Älä silmä pieni katso mihin vain...

Marraskuullekin on jo aloitettu uusia neuleita. En vain ole saanut blogattua, kun tässä on ollut tätä touhua taas kerrakseen. Mutta mikäpä kiire näitä keskeneräisiä on esitellä, valmiinahan ne varmasti enemmän kiinnostavat. ;)

Ensimmäisenä marraskuun aloitettuna neuleena on tietysti itseoikeutetusti lapanen Lapaskuun kunniaksi. Tätä aloittelin sunnuntaiaamuna (eikun oikeasti jo puolenyön jälkeen ;) ) ja tein eteenpäin iltapäivällä neuletapaamisessa. Pistin lapasesta nyt kuvan vain kämmenenpuolelta, mutta se varsinainen kuvio tulee toiselle puolelle ja on nyt vielä teiltä piilossa. ;) Tunnistaakohan kukaan tämän kämmenpuolen kuvion perusteella, mikä lapanen tästä on tulossa? :) Värit ovat kyllä ihan eri maailmasta mitä alkuperäisen mallin värit, mutta kuvio on kuitenkin jostain tosi tutusta jutusta peräisin. Viimeistään valmiin lapasen kuvassa lupaan näyttää kyllä sitten sen oikeankin puolen. :)

Koska kirjoneule vaatii ihan äärimmäisen paljon keskittymistä, niin tarvitsin puikoilleni jotain aivottomampaa, minkä voi ottaa mukaankin. Samos Lollipopista on tässä tulossa puseroa. Tätä tikuttelin ainakin eilen työmatkoilla, ja se on myös varsin oiva tietokoneellaistumisneule. :) Ensin oli tarkoitus tehdä yhdellä toisella mallilla pusero tästä langasta, mutta kun kokeilin sitä yhden mallikerran verran, niin tuumasin ettei sitä ole kiva tehdä, joten vaihdoin toiseen malliin. :) Tämä on oikein kiva ja just sopivan aivoton, muttei kuitenkaan tylsä.

Otsikkoon liittyen on pakko tehdä eräs tunnustus... ;) Minä nimittäin en eilen saanut töissä lainkaan silmiäni irti yhden oppilaani isästä. ;) Vaikka kuinka yritin kääntää katsettani muualle, niin aina ne silmät vain sinne suuntaan hakeutuivat... en voinut mitään - se oli vaan niin ihana! :) Siis ei se oppilaani isä, vaan se VILLATAKKI! :D Se oli ihan samantyylinen kuin pusero, minkä neuloin miehelleni kymmenisen vuotta sitten; kuvan voi käydä katsomassa täältä, se on ihan ylimpänä tuon linkin takana olevalla sivulla. Sillä erotuksella vaan, että minä olen tehnyt miehelleni puseron, ja eilen näkemäni neule oli villatakki. Ja kun minä olen tehnyt hirviä, niin siinä takissa oli karhuja, ja oli siinä jotain muutakin pientä eroa, mutta värimaailma oli ihan samanlainen ja puseron yläosan puut olivat ihan yks yhteen samanlaiset. Koneella neulotulta se näytti, kun oli tiheämpää neulosta mitä tuo minun tekemäni. Huomaatteko, minä ihan oikeasti olen tuijottanut sitä villatakkia koko puolituntisen ajan...? ;)

No, kyllä minä eilen tuijotin yhden oppilaan äitiäkin (eri ryhmässä kuin em. villatakki), kun hänellä oli kaunis petroolinvärinen neule myös, taisi sekin olla ihan kaupantädin tekemä, mutta silti kaunis. :) Ja tänään katseeni puolestaan hakeutui kuopuksen muskariopettajan sukkiin, kun hänellä oli varsin erikoiset sukat jalassaan. Niissä meni jotenkin jalkapohjassa eriväriset raidat mitä samassa kohti sukan päällä, enkä käsitä, miten ne sukat on voitu tehdä, paitsi tietysti tasona neuloen ja sitten on vaan ommeltu sivusaumat yhteen. En muistanut muskarin jälkeen kysyä noista sukista tarkemmin, olisin kyllä varmasti kehdannutkin kysyä, kun kyseinen sukkien omistaja on entinen opiskelukaverini, mutta ne sukat pääsivät siinä sitten jossain vaiheessa unohtumaan. Eivät tehneet niin lähtemätöntä vaikutusta kuin se eilinen villatakki... ;)

Vielä siitä villatakista ja tuosta miehelleni tekemästä samantyylisestä puserosta, että kun mieheni puserosta jäi lankoja aika reippaastikin yli, niin tein joskus muinoin niistä langoista vielä yhden lapsen puseronkin kummitytölleni kokoa 130 cm. Siinä ei ollut hirviä eikä karhuja vaan pupuja, mutta malli siihen oli samassa 90-luvun lopun Novitassa, missä oli se miehenikin villapusero. Ei ole muuten isäntä käyttänyt koko puseroa kuin muistaakseni kerran äitinsä 50-vuotissynttäreillä, ja siellä olen sen ainokaisen kuvankin napannut. Kummitytön puserosta en tajunnut koskaan kuvaa napatakaan, taisi olla vielä ennen digikamera-aikaa, niin ei käynyt mielessä tuhlata filmiä kaikenmaailman kötöstysten tallentamiseen. ;)

Jatkan tässä puikkojen kilkuttelua, niin saadaan noille postauksen alussa olleille kuville jatkoa. :) Mukavaa tiistai-iltaa ja viikonjatkoja kaikille! :) Niin ja kiitos taas kaikista ihanista kommenteista! :)