Heipä vaan!

Mukavaa, kun olet tullut pistäytymään blogissani. Vielä mukavampaa on, jos jätät käydessäsi itsestäsi puumerkin. Toivottavasti viihdyt - tervetuloa myös uudestaan! :)

lauantaina, elokuuta 23, 2014

Viikon pistot: Maalaisidylli (3. viikko)

Kolmas pistelyviikko tämän mallin kimpussa on onnellisesti takana. Samalla on takana kolme kuukautta kestänyt Waltari-putki äänikirjojen kanssa: Mikael Hakimin sain kuunneltua loppuun eilen illalla pistelyn lomassa (sitä ennen kuuntelin Mikael Karvajalan ja Johannes Angeloksen), ja tänään aloitankin sitten jotain ihan uutta; kotimaisilla mieskirjailijoilla jatketaan, mutta vähän uudemmalla ja modernimmalla tuotannolla. Pistely kuitenkin jatkuu vielä muutaman päivän samana, vaikka levy vaihtuu soittimeen. :)


Kolmannen viikon jälkeen ristipistoista puuttuu enää yksi väri yhdellä säikeellä (kahden säikeen pistot ovat jo valmiina), ja sen jälkeen ne eniten rakastamani jälkipistot. :) Loppusuoralla ollaan!

Vaikka syksyinen energia alkoi virrata minussa jo elokuun ja koulujen alkaessa, niin tällä viikolla on käynyt ihan samalla tavalla kuin aina ennenkin tasan elokuun puolivälissä virtapiikin pistäessä. Kesä on mennyt haahuillessa ja sisällä öllistellessä, mutta elokuun 15. päivä tapahtuu jokin "klik", ja on vaan pakko päästä ulkoilemaan ja nauttimaan syksyisistä ilmoista. :) Jälleen kerran mieli tekisi ilmoittautua vaikka kuinka monelle kansalaisopiston kurssille tai aloittaa jokin muu harrastus, mutta viime syksynä terveys ei kestänyt ihan kaikkia kivoja kursseja, joten olen nyt viisaampi ja jätän tällä kertaa kursseilut väliin. Taitaa ihan hyvin riittää "harrastukseksi" nuo lukuisat kulkemiset kuntoutuksissa ja tutkimuksissa, niitä alkaa olla pikkuhiljaa kalenteri täynnä... Kyllä niille kansalaisopiston kursseille ehtii taas toisina syksyinä! :)

Energistä syysviikonloppua sinulle! :)

12 kommenttia:

  1. Kaunis oli tuo ed. pistelytyösi mutta kaunis on tämäkin. Ja tiedätkö, tuosta aidasta/portista tulee niin lapsuus mieleen kun kakarana kuljettiin mustikkametsään aina yhden syrjässä olevan talon pihan läpi ja siellä oli metsän laidassa jokin tuollainen aidantapainen mistä aina yli hypättiin. Täti meni veräjän raosta, mutta me mukelot ylitse. Aidan takana oli vähän metsää ja sitten tuli suo ja sen jälkeen noustiin mustikkakankaalle.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva muistelo! :) Vielä tästä työstä jokunen pisto puuttuu, tulehan ihastelemaan tätä sitten valmiinakin!

      Poista
  2. Voi miten pitkällä jo oletkaan tässä kauniiissa lampaat ja maisematyössäsi :) Minä muistan että näin lapsena lampaita Helsingin edustalla olevassa Mustasaaressa:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ja minulla on lammasta paraikaa sylissäni - karstattuna, kehrättynä, värjättynä ja vähän jo virkattunakin. ;)

      Poista
  3. Ristipistotyösi maalaismaisema lampaineen on ihastuttava ja idyllinen. Lampaat ovat kovin kauniita ainakin tuossa taulussasi. (Tuli mieleen laulu "Katson maalaismaisemaa ja ymmärrän, kuinka onnellinen voikaan olla hän...", vaikken muista koskaan laulua laulaneeni tai sitä kuunnelleeni.)
    Upeaa myös, että on taas syksy! Minunkin mielestäni syksy alkaa silloin, kun ilmat viilenevät siedettäviksi (=juuri sopivan viileiksi ;-)) ja lehtipuissa alkaa lehti kellastua. Minunkin tekisi mieli aloittaa monta kansalaisopiston käsityöaiheista kurssia, mutta vuorotyöni vuoksi joutuisin todennäköisesti olemaan usein poissa tunneilta. Siksi en ilmoittaudu. Se kirpaisee vähän, mutta voinhan onneksi vapaasti tehdä käsitöitä kotona. Lisäksi olen innostunut taas lukemaan.
    Olet kirjoittanut blogissasi käyneesi joskus värianalyysissa. Kuulisin mieluusti siitä.
    Ihanaa, virkistävää syksyä Sinulle.
    Sari

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos pitkästä kommentista! :) Minulla iskee joka syksy vimma aloittaa jokin uusi harrastus tai osallistua edes jollekin kansalaisopiston lyhytkurssille. Viime syksynä taisin osallistua näille yhden tai muutaman illan kursseille vähän liikaa, koska lopulta piti huovutuskurssin viimeiselle kerralle jättää menemättä terveydentilan vuoksi. Tänä syksynä puolestaan on niin paljon uusia juttuja perheen tilanteessa ja itselläkin noita sairaalakäyntejä sen verran tiheään, että ei tässä enää kykene kursseilemaan. Lähinnä olinkin viikonloppukursseja katsellut, mutta pärjään kyllä ilmankin, viikonloppuisin on tärkeämpää saada olla koko perhe yhdessä. :) Sitä paitsi syysiltoina on ihanaa käpertyä omassa kodissa peiton sisään neulomaan ja lukemaan! :) (tai pistelemään ja kuuntelemaan äänikirjoja)

      Värianalyysissa kävin kevättalvella 2006. Sinne mentiin meikittä ja hiukset peitettiin jollain suojuksella. Analyysi tehtiin huivien avulla niin, etten itse ensin nähnyt peilin kautta lainkaan käytettävien huivien värejä, ainoastaan värien vaikutukset kasvojeni väriin. Analyysi perustui siis ns. vuodenaikamäärittelyyn, eli huiveja oli aina neljää eri kategoriaa. Analyysin tekijä käytti aina eri värisiä huiveja vuorotellen kasvojeni lähellä ja yhdessä seurasimme peilistä, miten ne vaikuttivat kasvoilleni. Vaikken nähnyt huivien värejä lainkaan, huomasin kuitenkin, kuinka kasvojeni väri muuttui: yhdenlaiset värisävyt veivät kasvoiltani värit kokonaan, toiset tekivät kasvoni keltaiseksi, kolmansista tuli mustat silmäpussit ja neljännet sitten saivat kasvoni hehkumaan kauniisti. Olen värivuodenajaltani "kevät", eli minulle sopivat puhtaat, lämpimät, kirkkaat ja pastelliset sävyt. Lämmin sävy ei kuitenkaan tarkoita murrettua, sehän on sitten taas syksy-vuodenajalle tyypillistä. Kesä-tyypille sopivat viileät värit, talvi-tyypille taasen viileät mutta voimakkaammat kuin kesälle.

      Värianalyysissa käyminen oli minulle kyllä iso juttu: sain viimein "luvan" heittää kaikki mustat vaatteet kierrätykseen (mustahan ei sovi kuin talvi-tyypille, jota ei meidän suomalaisten joukossa juurikaan edes esiinny), ja löysin kokonaan uuden värimaailman. Aiemminkin olin yrittänyt saada väriä elämääni, mutta minulta puuttui rohkeutta käyttää kirkkaita värejä, toisaalta olin kuitenkin valinnut kaupasta vääriä sävyjä, vaikka olin yrittänyt jo aiemminkin hankkia esimerkiksi keltaisia, oransseja tai punaisia vaatteita, eivätkä ne sitten kuitenkaan pukeneet minua. Kaikki värit kuitenkin sopivat kaikille (paitsi se musta ei sovi kuin talvi-ihmisille), mutta tärkeintä on osata valita oikea sävy - esimerkiksi kylmä ja lämmin pinkki ovat ihan erilaisia keskenään, murretusta pinkistä puhumattakaan! Hyvä juttu on myös se, että kun valitsee kaikki vaatteensa oman väripaletin mukaan (sen saa mukaansa analyysista, mahtuu ihan pikkulaukun taskuun), niin kaikki oman paletin värit sopivat aina toisiinsa. Vähitellen nuo "omat värit" ovat laajentuneet myös kodin sisustukseen, jossa kyllä sitten uskallan käyttää myös sellaisiakin sävyjä, jotka eivät ole ihan tarkkaan omasta väripaletistani. Toisaalta sitten jotkut oman väripalettini värit ovat jääneet itselläni vähemmälle käytölle, esim. ruskean ja harmaan sävyt, koska niitä kirkkaampia värejä on vaan niin paljon kivempi käyttää. :)

      Suosittelen kyllä värianalyysia! :) Se ei ollut edes kovin kallis, muistaakseni jotain 60 euron luokkaa tuohon aikaan, voi olla että hinnat ovat siitä vähän nousseet.

      Poista
    2. Hei Mari,
      kiitos pitkästä vastauksestasi kommenttiini ja kysymykseeni. <3 Itse asiassa minäkin kävin värianalyysissa aivan hiljattain. Olen analyysin perusteella värivuodenajaltani syksy. Analyysi piti mielestäni hyvin paikkansa sen perusteella, mihin sävyihin väreissä olen vaatetuksessani ollut mieltynyt aiemminkin. Mustaa en ole käyttänyt koskaan - hautajaisia lukuunottamatta, ja silloinkaan en ole ollut ns. kokomustissa. Jotkin värit paletissani tuntuvat silti itselleni rakkaimmilta, mutta voihan olla, että analyysin myötä rohkeus käyttää muitakin värejä lisääntyy.
      Sari

      Poista
    3. Kyllä uskon, että sieltä paletista nousee sinullekin pian ihan uusia värejä. Minulla ei muuten ole tällä hetkellä olemassa mitään mustaa vaatetta, ei edes sitä hautajaisasua. Aikoinaan olin työssäni paljon hautajaisissa (en ole niitä töitä tehnyt juurikaan tuon värianalyysin jälkeen), silloin oli pakko pukeutua mustaan jakkupukuun viran puolesta, mutta käytin sen kanssa yleensä luonnonvalkoista puseroa. Olen kuitenkin tuon jakkupuvun laittanut kierrätykseen, koska se oli käynyt minulle liian suureksi. Yksi tilaisuus minulla on ollut, jossa on ollut pukukoodina tumma asu, sitä varten minulla on harmaa jakkupuku, jota aion käyttää myös hautajaisissa, jos sellaisia tulee vastaan, vaikka meidän lähipiirissä on kyllä onnistuttu pysymään hyvin hengissä viime vuosina, eipä ole tainnut yksiäkään hautajaisia olla yli kymmeneen vuoteen, jos ei noita työkeikkoja lasketa. Mielelläni menisin mukaan johonkin kuoroon laulamaan, mutta suurin kynnys taitaa olla siinä, että esiintymisiin pitää aina pukeutua mustiin... ;) Tai sitten on jotkin viininpunaiset kaavut tms. ;) Sitten kun löydän kuoron, jossa pukeudutaan kirkkaankeltaisiin, niin menen. :D

      Poista
  4. Onko tuo lammasmalli joku uutuus? Kysyn siksi, että muistelen äitin tehneen omalle äidilleen tuollaisen taulun monia, monia vuosia sitten. Jos sun malli on uusi, niin sitten muistelen väärin. Mää päätin myös tänä vuonna jättää kaikki kansalaisopiston yms. kurssit ja piirit väliin. Kaikki liikenevä aika käytetään nyt omaan porukkaan ja yhteisiin juttuihin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No ei todellakaan! Ostin tämän itse vuonna 2007 tai 2008, ja silloin se oli jo loppuunmyyty Margarethalta. Ostin siis pelkän mallin käytettynä eräältä ristipistobloggaajalta, koska olin nähnyt hänen blogissaan tämän valmiina. Samoihin aikoihinhan sain teidän äitiltä myös sen saman sarjan lokkimallin (kopiona), ja yhdeltä blogini lukijalta sain vielä saman sarjan sorsamallin (myöskin kopiona). En ole hirveästi tällä vuosikymmenellä noita ristipistomalleja ostellut, koska niitä on tullut aikoinaan hankittua kaappiin sen verran, että niitä jää varmasti vielä tekemättömänä perikunnan jaettavaksikin. ;)

      Poista
    2. Sitten se on sama malli, jonka äiti aikoinaan mummulle teki.

      Poista
    3. No mikäpä muukaan se olisi? ;)

      Poista

Haluatko piristää päivääni? :) Sen voit tehdä helposti jättämällä itsestäsi puumerkin kommentteihin! Kiva kun löysit blogiini - tervetuloa toistekin! :)

Jos kommentointi ei onnistu (vaatii rekisteröitymisen), voit laittaa viestisi sähköpostitse:
marska_77@yahoo.com

Kiitos! :)

Hei hei!

Kiva kun kävit, tulehan toistekin! :)