Heipä vaan!

Mukavaa, kun olet tullut pistäytymään blogissani. Vielä mukavampaa on, jos jätät käydessäsi itsestäsi puumerkin. Toivottavasti viihdyt - tervetuloa myös uudestaan! :)

tiistaina, maaliskuuta 03, 2009

Novita 10 v sitten

Nyt täytyy muistaa ihan ensimmäisenä kiitellä teitä kaikkia, jotka olette jättäneet kommentteja viime päivinä! Kommentit ovat todella ilahduttaneet minua, ja luen ne kaikki aina ajatuksen kanssa. Monesti on ollut mielessä, että täytyy muistaa kiittää kauniista sanoistanne seuraavassa postauksessa, mutta sitten kun tulee sitä asiaa postattavaksi, niin olen yleensä niin tohkeissani ja innoissani, että eipä siinä enää muuta muistakaan. Mutta nyt kun muistan, niin haluan sanoa sen tärkeän sanan: KIITOS! :)

Oikeastaan tämänkertainen postauksen aihe poikikin eräästä eilen saamastani kommentista. Terhi nimittäin kommentoi eilen kirpparilta löytämäni Novita 1/1999 -lehden ulkoasua moderniksi, ja halusi tietää, onko lehti sisällöltään muutenkin modernin oloinen.


Minä olen varmaan vähän jäävi kommentoimaan, onko joku Novita-lehti moderni vai ei. Olen niin paljon selaillut puhki noita 90-luvun lopun Novitoja, että minulle tuon ajan Novitan ulkoasu tuo vain mieleen 90-luvun lopun. :) Ja muutenkaan minulla ei ole oikein hajua, mitä tarkoitetaan "modernilla", siis pitäisikö verrata yleensä nykypäivän lehtiin vai vain käsityölehtiin? Minun lukemiseni lehtien kohdalla kun rajoittuvat tasan Novitaan ja Valittuihin Paloihin, niin en osaa oikein senkään puolesta ottaa kantaa... ;)

Mutta mitä sitten noihin 10 vuoden takaisiin neuleisiin tulee, niin kuten eilenkin kirjoitin, noissa lehdissä on aika paljon ajattoman oloisia malleja, kuten nyt Novitalla yleensäkin on. Siinä on yksi syy, miksi tykkään Novitan malleista, kun minusta ne kestävät hyvin aikaa, eli jos vain neule pysyy muuten hyvänä kaapissa ja käytössä, niin taatusti voin pukea sen päälleni vielä vuosia senkin jälkeen, kun olen sen tehnyt. Ja välillä teenkin vanhoista Novita-lehdistä neuleita, tai ainakin noista 10 vuotta vanhoista voi vielä hyvinkin tehdä, mutta kyllä 80-luku ja 90-luvun alku oli sitten jo sitä tyyliä, että ei kiitos mulle. ;) Vai voitteko kuvitella minut jossain pörrö- tai kimalleneuleessa ja olkatoppauksissa? ;) (okei, kaivetaanpas ne 20 vuotta vanhat valokuvat esiin...)

Näkyyhän noista 10 vuoden takaisista lehdistä kuitenkin jollakin tavalla, että ei ihan nykypäivästä ole kyse. Neuleet ovat noissa toki muuten aika klassisia, mutta malliltaan vähän "säkkejä". Eli jos näistä uusimmista Novita-lehdistä valitsen itselleni M-kokoisen neuleohjeen, niin 10 vuoden takaisesta on parasta valita S-koko; ympärysmitta on suunnilleen sama mitä nykyään M-koossa.

Jos sitten jotain muuta eroa nykyisiin lehtiin etsin, niin jotenkin noissa vanhoissa lehdissä ilme on vähän sekavampi. Neuleiden kuvat ja ohjeet ovat ihan selkeät kyllä, mutta artikkelit ovat jotenkin "hukassa" jossain siellä kaiken muun seassa. Sinänsä kyllä mielenkiintoista, että tässäkin vanhassa lehdessä on paljon esimerkiksi tekniikkaohjeita, mm. kuvalliset ohjeet kinnasneulatekniikkaan (!), Novitan neulekoulun ties kuinka mones osa (se taisi pyöriä näissä lehdissä aika monta vuotta, kunnes julkaisivat niistä kaikista osista sitten koosteena kirjan), ja aukeaman kokoinen ohje koneneulontaan. Se myös pisti silmään, että tässä lehdessä on koneneuleohjeita, mitä nykyään ei enää pahemmin ole, mutta minusta tuntuu, että noissa 90-luvun lehdissä koneohjeita olikin varmasti jokaisessa lehdessä. Taitaa olla kuitenkin nykyään taas käsinneulominen enemmän muodissa. :)

Jos nyt jotain väläytän tuon lehden sisällöstä, niin poimin pari neuletta, mitkä itseäni kiinnostaisi tehdä.


No nämä tuskin päätyvät koskaan puikoilleni, mutta tykkään tuon vasemmanpuoleisen neuleen mallineuleesta. Tuossa on kuitenkin minusta vähän "vanhanaikainen" pääntie; eikös nykyään kaula-aukot ole vähän avarampia tai ainakin eri mallisia. Tai ainakin sen tyyppisiä itse tykkään pitää, ei tuollaiset kurkulle ulottuvat pyöreät pääntiet oikein sovikaan isorintaiselle. :) Sitten taas tuo oikeanpuoleinen jakku+hame-yhdistelmä on minusta tosi kaunis, mutta ei minulla tuollaiselle olisi käyttöä, joten tuskin tulen sitä tekemään. Jakussa huomioni kiinnitti sellainen seikka, että tuossa on täsmälleen sama mallineule, mitä viime viikolla valmistuneessa Malibu-topissani! :) Jakussa noita palmikoita on tiheämmin, kun topissa niitä oli vain kolme pystyraitaa edessä ja takana, mutta tekniikka on aivan sama. :) Mutta niinpä on sama suunnittelijakin... ;) Kierrättäminen kunniaan! :)


Sitten toinen poiminta. Kolme vuotta sitten haaveilin kovasti just tuontyyppisestä mekosta kuin tuossa vasemmalla. Yritinkin sitä silloin tehdä Tennesseestä, mutta kun olin saanut takakappaleen melkein valmiiksi, mekontekele päätyi purkuun, ja samasta langasta syntyi hame ja toppi. Ei nimittäin silloin ollut mitään valmista ohjetta, vaan yritin omasta päästä sellaista virkata. No, tässäpä olisi ollut valmis ohje nimenomaan Tennesseelle, tosin tämä on neulottu, mutta ihan samantyylinen on kuin se, mitä yritin virkkaamalla tehdä. Ehkä teenkin tämän mekon joskus... Ja tykkään myös tuon tyylisistä jakuista kuin oikealla, eli sekin menee haaveilulistalleni. Nämä ovat minusta hyviä esimerkkejä just niistä ajattomista malleista, jotka eivät vanhene koskaan. :)


Sitten lehden löytö. Ja varsin huvittava löytö onkin, olen hekotellut itselleni ja löydölleni täällä eilisillasta saakka... ;) Siis tämähän on ihan mielettömän ihana tunika! Haluan tämän! :) Mutta kun katsoin suosituslankaa, niin olin tikahtua nauruun. Nimittäin langaksi suositellaan Novitan Cottonellaa... ;) Sehän on joku muinaismuisto viime vuosituhannelta, mutta ainakaan oululaisille neulojille Cottonella ei ole mikään muinaismuisto, kiitos erään paikallisen lankakauppiaan. Hän kun oli varastoinut tuota muinaista Cottonellaa jonnekin kauppansa kellariin (jossa on muuten aika paljon muutakin "unohtunutta" lankaa, mistä itse kauppiaskaan ei välttämättä tiedä...), ja kun pari vuotta sitten OuNen väki kävi kyselemässä lankakaupoista lahjoituslankoja meidän KIP-päivän hyväntekeväisyystempaukseemme, niin tämä lankakauppiaspa kaivoi kellaristaan säkkitolkulla (vai liioittelenko?) Cottonellaa, joita sitten KIP-päivän jälkeen koitettiin jakaa keskenämme, että kuka ottaisi näitä neulottavakseen. Minäkin silloin otin muutaman kerän, joista väänsin naama tuskanirvistyksessä yhden vauvannutun ja pari myssyä hyväntekeväisyyteen. Tuskanirvistys siksi, että tuon jälkeen osasin nimetä kaikkien aikojen inhokkilankani, se on ehdottomasti Novitan Cottonella! ;) No okei, myönnetään, että eilen illalla muistin yhden vieläkin hirveämmän langan, nimittäin vuoden 1998 lopussa kaupoissa oli Novitan Chenillea, sellaista samettilankaa, josta neuloin elämäni hirveimmän mörvelön. ;) Se mörvelö on aikoja sitten päätynyt jonnekin kierrätyskeskukseen, ja silloinkin vain nopeasti jätin pussukkani sinne ja luikin kiireesti pakoon ennen kuin kierrätyskeskuksen väki juoksee perääni ja huutaa, että tätä neuletta he eivät kyllä suostu ottamaan vastaan... ;) Huomaatteko muuten, vaikka olenkin vannoutunut Novita-fani, niin en minäkään nyt sentään ihan kaikesta heidän tuotannostaan tykkää. :D Ja kun moni valittaa sitä, että Novitalla on tuo lankojen vaihtuvuus nopeaa, niin Cottonellan ja Chenillen kohdalla voin kyllä sanoa olevani vain kiitollinen, että ne ovat poistuneet tuotannosta yhtä nopeasti, kun ovat sinne tulleetkin. ;) Mitä, eikö kukaan ole kerännyt vielä "Cottonella takaisin" -adressia? ;)

Sen OuNelle lahjoitetun Cottonella-satsin kohtalo oli sitten se, että niitä taitaa vieläkin olla Marikan autotallissa, jollei niille ole sattunut mitään "hupsista"-juttua sitten viime tietojen. Taisi ne olla joskus viime kesänä viimeksi kaupan jossain neuletapaamisessa, mutta eipä ne ole kauheasti olleet muidenkaan kuin minun suosiossa. Joten voitte kuvitella, että epäilin eilen illalla vahvasti mielenterveyteni tilaa, kun tuon yllä olevan neulemallin nähdessäni ensimmäisenä ajattelin, että "Marikallahan on niitä Cottonelloja, ihanaa!" :D Ja myönnän laittaneeni jo mailiakin ja kyselleeni niitä... JOS niitä olisi sen verran, että niistä tuon iki-ihanan tunikan saisi virkattua, niin kyllä minä aika kovasti niitä nyt itselleni haluaisin. Siis en niitä Cottonelloja, mutta tuon tunikan kyllä. Vaikka sen joutuisi tekemään omasta inhokkilangastaan. ;) Kaikkeen sitä onkin valmis uhrautumaan... ;) Tosin jos oikeasti näette täällä blogissa kohta Cottonellaa virkkuukoukun kaverina, niin pliis soittakaa ne valkotakkiset paikalle... :D

Tällainenpa lehtikatsaus tällä kertaa. Viikon päästä pääseekin tekemään taas uutta lehtikatsausta vähän tuoreemmasta Novitasta. Hauska kuitenkin katsastaa välillä vanhojakin lehtiä. :)

Eilen illalla aloitin muuten kaksi uutta käsityötä: Huopasesta on tulossa lapaset, ja ristipistorintamalla hys-hys-lahjaa. :) Taidankin tästä nyt siirtyä niiden pariin.

4 kommenttia:

  1. Sinä se osaat kirjoittaa niin, että täällä hymyssä suin saa lueskella ja välillä ääneenkin naurahtaa. Miten minä en muista koko cottonellaa? Chenillen muistan kyllä. Ai sekö Novitakin ilmestyy pian. Jee onpahan mitä odottaa postilaatikkoon. Ja pikaluvun jälkeen tulla lukemaan uusin arviosi ja verrata mieltymyksiäsi omiini, mukavaa! Taidan käydä niitä lanetteja käydä kurkkaamassa Kärkkäiseltä ja sit Kangasvillasta.

    VastaaPoista
  2. Jos sitä välillä raapustaisi tänne taas jotain, sillä on tuo kommentointi jäänyt täällä pelkäksi lukemiseksi viime aikoina ;).
    Mulla ittelläni on tallessa nuo kaikki tuon henkiset Novitat. Enpä ole niitä aikoihin selannutkaan, mutta tuon lehden muistan vallan hyvin.
    Cottonella kausi jäi multakin lyhyeen, sillä se oli niin ikävää hien pintaan nostattavaa lankaa. Neuloin siitä serkulle neuletakin ja siihen se jäi.
    Siitä viininpunaisesta Chenillestä tein itelleni ihan oikeella neuleella topin ja sillä yhdellä mallilla sen kuviopintaisen jakun. Ne on vieläkin tuolla kaapissa, mutta arvaa olenko niitä kumpaakan pitänyt muutamaan vuoteen ?!!
    Se oli kans sellaista helposti kuluvaa ja katkeavaa lankaa, jolle en sen jälkeen enää lämmennyt.
    Lähden selailemaan nyt uutta Modaa ja odotankin sitten jo ens viikon perjantaina Novitaa.
    Viikon jatkoja teille.....

    VastaaPoista
  3. mäpäs tykkäsin siitä chenillestä! tein siitä aikoinaan pikkulaukun ja pussukan ja oikein harmittaa ettei sitä enää saa..

    VastaaPoista
  4. Hmm, en muista mitään negatiivisia fiiliksia Cottonellasta, tein siitä aikanaan useammankin puseron ja niistä jääneistä langanlopuista aloin virkkaamaan neliöitä päiväpeittoon (lankaa piti sitten ostaa lisää kerä kerrallaan, eihän ne olemattoman vähät langanloput riittäneet mihinkään...) Peitto on vanhemmillani yhä käytössä, ja onkin komea, vaikka itse sanonkin. Pitäisi ottaa siitä kuva joskus.

    VastaaPoista

Haluatko piristää päivääni? :) Sen voit tehdä helposti jättämällä itsestäsi puumerkin kommentteihin! Kiva kun löysit blogiini - tervetuloa toistekin! :)

Jos kommentointi ei onnistu (vaatii rekisteröitymisen), voit laittaa viestisi sähköpostitse:
marska_77@yahoo.com

Kiitos! :)

Hei hei!

Kiva kun kävit, tulehan toistekin! :)