Koska tuo edellinen postaus oli vain höpönlöpon meemiä, niin tohdin laittaa tänne toisenkin vielä tälle illalle tai siis oikeammin yölle, jos ollaan ihan tarkkoja. :)
Äitini kävi juhlistamassa kuopuksen synttäreitä, mutta minäpäs sain parhaan lahjan! :)
Katsoin muuten just kuvaa ladatessani päivämäärän, että tasan neljä kuukautta on nyt siitä, kun rukki tuli kotiimme 6.9. ja sitten nyt 6.1. tuli perässä puolat. :) Eikä olisi äiti muistanut niitä tuoda, jollen olisi tiistaina hoksinut laittaa hänelle tekstaria asiasta. Oli kuulemma ollut toisen rullan päällä kilometritolkulla jotain ohutta ompelulankaa, jota äiti oli vielä eilen illalla kiireesti kerinyt pois. Kaksi näitä rullia siis oli löytynyt, ja kuten kuvasta näkyy, toinen pääsi heti paikoilleen. :)
Ja kun nappasin tuon puolan illansuussa pois rukista, siihen oli ilmestynyt tällaista. :) Noin 50 grammaa ihan itse kehrättyä lankaa. :) Kyllä se lankaa ainakin jollakin tavalla muistuttaa. Aloitin harjoitteluni turvallisesti hahtuvalangalla, josta kehräsin vain yhtä säiettä ja kerin samalla toisen säikeen kerälle. Aikomuksenani on kehrätä sitten se toinen säie toiselle puolalle ja sitten kerrata ne yhteen. Nähtävästi hahtuvalankaa olisi voinut myös suoraan kehrätä yhteen ne kaksi säiettä, mutta halusin tehdä nyt näin. :) Oli kyllä uskomattoman hauskaa puuhaa - ja varsin helppoa kehrätä hahtuvalankaa, vaikka olen ihan ensikertalainen! :) Ja olen yllättynyt jäljen tasaisuudesta, sillä odotin vähintään jotain möykkylankaa saavani aikaiseksi, mutta tuo nyt on minusta ihan kohtalaista ensimmäiseksi harjoitteluksi. En minä edes tavoittele mitään mestarijälkeä, kunhan haluan vähän kokeilla, miltä kehrääminen tuntuu. :) Tiedän kyllä, että sitten kun alan kokeilla varsinaisilla kuiduilla, niin sitä efekti- ja taidelankaakin saattaa tulla tehdyksi, mutta näin aluksi on hyvä harjoitella ihan vain sitä kierteen tekemistä mahdollisimman helposti. :) Ja saada tuntumaa kapineeseen, jota meidän pojat pyörittelevät jo viidennessä polvessa. :) Hyvin toimii rukki, vaikka yksi tappikin on tippunut jonnekin matkan varrella! :)
Kaikkein hassuinta minusta on, että kun olin pari tuntia tuota rukkia polkenut, ja lopetin sen joskus iltaseitsemän aikoihin, niin edelleen nyt liki kuusi tuntia myöhemmin oikeassa jalassani tuntuu koko ajan kuin se nousisi ylös ja alas, ylös ja alas... jäi jotenkin lihasmuistiin se polkeminen. ;) Haamukehräystä. ;)
Neulominen jäi loppiaispäivänä vähän vähemmälle, kun ensin seurusteltiin äidin kanssa, sitten pistin kuopuksen päiväunille ja aloin värkätä rukin kanssa. Nyörin laitossa ja tyhjän polkemisen harjoittelussakin meni oma aikansa. Vilautanpa kuitenkin, mitä tällä hetkellä on puikoilla:
Mieleni on tehnyt jo pitkän aikaa saada itselleni jokin kirjoneule, jossa on luonnonvalkoisella pohjalla Nalle Coloria - tämä on Nalle Coloreista lempparini kautta aikojen, sillä langan kaikki värit ovat minun suosikkejani. :) Ensin hirvitti, että saako näin kirjavalla langalla tuota kuviota esiin, mutta ihan hauskaltahan tuo näyttää. :) Tästä on tulossa jonkinlainen bolerotyyppinen pikkujakku, Piika nimeltään. :)
Torstaina alkaa meillä pehmeä paluu arkeen, esikoisen päiväkoti avaa ovet loman jäljiltä, ja minä ajattelin upota päiväksi suunnittelemaan kevätkauden ohjelmaa töihin. Jonkinlaiset raamit tein jo syksyllä, mutta kun tuli vähän uusia tuulia mukaan, niin täytynee vielä niitäkin katsastaa. :) Alkoikin jo lomailu maistua ihan puuvillalta, joten kiva taas käydä käsiksi töihintöihin, eikä aina vaan käsitöihin. ;)
Pirtsakan pakkassäistä loppuviikkoa teille kaikille - ja kiva kun käytte täällä lukemassa ja kommentoimassa! :)
Heipä vaan!
Mukavaa, kun olet tullut pistäytymään blogissani. Vielä mukavampaa on, jos jätät käydessäsi itsestäsi puumerkin. Toivottavasti viihdyt - tervetuloa myös uudestaan! :)
torstaina, tammikuuta 07, 2010
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Hei hei!
Kiva kun kävit, tulehan toistekin! :)
Valtavan kaunis tuo kirjoneule! Olen ihaillut aina töitä, joissa kuvio tehdään pätkävärjätyllä langalla, ja tuo on kyllä yksi hienoimpia.
VastaaPoistaSinähän olet ihan synnynnäinen kehrääjä! :D Mullakin olisi hahtuvaa varastossa ja huovutus"kielto" (Sami ei tykkää ronkkia nukkasihtiä), joten pitääköhän ihan tosissaan ruveta kerjäämään sitä rukkia...
Kirjonaule näyttää todella kauniilta. Suunnittelin jossain vaiheessa, että voisin neuloa kummitytöllä kirjoneuleen käyttäen yksivärist ja pätkärääkättyä lankaa, en ollut varma, miltä se näyttää isommalla pinnalla, mutta hyvältä näyttää, joten täytyy pistää muistiin
VastaaPoistaOn kyllä todella sykähdyttävän näköinen kirjoneule tuloillaan =).
VastaaPoistaPiika näyttää kauniilta. Kehräystuloksesihan on kerrassaan ihanan näköistä.
VastaaPoistaTyöniloa sinulle
Hyvää tätä vuotta! Ja onnea synttärisankarille!
VastaaPoistaTosi kaunis kirjoneule! Onkohan kaikki hyvät neulojat myös ammattilaisia kehrääjinä?!! Osaisitko Mari vinkata: mulla on kans Nalle coloria ja haluaisin tehdä jonku huivin, mut millaiseen kolmohuiviin riittää yks kerä tai millainen pintaneule on eduksi värikkäälle langalle? Minä en ole kovin kummonen neuloja mut haluaisin silti kaunista aikaan.
Sirpa
Sirpa: Yksi Nalle-kerä riittää sellaiseen aika pieneen huiviin, ja jos haluaa vähän isompaa, niin silloin ehkä kannattaisi tehdä jotain vähän reikäisempää, niin ei kulu lankaa niin paljon. Ja Colori näyttää reikäisessä ehkä vähän paremmalta kuin sellaisessa, joka on lähes sileää neuletta. Nythän on tosi suosittu se Baktus-huivi, joka on ainaoikeaa, ja sitähän tehdään aika paljon just monivärisistä langoista. Lacy Baktus on siitä reikäisempi versio. Itse en ole mitenkään ihastunut tuohon huivimalliin, mutta se on käsittääkseni ainakin helppo tehdä, ja on kolmion mallinen. Googlettamalla varmasti löytyy ohjeeseen linkki. :) Ja siihen pitäisi yhden Nalle kerän varmasti riittää, uskoisin.
VastaaPoistaColorihan toimii erinomaisesti valkoisella pohjalla! - Minä tein joskus mustalle pohjalle Colori-kuviolla Kainuunlapaset, ja niistäkin tuli mielestäni kivat. Näyttää ihan siltä kuin olisi tehty kirjoneule oikein monelta kerältä ;).
VastaaPoista- Joskus kun pääsisi kokeilemaan tuota kehräämistä kanssa, mutta kun rukki puuttuu, *huokaus*. (Toisaalta: kangaspuut ja nypläystyynyt lojuvat nurkissa laiskoina, joten ei passanne haaveksia enää enemmästä perinnevälineistöstä :D.)
KIITOS MARI! Nyt mulla on jo jokin huivin nimi minkä mukaan suunnistaa :)
VastaaPoistaSirpa