Patarataruu ja pimmammaa näin ötökät elellä saa

Otsikkoon tarkennus: jostain blogista eilen luin, että pitäisi varmaan alkaa otsikoida laulun sanoin blogipostauksensa, kun tahtoo olla välillä vaikeaa keksiä otsikoita. Tuumasin mielessäni, että hyvä idea, ja kun tuo eilinen otsikkokin oli käsittääkseni jostain laulusta, niin jatketaan samalla linjalla. ;) Se että liittyykö tuo otsikko nyt yhtään mihinkään, on sitten eri juttu... :) (otsikon laulua olen joskus laulattanut lapsilla, että on sellainen oikeesti olemassa eikä vaan mun päässäni... ;) )

Mutta asiaan! :)

Ensinnäkin ihan tuhannesti kiitoksia kaikista saamistani kommenteista! :) Enpä muista, milloin viimeksi joku tekemäni käsityö olisi saanut noin mahdottomasti kommentteja, ja kaikki niin positiivisia. Tässähän ihan nolostuu... KIITOS! :) Kiitos toki kaikkiin muihinkin postauksiin tulleista kommenteista, pitäisi muistaa useammin niistä kiittää tai edes jotenkin reagoida, mutta kun on aina niin hirveä tohina päästä kirjoittamaan uutta postausta, niin se kiitos jotenkin unohtuu. Mutta nyt siis heti kerralla ihan kaikesta mahdollisesta kiitos ja anteeksi! :) (anteeksi pitää myös muistaa aina pyytää, vaikka vaan ihan kaiken varalta... ;) )

Sain teiltä hyviä pukeutumisvinkkejäkin tuota mekkoa koskien, kiitos niistäkin! :) Minä kun olen täysi juntti pukeutumisen suhteen (ja kaikessa muussakin), niin en tiedä, mikä milloinkin on muotia tai ylipäätään mistään eri tyyleistä tai silleen. Minä pistän päälleni sen mikä itsestä tuntuu hyvältä ja sillä mennään, oli se sitten tyylikästä tai ei. Yleensä ei ole. ;) Aika moni ehdotti, että voisi laittaa tuon mekon kanssa topin ja legginssit, ja varmaan sitä pitäisi kokeilla, mutta se tietysti edellyttäisi sitä, että omistaisi topin ja legginssit. ;) Siis onhan mulla toppeja ja onhan mulla yhdet (!) legginssit, mutta varmaan ne on vääränväriset tuon mekon kanssa. Mustaahan minä en käytä ollenkaan, enkä taatusti tule käyttämään, koska en voi sietää mustaa eikä se minulle sovikaan, joten sen väriset toppi ja legginssit ovat ihan poissuljettu ajatus. Ja oikeastaan kaikki muutkin tummat sävyt, vaikka tuon mekon kuvio näkyisikin hyvin tummalta pohjalta. Mutta en voi ajatella pukeutuvani tummiin vaatteisiin, ei edes alusvaatteina. ;) Niin, ja tosiaan ne yhdet legginssit jotka ostin nyt ihan varmaan viime- vai edellisviikollako se oli, niin ne on sellaiset oikein kirkkaankeltaiset, ja niitä minä ajattelin, että pitäisin tuon mekon kanssa, mutta täyskeltaisessa asussa näytän varmaan oikein tipuselta. ;) En ole vielä kokeillut, kun ne legginssit on tosiaan edelleen pyykissä, tai just äsken kävin nakkaamassa ne koneeseen, että ehkä huomenna ne ovat sitten jo kuivuneet, että voisi testata tuon mekon kanssa. Niitä ostaessani en kyllä tiennyt edes, miten legginssejä käytetään, kun minusta ne näyttävät lähinnä aluskalsareilta, joita minä taasen pidän noin 10 kuukautta vuodesta housujen alla, niin en osaa kuvitella niitä sellaisena asuna, jotka näkyvät hameen alta. :D Mutta ois oikeasti kiva oppia pitämään mekkoja tai hameita, jos vain niitten kanssa ei aina tulisi niin kylmä.

Mistä tulikin sitten mieleeni, kun jossain kommentissa (ja arvatkaa muistanko taaskaan, kenen kommentti se oli) luki, että voisin pitää sitä mekkoa rannalla. Siis missä rannalla? Oletteko nähneet minut joskus rannalla? :D Juu, siis teoriassa voisi ajatella, että tuohan olisi oikein kiva rantamekko vedettäväksi bikinien päälle (tarttis ensin varmaan ostaa ne bikinit ;) ), mutta käytännössä yhdistelmä minä ja hiekkaranta on ihan mahdoton ajatus. ;) Minulla kun tuo ulkona oleminen on enemmän liikkumista kuin löhöilyä, en osaa ulkona oikeastaan edes istua paikallani, paitsi joskus saatan yrittää virkata leikkipuiston penkillä, mutta kuten viimeviikkoisesta kuvasarjastakin huomasitte, niin kyllä se puistossa oleminenkin on enemmän juoksemista mitä istumista. Niin, kyllähän minä toki joskus saatan käydä kesällä uimassa, tosin ainakin kaksi kesää on nyt jäänyt väliin, etten ole edes varpaitani kastellut luonnonvedessä. Mutta silloinkin se minun "rannalla oleminen" on sitä, että pyöräilen/lenkkeilen rannalle, käyn heittämässä uintikierroksen tyyliin järven poikki ja takaisin (siis oikeasti olen näitäkin pikku uintilenkkejä tehnyt, tosin suhteellisen kapeassa kohdassa järveä, jolloin yhtäjaksoinen uintimatka ei ole ollut varmasti edes kilometriä), sitten vaan nopeasti pyyhe niskaan ja takaisin kotiin. Ei siinä paljon ole sipsuteltu söpössä mekossa rannalla saati jääty lekottelemaan. :) Mutta ehkäpä tuolle mekolle jotain käyttöä löytyy, laitan sitten vaikka ruokakaupassa käydessäni päälle, tai jos joskus satun jonnekin muualle menemään muuten kuin pyörällä, niin ehkä sitten voisin kuvitella sipsuttelevani mekossakin. Sopiikohan tuon kanssa muuten lenkkarit? ;) Vai pitääkö minun käydä muka jotkut sandaalitkin hommaamassa... (on mulla yhdet, mutta niillä ei ole varmaankaan tarkoitus kävellä, eivät sovi siihen hommaan ollenkaan)


No niin, kaivoin kuitenkin itsestäni yhden kuvan, jossa todistettavasti olen joskus yrittänyt istua rannalla virkkaamassa. Otettu vuonna 2006, eli varmaan olen joutunut silloin keksimään itselleni hetkeksi jotain tekemistä siksi aikaa, kun isäntä on vahtinut silloin 2-vuotiasta esikoistamme. Mutta näettekö tuossa kuvassa mitään mekkoon viittaavaa? ;) Eikun joo, minäpäs näen, nimittäin teen tuossa kuvassa erästä huivia, joka sopisi sen eilen valmistuneen mekon kanssa. Höh, löytyipäs sillekin huiville sitten viimein sopiva mekko! :D

On se hullua alkaa tekemään itselleen mekkoa, kun on ihan epämekkoihminen. :) Mutta on kiva kuitenkin omistaa joku nätti vaatekappale, vaikka sitä ei oikein osaakaan yhdistää omaan arkielämäänsä. :) Ehkä tuosta tulee sitten juhlamekko, vaikka sekin ajatus lähinnä naurattaa, kun minähän välttelen kaikkia mahdollisia juhlatilanteita viimeiseen saakka. Ja eihän tuota nyt tarvitse heti ottaa käyttöön, eiköhän tuolle vielä joskus käyttöä tule, jos mahtuu sitten enää päälle. ;) Voi olla, että siinä vaiheessa olen jo löytänytkin sille kaveriksi ne topin ja legginssit (ne ei varmaan kyllä sitten enää ole ollenkaan muotia, mutta voin vedota siihen, että kyllä minulle vuonna 2009 sanottiin, että ne sopivat juuri tuon mekon kanssa).

Joo mutta se mekosta! :) Oikeasti tykkään siitä, ja toivon että saan sitä vaikka edes kerran elämässäni pitää (senhän jälkeen sen ovat jo kaikki nähneet päälläni, ja nainenhan ei voi kahta kertaa pukeutua samaan asuun, vai miten se nyt meni ;) ). Vaikken muuten mitään helleilmoja totisesti toivokaan tälle enkä millekään muullekaan kesälle. ;)

Tekaisin tässä jotain muutakin valmiiksi:

Onteloneule-patalappu
Tehty ajalla: 13.-15.6.2009
Malli: Kukkakuvio Neulojan käsikirjasta (Lesley Stanfield & Melody Griffits), muuten omasta päästä
Suunnittelija: No ihan itte sommittelin
Lanka: Novita 7 veljestä keltainen (268) ja oranssi (278)
Langankulutus: 49 g
Puikot: 4 mm "lastenpuikot" (eli 25 cm pitkät puikot)
Koko: n. 23x23 cm
Muuta: Onteloneuletekniikalla tehty. Menee Patalapputalkoisiin.

Onteloneuletekniikasta löytyy hyvä ohje Helmiksen Neulenuoteista. Sieltä minä ainakin aikoinaan kurkkasin tuon tekniikan; tein siis v. 2006 jouluna näitä ontelopatalappuja pukinkonttiin, ja nyt sitten intouduin kokeilemaan taas. Ei ole vaikea tekniikka, mutta vaatii vähän keskittymistä. :)



Lisääkin patalappuja on koukulla, laitan ne sitten yhtä aikaa menemään maailmalle, kunhan valmistuvat. Eli varmaan niistä tulee piakkoin tänne uusi postaus, ei puutu enää paljoa... :)

Kivaa tiistaipäivää, ja kommentteja saa edelleen jättää! :) Niitä on kiva lueskella, vaikken aina niihin muista enkä ymmärrä reagoidakaan. ;) Niin, ja tulkaahan Oulun seudun asukit tänään Ainolanpuistoon klo 17, siihen leikkipuiston liepeille katoksiin tai sateella kahvilaan. Neuleet mukaan! :)