Heipä vaan!

Mukavaa, kun olet tullut pistäytymään blogissani. Vielä mukavampaa on, jos jätät käydessäsi itsestäsi puumerkin. Toivottavasti viihdyt - tervetuloa myös uudestaan! :)

maanantaina, tammikuuta 17, 2011

Tunnustus

Kiitän lämpimästi Aavaa saamastani tunnustuksesta! :)



Tunnustuksen saajan tulee kertoa 7 faktaa itsestään:

  1. Olen karpannut noin 3,5 kk eli elänyt vähähiilihydraattisella ruokavaliolla. Tavoitteenani ei ole laihtua (itse asiassa paino on noussut karppaamisen aikana muutamia kiloja) vaan tavoittelen muita hyviä terveysvaikutuksia, joita uskon karppaamisella olevan. Olo on ainakin ollut ihan hyvä ja moni kiusallinen vaiva on jäänyt pois.
  2. Olen viehättynyt viime vuosina historiaan sijoittuvaan kirjallisuuteen ja erilaisiin vanhoihin kirjaklassikoihin. Monta klassikkoa on tullut kahlattua läpi joko lukien tai äänikirjoina. Eniten olen tainnut hurahtaa Täällä Pohjantähden alla -trilogiaan. 
  3. 1800-luku ja 1900-luvun alku / vuosisadan taite jostain syystä viehättää minua kaikista eniten - olen syntynyt noin 100 vuotta liian myöhään! :D Eikä kyse ole uudesta asiasta, olen vain oivaltanut sen vasta nyt. Ovathan esimerkiksi L.M. Montgomeryn Annat ja Runotytöt olleet pitkään suosikkejani, mutta vasta nyt olen onnistunut todella uppoutumaan saman aikakauden kirjallisuuteen, nytkin luvun alla on Pieni talo preerialla -sarja (jota en ole koskaan nähnyt muuten tv-sarjana enkä aiemmin lukenut kirjanakaan). Musiikissa tuo viehätykseni samaan aikakauteen on ollut jo ihan nuoruusiästä saakka: Sibelius, Tšaikovski, Straussin suku, Grieg, Franck, Debussy... Taidan olla pohjimmiltani jonkinasteinen romantikko. (Paitsi Debussy on impressionisti, muttei takerruta siihen. ;) ) Aikoinaan urkujensoittoa opiskellessanikin muut urkurit diggasivat Bachia, mutta meikäläinen olisi halunnut vaan huudattaa urku auki jotain romantiikan aikakauden musiikkia. :)
  4. Vaikka viime aikoina ristipistot ja neuleet ovat vallanneet blogini ja vapaa-aikani, niin jossain syvällä sisimmässäni koen olevani pohjimmiltani virkkaaja. Ehkä se johtuu siitä, että virkkaus on ensimmäinen käsityönlaji, jonka opin noin 4-vuotiaana, ja vasta noin 11-12-vuotiaana innostuin neulomisesta. Mutta en silti osaa päättää noiden kolmen rakkaimman käsityölajin välillä, mikä niistä olisi se kaikkein rakkain - yleensä se on se, mikä on sillä hetkellä käsissäni. :)
  5. Olen säveltänyt suunnilleen 15-vuotiaasta lähtien enemmän tai vähemmän aktiivisesti, mutta vasta nyt alan uskoa siihen, että niistä tekeleistäni saattaisi ollakin johonkin. On minua tässä matkan varrella kannustettukin, mutta vasta nyt kun sävellyksiäni on julkistettu (muutenkin kuin jollekin kaveripiirille esittämällä), niin olen saanut vähän itsetuntoa nostettua sillä saralla. :) Mutta kyllä ne teini-iässä tehdyt kappaleet ovatkin ihan surkeita, oikeesti. ;)
  6. Olen haaveillut ihan pienestä pitäen kirjailijan tai runoilijan "urasta". Yläasteiässä kirjoittelin runoja paljon ja kuvittelin julkaisevani joskus kirjan; monta kertaa olen sellaisen aloittanut, mutta jäänyt muutamaan ensimmäiseen lukuun. Olin yläasteen äidinkielenopettajan lellikki, mutta lukion äikänope pudotti minut maan pinnalle. ;) Taitaa jäädä suurimmaksi kirjalliseksi saavutuksekseni tämä blogin julkaiseminen - mutta hei, mulla on varmasti täällä enemmän lukijoita kuin monella painetulla kirjalla! :D
  7. Olen pohjimmiltani aikamoinen "vastarannan kiiski", en lähde helposti valtavirran mukana uiskentelemaan. Mutten ole mikään änkyrä vouhottaja toitottamassa omia mielipiteitäni suuntaan tai toiseen, vaan ennemminkin hiljainen kapinallinen. Moni ei edes huomaa että teen jotain erilailla kuin muut. ;) Teini-iässä muut nuoret kapinoivat vanhempiaan vastaan polttamalla tupakkaa ja juomalla - minä kapinoin muita nuoria vastaan olemalla ehdottomasti savuton ja absolutisti. ;) (samat elintavat jatkuvat edelleen) Tai kun muut nuoret lähtivät diskoon, niin minä kapinoin pysymällä kiltisti kotona. Tai kun muut kuuntelivat pop- ja rock-musiikkia, niin minä - klassistapa tietysti, ja jopa soitin sitä itse. Ja nekin tavat jatkuvat edelleen, eipä minua tanssilattialta tai rock-konserteista löydä, kotoa käsitöiden ja Sibeliuksen parista kylläkin. :) Sellainen tämän päivän esimerkki hiljaisesta mutta itsepintaisesta kapinastani on se, etten suostu ottamaan koskaan missään kaupassa muovipussia, kuljetan aina kangaskassia mukanani. Kerran myyjä pakkasi ostokseni ilmaiseen kaupan muovikassiin, mutta minä kaivoin ne ostokset sieltä kassista, ladoin ne omaan kangaskassiini ja jätin sen muovikassin siihen tiskille sanomatta myyjälle mitään. ;)
Okei, tässäpä taas hieman raotusta minun maailmaani, ehkä asioita, joita ette minusta vielä välttämättä tienneetkään. :)

Tähän kuuluisi myös laittaa tunnustus eteenpäin 15 bloggaajalle, mutta yritän jättää näitä eteenpäin jakamisia vähemmälle, ja kommentoida suosikkiblogeissani ihan oikeaa asiaa. :) Ne, ketkä minulta usein saavat kommentteja, tietävät olevansa suosikkejani. ;) Ja suosikkejani ovat myös kaikki ne, ketkä käyvät täällä minun blogissani usein kommentoimassa - ottakaa siis halutessanne tunnustus mukaanne! :)

5 kommenttia:

  1. Huomenta. Kiitos paljastuksista. Minulle ainakin uusia juttuja. Ise 'sävelsin' teininä yhden laulun, mutta musiikkimaailman onneksi se loppui siihen. ;) Romantiikka on ihanaa, tosin olen myös Bach-fani. Peukkuja sinulle kaikkiin tekemisiisi.

    VastaaPoista
  2. Hymyillen luin tuota kapinointiosuutta:) Itse kapinoin hiukan samalla tavalla; tosin musikki ei ollut klassista.

    VastaaPoista
  3. Ehkäpä olet sitten ikuinen vastrannankiiski ja kapinallinen. Itse kyllä huomaan tässä jo mummoiässä ollessani ettei onneksi ei enää kapinoida mitään tai ketään vastaan ja on lupa olla itsensä ja nauttia elämästä! Mullakin on aina muuten tuo kangaskassi kaupassa-sehän on ihan järkevää!

    VastaaPoista
  4. Näitä paljastuksia on aina mukava lukea. Kuulostat todella hyvältä tyypiltä. Itse opin nauttimaan klassisesta musiikista kun sairastuin masennukseen. Tosin siskon hanurilla soittama klassinen on aina kuulunut suosikkeihini. Äänihän on kuten uruissa.

    VastaaPoista
  5. Onnittelen ensiksi valmiista työstäsi. Nätti kun mikä.
    Lueskelin blogiasi ja paljastuksiasi niin,että meinas työtkin jäädä tekemättä.
    Ehkä useimmat käsityön harrastajat ovat jonkin lajin vastarannankiiskiä ainakin valtavirtauksia vastaan. Pidän itse myös kaikesta vanhanaikaisesta kuten Runotyttö, Pieni talo preerialla. Olen kai syntynyt vanhana. Jotenkin elämä oli paljon selvempää ennen. Nykyään kaikki menee mutkalliseksi ja onkohan kaikella mitään tarkoitustakaan mitä tehdään. Klassisesta musiikista ymmärrän hyvin vähän, olen kait liian yksinkertainen. Mutta parempaa se on kuin nykyhumputus ja jumputus. Voi yäk!
    Mutta tulen katselemaan myöhemminkin uusia töitäsi.
    Huivisi olivat aivan syötävän ihania.

    VastaaPoista

Haluatko piristää päivääni? :) Sen voit tehdä helposti jättämällä itsestäsi puumerkin kommentteihin! Kiva kun löysit blogiini - tervetuloa toistekin! :)

Jos kommentointi ei onnistu (vaatii rekisteröitymisen), voit laittaa viestisi sähköpostitse:
marska_77@yahoo.com

Kiitos! :)

Hei hei!

Kiva kun kävit, tulehan toistekin! :)