Kun eilen tarkastelin vuosi sitten asettamiani tavoitteita tai suunnitelmia ja pohdin niiden toteutumista, niin huomasin muuttuneeni viime vuoden aikana. Toki olen sen havainnon tehnyt jo pitkin vuotta, mutta jotenkin se tuossa vuosiraportissa oikein korostui. Vielä vuosi sitten minusta oli ihan hauskaa laatia yksityiskohtaisiakin suunnitelmia siitä, mitä käsitöitä teen vaikkapa tulevan kuukauden aikana - ja sain motivaatiota harrastukseen langanostolakoista, tempauksista tai muista "säännöistä". Varmasti yksi hauskimmista säännöistä, jonka olen itselleni laatinut, oli se että lankavarasto piti kuluttaa loppuun ennen kuin sai mennä lankaostoksille. ;) Niin hullua kuin se olikin, niin pidin säännöstäni kiinni, koska sellainen nyt vain olen. :) On ihan hauskaa muistella, että minullakin on kerran elämässäni ollut typötyhjät lankalaarit. ;)
Mutta jossain vaiheessa viime vuotta huomasin, että haluankin jatkaa tätä käsityöharrastustani vähän toisella tavalla. Ristipistohassutus ja Kesäyönhullutus omalta osaltaan veivät minulta innostuksen kaikkiin yhteisöllisiin tempauksiin; tiesin kyllä niihin osallistuessani, ettei minulle sovi sellainen, että on monta käsityötä yhtä aikaa kesken. Mutta en arvannutkaan, että kyllästyisin tempauksiin kokonaan. Ei enää inspiroinut ajatus siitä, että kutoisin kaksi kuukautta pääsääntöisesti sukkia tai yhden kuukauden lapasia. Vaikka näinä kuukausina toki tein sukkia ja lapasia, niin en vain enää nähnyt mitään mieltä siinä, että olisin raportoinut niitä johonkin tempausblogiin. Enkä itseasiassa enää halunnut edes miettiä tulevia käsitöitä kuin korkeintaan sen verran, että mitähän aloittaisin seuraavaksi, ja sitäkin aloin tuumailla vasta sitten, kun edellinen oli valmiina.
Olen miettinyt, että mikähän tähän valtaisaan muutokseen sitten on ollut syynä? Tempausväsymys ei selitä kaikkea. Varmasti osatekijänä on ollut muutos työelämässä, se ajoittuu myös samoille tienoille kuin tuo tempausväsymyskin eli Kesäyönhullutuksen seutuville. Ehkä aiempi työni ei antanut elämääni riittävästi sisältöä - olihan se osa-aikaista eli vei aikaakin huomattavasti vähemmän kuin nykyinen kokopäivätyö - koska intoa riitti tehdä sitten harrastukseen kaikenlaisia sääntöjä ja osallistua tempauksiin. Toisaalta, ennen kuin aloin pitää blogia 6 vuotta sitten, ei tietenkään ollut mitään käsityötempauksiakaan netissä, enkä sellaisiin osallistunut vielä blogiuran alkutaipaleella. Ne ovat vähitellen tulleet mukaan bloggaamisen myötä, ja samalla on tullut sitten matkaan kaikenlainen suunnitteleminen ja tilastoiminen. Mikä on toki ihan hauskaa puuhaa, en sitä kiellä lainkaan. Mutta silti: ehkä jossain vaiheessa homma kääntyi jopa niin päin, että tein käsitöitä ennemmin tämän blogin vuoksi - jotta käsityöblogissa olisi jotain sisältöä - kuin että olisin tehnyt käsitöitä vaan käsitöiden tekemisen ilosta. Nyt minusta tuntuu siltä, että olen palannut takaisin aikaan "ennen blogia", eli en tee käsitöitä enää blogia varten, vaan ihan itseäni varten. :) Blogi säilyy edelleen paikkana, jonne talletan muistiin tekemäni käsityöt, mutta tämäkin on vain minua itseäni varten. Huomaan, että minulle ei enää merkitse niin paljon se, että käykö täällä kukaan lukemassa tai jättääkö joku minulle kommenttia - aiemmin sillä oli minulle todella suuri merkitys - vaan minulle on nykyään ihan sama, vaikka tätä blogia ei lukisi kukaan. Se ei tarkoita sitä, ettenkö ilahtuisi käynneistänne ja kommenteistanne, mutta se ei ole käsityöharrastuksen ja bloggaamisen päämäärä, vaan lähinnä "sivutuote", jos ymmärrätte mitä tarkoitan. Ylipäätään tämä käsityöblogien yhteisöllisyys ei merkitse minulle enää samaa kuin vaikkapa vuosi sitten. Tempaukset, blogikommentit, toisten blogien lukeminen jne. ovat nimenomaan tätä yhteisöllisyyttä, millä on ollut minulle aiemmin tosi iso merkitys, mutta enää en tunnu sitä niin kaipaavan. Minusta on ihan kivaa tehdä käsitöitä itsekseni ja itselleni, nauttia tekemisestä ja laittaa siitä tänne blogiin pienet kuvalliset ja sanalliset muistot, mutta sillä ei ole enää väliä, tekeekö joku muu samaan aikaan sukkia tai yrittääkö pienentää lankavarastoa, tai onko tekemäni käsityö jonkun toisen mielestä yhtä ihana kuin minun mielestäni. Ja vaikka seuraan toisten blogeja, en enää samalla tavalla jaksa kommentoida kuin aiemmin, se ei tunnu enää niin tärkeältä. Tuo yhteisöllisyyden tarpeen väheneminen näkyy myös siinä, että neuletapaamisetkaan eivät ole minulle enää niin tärkeä juttu kuin aiemmin - vaikka edelleen olen Oulunseudun neuletapaamisten koollekutsujan roolissa, niin eipä minua ole näkynyt viime aikoina kovinkaan usein neuletapaamisissa, ja ristipistotapaamisista luovuin jo varmaan pari vuotta sitten.
Niin, on varmasti paljon tekijöitä, jotka ovat vaikuttaneet siihen, että suhtautumiseni käsityöharrastukseeni ja bloggaamiseen on muuttunut. Ei siihen ole yhtä tekijää, kuten ei elämässä yleensäkään, vaan kaikki on aina monen tekijän summa. Sen kuitenkin tiedän, että nautin yhä käsitöiden tekemisestä vähintään yhtä paljon kuin aina ennenkin, mutta käsityöt eivät enää pyöri mielessäni "päivin ja öin" kuten joskus ennen. Käsityöt ovat mukavaa vastapainoa työlle - luova työ vaatii luovat harrastukset, vai miten se nyt meni? ;) - ja tällä hetkellä minun elämässäni työ, perhe ja harrastukset tuntuvat olevan mukavassa tasapainossa. Aiemmin käsityöharrastus sai ehkä liikaakin aikaa ja ajatuksiani, jos ottaa huomioon että kyseessä on "vain harrastus" (vaikka harrastus ei koskaan ole "vain").
---
Pitkät esipuheet eivät enteile hyvää, mutta nyt tuntui siltä, että oli sopiva hetki laittaa muistiin näitä ajatuksia, joita olen pohtinut, mutten ole osannut aiemmin laittaa sanoiksi.
Tästä jatketaan sitten uuden käsityövuoden suunnitelmiin, vaikka tuosta esipuheesta voikin jo päätellä, että mitään suureellisia ja kauaskantoisia suunnitelmia ei ole tulossa. :) En voi kuitenkaan kieltää, etteikö jotain olisi jo mielessäni tämänkin vuoden varalle.
Yleistä
- Olen varmaan joka vuosi luvannut opetella jonkun uuden käsityötekniikan, ja periaatteessa se on kannatettava ajatus, sillä aina voi opetella jotain uutta. Mutta en ota tästä sillä tavalla paineita, että nimenomaan vuoden sisällä pitäisi opetella uusi asia - kyllä niitä uusia juttuja tulee aina vastaan, jonakin vuonna kymmenen ja toisena ei yhtään. Korkeintaan voisin tässä vaiheessa luvata pitää silmäni ja korvani auki. :)
- Tällä hetkellä on sellainen tunne, etten osallistu tänä vuonna yhteenkään käsityötempaukseen. Mutta en tee tästä sääntöä, vaan jos jotakin kivaa tulee vastaan, niin osallistun jos huvittaa.
- Virkkausringin tempauksista olen tykännyt siksi, että niihin ei tarvitse ilmoittautua erikseen, vaan voi siellä esitellä virkkuutöitään, jos ne sattuvat sopimaan senhetkisen tempauksen alle. Todennäköisesti siis näihin osallistun edelleen.
- Hyväntekeväisyyteen haluaisin tehdä enemmänkin käsitöitä, mutta siinäkin annan itselleni vapauden tehdä silloin kun siltä tuntuu, eikä välttämättä mihinkään ajallisesti sidottuihin hyväntekeväisyysjuttuihin. Näitähän kuitenkin tupsahtelee aika ajoin vastaan, eli osallistun jos jaksan. En ota paineita tai pakkoa tästäkään. :)
- Lankavaraston suhteen olen varmaan kokeillut jo niin kaikenlaisia ääripäitä mielipuolisesta hamstraamisesta järjettömään lankalakkoon saakka, että luulen viimein sen "kultaisen keskitien" löytyneen. En siis tee mitään päätöksiä suuntaan enkä toiseen, koska uskon, että osaan ilman sääntöjäkin ostaa nykyään järkevästi ja suunnitelmallisesti lankaa. Jos homma alkaa lipsua käsistä, niin tehdään sitten sääntöjä vaikka kesken vuoden. ;)
- Teen neuleita ja virkkuita sen hetkisen fiiliksen mukaan, todennäköisesti pidän 1-2 työtä kerrallaan kesken, mutta jos joskus on kesken useampi, niin en menetä siitä yöuniani. Tai jos joskus ei ole mitään käsityötä kesken, niin... no, ehkä tätä ei tarvitse miettiä. ;) (tätä kirjoittaessani minulla muuten ei ole yhtään neuletta eikä virkkuuta kesken enkä edes tiedä, mitä seuraavaksi aloittaisin)
- Lankaa minulta löytyy tällä hetkellä aika moneenkin työhön, eli todennäköisesti tämän vuoden aikana teen seuraavat käsityöt (siis jo olemassa olevista langoista):
- Isoäidinneliö-tunika/mekko (7 veljestä -vahvuisista langoista)
- Pari puuvillatunikaa (Miami- ja Puro Batik -vahvuisista langoista)
- Sateenkaari-langasta tekisi mieleni tehdä poncho, tai en tiedä mitä muutakaan siitä keksisin
- Puuvillalankoja löytyy sytomyssyihin ja Barbien vaatteisiin vaikka kuinka paljon
- Sukkia
- Itse värjätystä 7 veljeksestä nappivarsisukat
- Parit Step-sukat
- Yhdet Cascade-sukat
- Nalle Aloeveraa löytyy pariinkin sukkapariin
- Itsevärjätyistä langoista
- Huivin turkoosi-keltaisesta Nallesta
- Sukat tai jotain muuta erittäin sekakirjavasta langasta
- Yksi virkattavien leivonnaisten tarvikepaketti on tullut ostettua, eli ne voisin tehdä jossain vaiheessa
- Jämälankoja on vaikka miten paljon, mutta eiköhän niillekin käyttötarkoitus löydy joskus
- Värjäystä varten minulla on lankoja vaikka millä mitalla, eli todennäköisesti tänäkin vuonna värjätään ja paljon
- En osaa nyt edes ajatella, mitä kaikkea sellaista haluaisin tehdä, mihin en ole hommannut lankoja... Ehkä uuden torkkupeiton voisi jossain vaiheessa tehdä, mutta ei isoäidinneliöistä. Näen siinä ehkä sinistä ja keltaista...
- Toivoisin saavani mahdollisimman paljon ristipistotöitä valmiiksi, mutta en aseta mitään määrällisiä tavoitteita. Ristipistomalleja ja -pakkauksiahan minulta löytyy kymmeniä tai ehkä jopa yli sata, joten ei ole ainakaan pulaa, mitä tekisi... ;)
- Minulla on näin vuoden ensimmäisen päivän aamuna kesken tasan yksi käsityö, ja se on ristipistotyö, jonka aloitin 29.12. Alla olevassa kuvassa on oikeastaan kaksi ristipistotyötä, joista toinen on aloitettu ja toiseen on tehty vain apuruudutus. Kokeilen apuruudutusta ensimmäistä kertaa elämässäni, ja siitä tosiaan tuntuu olevan apua. :) Vasemmalla siis aloitettu työ, josta tulee kuopuksen 1-vuotiskuvan ristipistoversio. Oikeanpuoleiseen ruudutukseen teen sitten jossain vaiheessa esikoisen 1-vuotiskuvasta ristipistoversion (yhden version olen jo tehnyt aiemmin, mutta se ei onnistunut).
- Jos siis jotain tavoitteita ristipistovuodelle 2012, niin nämä poikien kuvat voisin pistellä valmiiksi
- Haaveissa myös seuraavat ristipistotyöt:
- Kalenteriin päällinen, mallina Couleur d'Etoilen enkeliaiheinen M-kirjain (minulla on kaksikin kivaa mallia, enkä ole vielä päättänyt, kumman teen)
- Couleur d'Etolinen vuodenaikaenkeleistä on tehtynä vasta talvi, eli haluaisin tehdä syksyn, kevään ja kesän, ja jos tänä vuonna saisi tehtyä niistä edes jonkun, niin olisin tyytyväinen
- Tämän enempää en vielä mieti ristipistojuttuja, teen niitäkin sitten ihan fiiliksen mukaan, mutta nuo ylläolevat tai ainakin osa niistä olisi kiva saada tänä vuonna tehtyä tai alulle. Ovat siis vähän niin kuin seuraavana listalla. :)
---
No niin, nyt kun on tehty vähän niin kuin muodon vuoksi jonkinlaisia käsityösuunnitelmia tällekin vuodelle (eikä mennytkään kuin pari tuntia näitä miettiessäni), niin voi pikku hiljaa tässä alkaa heräilemään ja ryhtyä uuden vuoden viettoon. Eiköhän tämäkin vuosi mene siinä missä aiemmatkin vuodet, paitsi että tätä vuotta saa viettää yhden päivän enemmän - siinähän ehtii tehdä sitten 24 tuntia enemmän käsitöitäkin. ;)
Mukavaa ja käsityöntäyteistä loppuvuotta kaikille! :)
Hyvää uutta vuotta! Olkoon se just niin omintakeinen, kun kulloinkin huvittaa tai ei huvita. Samoilla linjoilla olen ajatuksissa osin kulkenu itekin.
VastaaPoistaTempauksista olen ollu aina samaa mieltä. Niistä tulee stressi, paitsi esim. Virkkausrinki, jossa ei ole pakko tehä mitään. Semmosiin juttuihin voi vielä osallistua.
Tehään mitä huvittaa, olkoon se motto tälle vuodelle!!!! :D
Hyvvää uutta vuotta 2012!
VastaaPoistaMulla oli noin puolen vuojen tauko oman blogin päivityksestä ja samalla muiden blogien kiertämisessä. Sitte ku tulin uudelleen blogiisi, niin muutaman kerran jäläkeen mulle tuli "outo" olo... mikähän Maria vaivaa... Tässä postauksessa oli vastaus kaikkeen eli oot muuttunu. Positiivista sinänsä, että ossaat nyt tehä neuleita käsitöiden ilon vuoksi, eikä vain blogia varten. Jatka sulle sopivaan tyyliin! :)
Jokainen meistä tietää mikä on itelle parhaaksi. Toivon sulle mukavia hetkiä käsitöiden parissa.
Esipuhe oli erinmoainen pohdinta. Vähän samaan suuntaa ajatukset mullakin menee. Noh, tempauksiin en oo osallistunut koskaan, jaa joku vaihto on ollut mutt...
VastaaPoistaKässäblogeja on niiin paljon, että tulee ähky kun kulkee netissä päämäärättä uusia tutkien. Ei vaan jaksa enää innostua niin kuin ennen. Joskushan se oli oikein riemullinen hetki ku löysi uuden blogin, niitä kun ei joka päivä tai edes viikko perustettu.
Tämähän on nettimaailman etu: ei oo pakko. Kirjoittaa silloin ku siltä tuntuu. Ja kun ei ota paineita kävijöistä, niin kaikki on hienosti. Oma harrastushan tämä blogin pito on.
Hyvää alkanutta vuotta.
Niinpä. Mie oon samoilla linjoilla kyllä, että itteni vuoksi blogia pidän, vaikka kommentit kivoja ovatkin, eivät ne ole se syy blogin pitämiseen.Ehkä siksi blogini onkin melko harvasanainen :D
VastaaPoistaJa nimenomaan en usko että ikinä tahtoisin osallistua tempauksiin, vaan tahon neuloa just sitä mitä milloinkin sattuu huvittamaan enkä sen mukaan, mikä tempaus on menossa.
Pitää tehdä niin kuin itsestä tuntuu hyvältä. :)
Aika aikaa kutakin, vai mitä? Minulla oli jossain vaiheessa jopa blogin lopettaminen mielessä, kun en tosiaan tempauksiin yms. halua ainakaan toistaiseksi osallistua. Mutta sitten kuitenkin kaipasin sitä - erityisesti sen takia, että sinne on mukava laittaa muistiin, mitä kaikkea onkaan tullut tehtyä, mitä puikkokokoa käytettyä, paljonko meni lankaa... Ja samalla niistä tiedoista voi joku toinenkin hyötyä! Kommentit ovat kyllä kivoja ja ilahdun niistä, mutta en mitenkään erityisesti seuraa niiden määriä kuten en kävijämääriäkään.
VastaaPoistaOli kiva lukea pohdintojasi, näköjään se kirvoitti minutkin pohdiskelemaan tällä tavalla "ääneen" :) Hyvää alkanutta vuotta Sinulle!
Ymmärrän hirveän hyvin sun ajatuksia bloggaamisesta ja tuosta yhteisöllisyydestä. Ja minusta olet siinä suhteessa aivan oikealla tiellä; vaikka harrastus olisi kuinka tärkeä tahansa, teet sitä vain ja ainoastaan itsesi takia. Hyvää uutta vuotta sinulle! :)
VastaaPoistaKiitos pohdiskeluistasi. Sait minutkin pohiskelemaan ja aika samansuuntaisia ajatuksi minullakin on.
VastaaPoistaMinä nautin bloginpitämisestä ja ennenkaikkea kirjoittamisesta ja tärkeintä minulle bloggailussa on se että saan tallentaa omaa elämääni ja käsitöitäni muistiin. Toki minusta on mukavaa sekin että käsityöni ja elämäni kiinnostavat muitakin tosin jälkimmäinen ei ole todellakaan pääasia.
Käsitykerho on tärkeä johtunee siitäkin että olen eläkeellä niin kaipaa smanahenkisten naisten seuraa.
Minulla on ollut pari vuotta vain muutama tuttu blogi jossa käyn ,no joskus poikkean muuallekin ..lähinnä oma blgiini kommentoineiden kautta.
Itse en ole koskaan oikein käsittänyt noita "kesäyönhullutus" ja vastaavia tempauksia.Hirveästi sääntöjä ja hommaa niissä. Teen käsitöitä just oma fiilisten mukaan. Sitä mikä millonkin tuntuu mukavalta. Sukkasato taitaa olla tämän vuoden ainut tempaus mihin tulen osallistumaan ..niin ja tietenkin minua koskettavat hyväntekeväisyystempaukset.
Mukavaa Uutta Vuotta!!
Tuo apuruudukko kyllä auttaa, yllättäen :) Mie oon nykysin ottanut kopiot mallista ja värittänyt tehdyt ruudut, jos on ollut vähänkään hankalampi malli. Nopeuttaa hommaa ja virheiden mahdollisuus vähenee.
VastaaPoistaHyvää alkanutta vuotta! Toivottavasti vointisi on jo parempi. Minulla ovat myös samat ajatukset käyneet mielessä jopa blogin lopettaminen.
VastaaPoistaTempauksiin olen osallistunut aika harvoin, mutta onnistuin niistäkin saamaan stressin aikaiseksi. Joten ne jätän edelleenkin väliin.
Valtavan työstressin takia ovat neuletapaamisetkin jääneet vähiin tai oikeastaan olemattomiksi.
Oli kiva lukea ajatuksia bloggaamisesta. Minulla oli syksyllä myös se vaihe, että lopettaako vai eikö. En sitten lopettanut. En ole oikein pitkään aikaan kommentoinut kunnolla kenellekään ja sen huomaa kyllä sitten itse saatujen kommenttien määrästä. Tai onhan tuo blogikin muuttunut ja sillä myös osaltaan vaikutus siihen. Nyt yritän taas viitsiä kommentoida, koska se on kuitenkin niin mukavaa. Tuntuu siltä, että haluaisin aina kommentoida vähän pitemmin ja tylsät lyhyet kommentit ei ole kirjoittamisen arvoisia, vaikka oikeasti nekin ovat.
VastaaPoistaSamoin tulevan vuoden suunnitelmat on minusta kivaa luettavaa. Kun näkee, mitä muut suunnittelevat koska omat suunnitelmat ovat aina varsin ylimalkaiset ja vaatimattomat. Mutta taidan olla sellainen tuuliviiri, ettei turhan tarkkaa suunnitelmaa kannata tehdä,että edes osa toteutuisi.
Mukavaa käsityövuotta ja muutenkin vuotta toivotellen :)