Keltaista

Tämän postauksen väri on keltainen. :) Ja sehän vaan passaa, kun Project Spectrumissakin eletään keltaista kautta. ;)

Tänään on näkynyt taivaalla sellainen keltainen pallo. En ole erityisemmin tuon kyseisen keltaisen pallon ystävä, mutta onhan se välillä kiva, kun näkee tehdä käsitöitä ilman sähkölampun valoa. Ihanaa, että välillä on sitten pilvisiäkin päiviä, ei tuota pallon paistatusta koko aikaa jaksaisi. Pilkahdus paistetta silloin tällöin on ihan ok. ;) Lämpöä on nyt ihan riittävästi, tällainen +10-15 astetta on minulle tarpeeksi.

Perjantaina olimme esikoisen kanssa pyöräajelulla, ja poika bongasi kevään ensimmäiset kukkaset joltain seinänvierustalta, minne se keltainen pallo oli päässyt vähän säteitänsä nakkaamaan. Mitäs muutakaan ne kevään ensimmäiset kukat olisivat olleet kuin keltaisia voikukkia. Ne onkin ihan nättejä kukkia, niin kuin nyt luonnonkukat yleensäkin, siis luonnossa ollessaan. :) Olenhan minä joskus yrittänyt niitä sisällekin kantaa maljakkoon, mutta kyllä kasvin paras paikka on siellä, minne luonto on sen laittanut kasvamaan. ;) Siitä tulikin mieleeni, että se muutama viikko sitten ostamani ruukkugerbera - oranssi, siis melkein keltainen ;) - on alkanut tiputtaa kukkasiaan. Mutta on siellä jossain juuressa tuloillaan lisää kukkia, vaikka veikkaisin, että se kasvi ei minun kanssani samassa asunnossa elä niin kauaa, että ehtisi uudet kukat kasvattaa. Vaikka mistäpä sitä tietää...

Se keltainen neuletyö, jota vilauttelin perjantaina, on edelleen viimeistelyvaiheessa. Joku kirjoittikin kommenteissa, että on siinä paljon ommeltavaa, ja totta kai on paljon, kun koko työ koostuu pienistä lerpakkeista. ;) Mutta tykkään kyllä kappaleiden yhteenompelusta (silloin, kun ompelu tapahtuu käsin eikä koneella ;) ), ja yleensäkin viimeistelyvaiheesta, nehän ovat tärkeä osa sitä koko prosessia. Minusta käsitöissä on parasta se, että saa työn valmiiksi, ja siksi yleensä viimeistelyvaiheet ovat niin hauskoja. Viime yönäkään en millään olisi malttanut lopettaa kappaleiden yhteenompelua, joten nukkumaanmeno viivästyi, ja sen seurauksena sitten nukuimme tänä aamuna pommiin... Tuli pikkuisen kiire, kun oli sovittu tapaaminen aamuksi, mutta ehdittiin kuitenkin! Tänäänkin on moneen otteeseen ollut tilanne, että haluaisi vain ommella ja ommella ja saattaa tuo tekele pian valmiiksi, ja pitää oikein pakottaa itseään pitämään välillä taukoa ja tekemään jotain ihan oikeasti tärkeää ja kiireellisempää. :) Käsitöissä aloittaminen ja se keskivaihe ei kyllä ole yhtään niin mielenkiintoista kuin viimeistely, vaikka ihan hyviä vaiheita nekin ovat, ihan jo siksikin, että eihän siihen viimeistelyyn pääse koskaan, jos ei ensin aloita ja tee sitä työtä niin pitkälle, että pääsee viimeistelemään. :) Tätä tekstiä kirjoittaessanikin muuten sylissäni on se viimeisteltävä tekele, johon aina näiden lauseiden välillä pistän muutaman piston... Valmista jälkeä on varmasti pian nähtävissä täällä meillä kotona, mutta blogissa vasta sitten joskus, kun keltaisesta hys-hyssistä on kyse. ;)

Mutta voi voi, kun sitä viimeistelypuuhaa ei voi ihan joka paikassa tehdä, etenkään nyt, kun se alkaa olla jo melko tavalla kasassa ja kokoa on enemmän, mitä pienessä mielessänikään uskalsin kuvitella. ;) Joten piti sitten jo aloittaa kuntopyöräily-, taaperonnukutus- yms. sessioita varten jotain, mikä on helpompi ja pienempi ottaa mukaan:


Tällaista puseroa aloin virkata. Tuosta kuvasta näkyy, millainen siitä sitten joskus pitäisi tulla, eli ensin virkataan neliönmuotoisia palasia, jotka yhdistetään, ja sitten tehdään tuo muu pusero. Nyt siis palojen virkkuu on aloitettu, ja neljä niitä on jo valmiina. Yhden palasen virkkaamiseen menee muuten tasan 16 minuuttia + 1 minuutti langanpään päättelemiseen. Se on tänään testattu kuntopyöräilyn aikana. ;) Taapero puolestaan nukahti tänään iltapäiväunille vissiin alle vartissa, koska en saanut palasta ihan valmiiksi, kun vaunuista alkoi kuulua jo kuorsaus. ;) Keltaista on tulossa tästäkin!

Jännä juttu muuten, kun tuossa Spectrumissa on noita eri värien kausia, niin kun oli vihreä kausi, niin näin ihan joka paikassa vihreää, ja nyt on alkanut keltaisen kauden kanssa käydä samalla tavalla. Viime viikolla kirpparilta tarttui matkaani keltainen toppi, ja tänään kävin sitten katsastamassa toisen kirpparin, jossa en ollut ennen käynyt, mutta josta Heli vinkkasi viime ristipistotapaamisessa. Olikin ihana paikka, ja varmaan menen uudestaankin; tuolla on siis yläkerrassa myynnissä kaikkia luomu-, vegaani-, maidoton-, gluteeniton- yms. ruokatarvikkeita, eli jo senkin puolesta varmaan tulee toistekin poikettua - miten en olekaan tuolla ennen tullut käyneeksi... Ja alakerrassa sitten oli se kirppari, ja eiköhän sieltä lähtenyt matkaan kirkkaan keltainen ulkoilutakki talveksi! :) Voi että, tulisipa pian talvi, että pääsisi pitämään tuota takkia, se on niin ihanan pirteän värinen! :) Mietinkin koko menneen talven ajan, että tosi ankeita nuo minun talvitakkini (punainen ja turkoosi), että saisi olla jotain iloisempaa, ja sieltä se sitten tänään löytyi. Yksi ongelma vaan on: eihän minulla ole siihen sopivia asusteita... ;) Onneksi on muutama kuukausi aikaa etsiskellä kirkkaankeltaista juuri oikeaa villalangansävyä - tismalleen se keltaisen sävy löytyisi viime kevään Novitan Bambusta, eli se sävy on hakusalla villalangoista. Ja nimenomaan just se sävy, ei mikään vähän sinne päin. ;) Löytyi sieltä kirpparilta minulle kesätakkikin, sellainen oikein kirkas korallinpunainen, ja vähältä piti, että sitäkin varten olisi pitänyt alkaa sopivia asustelankoja etsiskelemään, mutta toistaiseksi sen kanssa voi ihan hyvin pitää yhtä virkattua puuvillahuiviani, jossa on sitä korallinpunaista, vihreää ja yllättäen keltaista. :)

Pitiköhän minun vielä jostain muusta keltaisesta kirjoitella... :) Tässä kirjoittamisen lomassa on sattunut yhtä jos toistakin, niin pääsee unohtumaan kaikki ne jutut, mitä aikoi turista. Mutta toisella kertaa sitten. Jatkuuhan tämä keltainen kausi varmaan tässä nyt vähän pidempäänkin. :)

Mukavaa tätä viikkoa!