Jos siis joku käy blogissani katsomassa vain kuvia, niin tässä postauksessa niitä ei ole. ;)
Arkeen on nyt palattu, ja kylläpä tuntuu mukavalta! :) Töissä oon ollut nyt maanantain ja tiistain, ja olen suorastaan virkistynyt. :) Ajattelinkin tässä hiljattain, että koko viime vuoden aikana ei ollut kertaakaan sellaista oloa, että olisin laskenut päiviä tai viikkoja seuraavaan lomaan, tai olisi ollut mitään "Jes, loma!" -tunnelmaa, vaan pikemminkin aina töiden päättyessä oli haikea tunnelma, että näinkö äkkiä tämä aika onkin mennyt. Eikä kertaakaan viime vuonna väsyttänyt tai tympinyt lähteä töihin. Ja nyt on pikemminkin ollut sellainen fiilis, että "Jes, töihin!", sillä kyllä tuo lomalla oleminen alkoi jo turruttaa. ;) Mukavaa on ollut kyllä näinä kahtena iltana töissä, ja muutenkin on niin kiva, kun on taas tietyt menot ja rutiinit rytmittämässä tätä elämää. Eikä ehkä ole enää niin suurta kiusausta kukkua puolille öin ja jäädä sänkyyn pyörimään pitkälle seuraavaan aamuun. ;)
Oon kyllä nyt taas ihan kuin eri nainen, kun oon päässyt taas työn pariin, täynnä intoa ja energiaa! :) Tai ehkä se johtuukin siitä, että on tullut pyöräiltyä ulkona sopivan lauhassa pakkassäässä, sillä muutaman viime viikon ajan liikunta jäi lähinnä päivittäisen kuntopyöräilyn varaan. Nyt ei tarvitse välttämättä joka päivä kuntopyörällä polkeakaan, kun kaupungille on asiaa kahdesti viikossa, ja lisäksi tiistaisin käyn pyörällä ensin kuopuksen kanssa muskarissa aamupäivällä ja sitten vielä poljen samaan paikkaan illaksi töihin - vastaa muuten yhteensä neljää normaalia kuntopyöräsessiotani, ja kaikki yhden päivän aikana. ;) Toinen työpaikkani on edelleen naapuripitäjässä, jonne kuljen bussilla ja neulon samalla. :) Aloitin siis tänä iltana toisessa työpaikassa äitiyslomittajana, jatkan kyllä edelleen samassa paikassa missä olin töissä viime vuoden, mutta toinen työpaikka on nyt tässä lisänä. Ihan samaa hommaa teen molemmissa ja pärjään muuten samoilla tuntisuunnitelmilla kummassakin, mutta uutena juttuna minulla on kanteleensoittoryhmä, jossa lapset ovat aloittaneet viime syksynä kanteleensoiton, ja minä jatkan nyt heidän kanssaan. Vähän jänskätti, kun en ole muutamaan vuoteen pitänyt kanteleryhmää, mutta nuo lapset ovat niin taitavia, että heidän kanssaan on ihan ilo soittaa. :) Ja itsellekin on siinä vähän uutta haastetta, pysyy mieli vireänä senkin puolesta. :)
Oon siis ihan innoissani! :) Vaikka tietystikään taas käsitöitä ei tule tehtyä samaa tahtia mitä loma-aikana - juu, enpä olisi joulukuussa neulonut/virkannut niin valtavaa lankamäärää, jos ei olisi työt loppuneet jo kuun alussa. ;)
Sitten viime postauksen olen saanut Piika-pikkujakun etukappaleita tehtyä sen verran, että kädentienkavennukset ovat valmiina. Vastauksena pariin kommenttiin, että jakun malli on siitä reilun vuoden takaisesta Kotiliedestä (21/2008), jossa se on tehty luonnonvalkoisesta ja ruskeasta. Ja tuo minun monivärinen kirjoneule on tosiaankin Nalle Coloria, eli on valmiiksi kirjavaa lankaa, oikein viimeisen päälle pätkärääkättyä. ;) Mutta on tosi rauhallisen näköinen valkoisen kanssa, vaikka minä varmaan voisin tehdä itselleni siitä asusteita ihan semmoisenaankin. :)
Nyt en ulkoa muista, oliko muita kysymyksiä kommenteissa, mutta jos muistan niin koitan vastata vaikka myöhemmin. :)
Eilen päätin aloittaa uuden ristipistotyön, sellaisen tosi pienen vain, jonka voisin saada tässä kuussa jo valmiiksi. Tosin kuvittelin sen olevan sellainen "yhden illan juttu", mutta ei se nyt välttämättä ihan sitä ole. Siitä ei ole nyt vielä kuvaa, kun siinä ei ole montaa pistoa, ja nekin on melkein pohjakankaan värisiä. Mutta viimeistään valmiina kuvaa sitten. :)
Ai niin, ristipistoihin liittyen kommentin kommentti, että se ristipistotyö, mitä edellisessä postauksessa vilauttelin, ei tule tauluksi, vaan siitä tulee joulukalenteri. Oon niin paljon sitä täällä vilautellut ja siitä kirjoitellut, että kuvittelin jo kaikkien sen tietävän, joten en ihan aina jaksa toistaa, mistä työstä nyt olikaan kysymys. ;) Tai no, enhän minä sitä tehnyt moneen kuukauteen, ennen kuin nyt jokunen viikko sitten kaivoin taas esille, joten onhan se tieto voinut mennä ohikin. :) No, onhan joulukalenterikin tavallaan jonkinlainen taulu, kun seinälle se tulee sitten joskus, toivottavasti jo 1.12.2010. Se olisi niin kuin sellainen deadline sille työlle, vaikka sen piti olla jo 1.12.2009... Ja se deadline voi siirtyä myös 1.12.2011, tai 2012, 2013 jne., mutta yritän pitää tuosta tämän vuoden päivämäärästä kiinni. :)
Olisiko tässä riittävästi tiistai-illan turinoita? Lukaisen pikaisesti nyt vielä blogeja neulomus seuranani, ja sitten kyllä täytyy mennä ajoissa nukkumaan. Eilen illalla tähän aikaan olin jo ollut Nukkumatin mailla ainaskin tunnin, että kyllä mää osaan aikaisinkin mennä nukkumaan, jos vain haluan tai jos oon riittävän väsynyt. Nyt oon kyllä pikemminkin ylivirkeä tuon pakkasessa pyöräilemisen ansiosta. :)
On se vaan muuten ihanaa kun on talvi ja lunta ja pakkasta! :) Ihania pakkaspäiviä kaikille! :)
Heipä vaan!
Mukavaa, kun olet tullut pistäytymään blogissani. Vielä mukavampaa on, jos jätät käydessäsi itsestäsi puumerkin. Toivottavasti viihdyt - tervetuloa myös uudestaan! :)
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Hei hei!
Kiva kun kävit, tulehan toistekin! :)
Monet ovat niin väsyneitä ja kyllästyneitä työhönsä, että tuntuu kivalta kuulla jonkun kertovan viihtyvänsä työpaikassaan.
VastaaPoistaEipä silti minustakin oli mukava palata takaisin arkeen:)
Kiitos vaivannäöstä Mari!
VastaaPoistaMietin kyllä pitkään kumman kavennuksen siihen valitsen (ja minäkin taisin vaihtaa omani jossain välissä kesken neuleen... ehkä). Ajattelin etä 2o yhteen takareunoista olisi helpompi pitsiä tekemättömälle. Minunkin silmukkani ovat niin päin puikoilla että nämä kaksi näyttävät minulla lähes identtisiltä joten en ajatellut että 2 o yhteen voisi tuottaa jollain kierretyn silmukan. :D
Sinä oletkin neulonut niin paljon mutta lankakaupassa käy myös asikkaita jotka eivät ole vielä pitsiä kokeilleet ja halusin houkutella heitäkin joten siksi niin perusteellinen ohje! :)
Kiitos vielä kerran sinulle!
Olet onnekas kun sinulla työ josta piddät. Monet joutuvat tekemään työtänsa ihan vaan "leipänsä" eteen" ja ihan kokopäivätyötä eli kuskaavat esim. lapsensa heti aikaisin aamusta koko päivaksi päivähoitoon .
VastaaPoistaKyllä lomat on tarpeellisia ja virkistäviä ihmisten kiireisessä työelämassa ihan jaksamisen kannalta: lomilla on myös aikaa myös enemmän perheelle ja ystville.
Näinköhän tässä tartutaan nyt suhtautumiseesi lomiin???
VastaaPoistaOlin yli kymmenen vuotta tuntiopena ja tein samalla tavalla töitä aamulla, päivällä tai illalla, aina sen mukaan miten töitä oli. Lapset oli pieniä ja arki lähinnä minun vastuulla. Joskus nautin vapaista aamuista ja joskus vihasin ilta- ja viikonloppuduuneja. Nytkin rakastan työtäni, mutta joskus odotan lomaa aamukamman kanssa. Perheelle ja ystäville on aina aikaa, kun vain haluan.
Kiva, kun löytyy heitä, jotka suhtautuvat työhönsä tällaisella positiivisuudella!
VastaaPoistaMinä käyn ihan mielelläni töissä, pidän työstäni ja työkavereista, mutta olen usein töiden jälkeen iltaisin niin väsynyt, että jaksan suurinpiiretin vain hoitaa koiran ja sitten lysähdän sohvalle, enkä välttämättä jaksa edes käsityötä ottaa esiin. Eli jos töissä sattuisikin olemaan pirteä ja ripeä ja aikaansaava, ei sitä energiaa enää riitä kotiin...
Lomat on kivoja, tottakai :-) mutta varsinkin pitkän kesäloman jälkeen on aina mukava palata töihin ja arkirutiineihin.
On kiva, kun on kivaa töissä!
VastaaPoistaOn todella ihana kun saa nauttia työstä!
VastaaPoistaEikö tosiaan ole ihana talvi!!
VastaaPoistaHei ja kiitos myssykommenteista ;)
VastaaPoistaIsonsiskon kutreilla on myssy nyt, mutta nuorempi neiti voi hyvin ja vaaleat kiharat ulottuvat jo korvan alapuolelle eli ollaan nyt selvillä vesillä.
Kyllä nykypäivänä moni työ on niin kiireellistä ja vastuullista että siitä ikävä kyllä monella työn ilo on kadonnutja stressi tullut tilalle!.Kaiken lisäksi monella alalla on potkujen pelko koko ajan niskassa.Työilmapiirkin voi voi olla ahdistava. Toki niitä jotka nauttivat ovat työstään kuten sinä Mari!!
VastaaPoistaItse olen eläkkeellä ja ja mielestäni onnekas kun voin omassa arjessani tehdä niitä asioita jotka tuntuvat kivalta ja mielekkäältä. Tekemistä pitääkin olla ja minulla sitä mielestani sopivassa määrin onkin . En tosiaankaan kaipaa takaisin kiireiseen työelämään tai sitten pitäsi vaihtaa muuhun hommaan..tuo muskarinpito vois ollakin ihan kivaa työtä!;)
Mari joo tiedän ton Modan jutun, ne on mun sukat , kun laitoin neuloin kaksi paria ko. keräykseen. Mua harmittaa kun ne topannut jotakin pumpulia koko sukat terän pulloleen niin näyttää hassultasta koko malli.:D
Mukavia talvipäiviä!