Lempimusalle lämmikettä

Hassu juttu, että vaikka olen ammattimuusikko, niin kuuntelen tosi harvoin musiikkia. En tykkää kuunnella musiikkia vain taustahälynä, eikä meillä ole esimerkiksi ikinä radio päällä, enkä kuljeskele kaupungilla kuulokkeet korvissani. Silloin kun kaipaan musiikkia kotona, niin musisoin mieluiten itse, ja muiden esittämä musiikki puolestaan kuulostaa minusta parhaimmalta konsertissa. :) Olen siis livemusiikin ystävä. :) Töissä tietysti käytän välillä äänitteitä apuna, kuuluu työnkuvaan. :)

Mikähän mahtaa olla moiseen syynä, olisiko se että levyjen kanssa läträäminen on vaivalloista? Niin ainakin väittää mieheni, joka on jo aikapäiviä sitten luopunut kaikista cd-levyistään - minulla taitaa olla vielä tallessa kaikki c-kasetitkin, ja levyjä ihan tolkuton määrä. ;) Kun innostuin haalimaan itselleni Sibeliuksen koko tuotannon - The Sibelius Edition -sarjasta on nyt ilmestynyt 9 boksia ja neljä on vielä tulossa seuraavan puolentoista vuoden sisällä - niin mieheni päätti, että nyt rouva siirtyy mp3-aikaan. ;) Hän luovutti ystävällisesti minun käyttööni oman iPodinsa - jota en vieläkään osaa käyttää kunnolla, mutta älkää kertoko sitä miehelleni ;) - ja latasi tuohon pikkuriikkiseen läpyskään yli 900 Sibeliuksen kappaletta. Itse kyllä jouduin ensin siirtämään ne mieheni tietokoneelle cd-levyiltä, mutta se oli käytännössä aika pikkuhomma, kun laittoi vain levyn koneeseen, niin se ohjelma kohta kysyi jotain, johon tarvitsi klikata vain "kyllä", ja sitten odotella, että kone ilmoittaa homman olevan valmis, ja sitten seuraava levy sisään. Mies ei sentään siihen hommaan alkanut puolestani. ;)

Nyt olen sitten tutustellut lempisäveltäjäni tuotantoon pikku hiljaa pienten nappikuulokkeitten välityksellä. Ja sitten alkoi tuntua siltä, että tuo ihmeellinen pieni vekotin, jonne mahtuu niin paljon kaunista musiikkia, tarvitsee ilman muuta jonkinlaisen suojapussin, koska mitä todennäköisimmin se jonain päivänä kuitenkin putoaa löppäkynsistäni lattialle. ;) Ei tule sitten ainakaan niin paljon kolhuja - ja kun edelleen on syytä muistaa, että iPod on kuitenkin mieheni, joka saattaa kenties joskus vielä haluta sen itselleen tai jopa myydä eteenpäin.

Siispä koukku käteen ja suojapussin virkkuuseen:

iPod-pussi

Tehty: 29.1.2010

Malli: Ihan omasta päästä sävelletty

Lanka: Novita Virkkauslanka vaaleansininen (116)

Langankulutus: 7 g

Virkkuukoukku: 1,5 mm

Koko: n. 6x8 cm

Muuta: Nappi löytyi nappirasiastani :)

Väri on muuten ihan sellaista "vauvanvaaleansinistä" eikä noin turkoosia, mitä ainakin omalla koneellani kuva valehtelee. Tämän virkkasi ihan muutamassa tunnissa, eli ei ollut työläs juttu, mutta eipä ole langankulutuskaan mitään päätähuimaavaa. :)

Tämäkin ehtii vielä Virkkausringin Talvitempaukseen. :)

 

Meidän perheessä jaellaan nykyään runsaasti rakkaudentunnustuksia. :) Noin kuukausi sitten tämä poika eräänä aamuna halasi minua ja sanoi ensimmäisen kerran: "takattaa äitiä". :) Sen jälkeen on "takattettu" joka päivä ja monta kertaa, ja rakkaudenosoituksia saavat perheenjäsenten lisäksi tyynyt, nallet, lelut ja jopa kankainen kirjanmerkkinikin. :) Toissailtana tosiaan hän nappasi kirjani välistä kirjanmerkin, siveli sillä poskeaan ja sanoi: "Aaaaai... takattaa kiijanmeekkiä". :) Lankakerät ovat lähes päivittäisiä hellimisen kohteita, tässä kuvassa "takattaa kankaa". :) Onko tässä tulevaa lankahamsterisukupolvea? ;)

Perjantain myöhäisillan terkuin,