hei!

Kiva kun kävit, tulehan toistekin! :)