Heipä vaan!

Mukavaa, kun olet tullut pistäytymään blogissani. Vielä mukavampaa on, jos jätät käydessäsi itsestäsi puumerkin. Toivottavasti viihdyt - tervetuloa myös uudestaan! :)

lauantaina, elokuuta 17, 2013

Syksyn väreissä

Odotan hartaasti syksyn väriloistoa. Sitä odotellessa täytyy löytää näitä värejä toisaalta.


Krapit ja sipulinkuoret ovat odottaneet kaapissa sopivaa hetkeä. Sipulinkuoret sain jo toissatalvena, ja osan niistä olen käyttänytkin. Krappia ostin alkukesästä, ja vaikka sitä olenkin jo kokeillut yhdistää muiden kasvien kanssa, niin suurimman osan säästin tähän tilaisuuteen.


Ensimmäiseksi keitin liemen, jossa oli 20 g krappia ja 50 g sipulinkuoria. Värjäysjärjestys on luettavissa vasemmalta oikealle: ensimmäisestä liemestä tuli vahva terransävy, jälkiliemet vaalenivat asteittain; neljä vyyhtiä siis värjäsin tällä seoksella, ja lopun jälkiliemen jätin odottamaan ämpäriin.


Seuraavaksi keitin kaikki loput sipulinkuoret, joita minulla oli jäljellä, eli noin 90 grammaa. Värjäysjärjestys jälleen vasemmalta oikealle. Sävy on erittäin voimakas rusehtavankeltainen. Kokeilin esipuretusta näiden sipulinkuorivärjäysten kohdalla, koska värjäyskirjan käyttämä menetelmä, missä lisätään puretusaineet värjätessä, on ihan toivottoman hidas, jos aikoo värjätä useampia vyyhtejä, sillä liemen jäähdyttäminen jokaisen värjäyksen välissä kestää muutamia tunteja. Tämä oli oikein näppärä menetelmä, mutta värjäyksistä tuli hieman epätasaisempia, johtuen ehkä siitä, että esipuretukseen käyttämäni kattila oli turhan pieni siihen tarkoitukseen. Mutta nämä ovatkin oikein eläväisiä lankoja tuon pienen epätasaisuuden ansiosta. Neljä ensimmäistä vyyhtiä on pelkkää sipulinkuorilientä, viidenteen värjäyssatsiin lisäsin puolet edellispäivänä talteenotetusta krapin+sipulinkuoren jälkiliemestä. Tuo vyyhti on kuvassa laitimmaisena oikealla, ja se poikkeaa sävyltään selvästi noista muista kuvan vyyhdeistä.


Viimeisen liemen keitin kaikista jäljelle jääneistä krapeista, joita oli reilut 50 grammaa. Väristä ei tullut ihan niin vahva punainen kuin viime syksynä saamastani veriseitikkiliemestä, mutta kyllä tämä silti on kaikkein punaisin kaikista tämän kesän värjäyksistä. Erityisen ihastunut olen noihin kahteen jälkiliemien korallinpunaisiin. Kaksi viimeistä vyyhtiä ovat taas sekoituksia, eli krapin jälkiliemeen sekoitin loput siitä krapin+sipulinkuorten jälkiliemestä, jonka olin ottanut aiemmin talteen; sävy muuttui heti hieman kellertävämmäksi. Mielenkiintoista noissa kahdessa viimeisessä vyyhdissä on se, että niistä tuli lähestulkoon samansävyisiä, vaikka toinen on keitetty periaattessa vahvemmassa liemessä kuin toinen. Sen verran noissa on sävyeroa, että vyyhti nro 4 taittuu aavistuksen verran keltaisempaan kuin vyyhti nro 5. Olen huomannut, että jälkiliemillä värjätessä sävy vaalenee aluksi voimakkaasti ensimmäisessä ja toisessa jälkiliemessä, mutta siitä eteenpäin tuota vaalenemista ei enää juuri huomaa, eli juuri sen enempää ei kannata jälkiliemiä käyttää, jos toiveena on saada erisävyisiä lankoja. Toki sitten voisi nakata viimeiseen jälkiliemeen vaikkapa useamman vyyhdin, jos haluaa monta samansävyistä vyyhtiä, sillä näissä vahvoissa väreissä riittää kyllä jälkiliemissäkin väriä pitkäksi aikaa.


Ylärivissä sipulinkuorivyyhdit, keskellä krappi+sipulinkuorivyyhdit ja alhaalla krappivyyhdit. Kannattaa kiinittää huomiota kunkin rivin oikeanpuoleisiin vyyhteihin: kaikissa niissä on käytetty krappia ja sipulinkuorta yhdessä, mutta kun ainesten suhde vaihtelee, niin sävyissä on melkoisesti eroa! :)


Kesän aikana yritin monta kertaa värjätä kasveilla, joista erinäisten lähteiden mukaan saisi vihreää väriä, mutta minun lankoihini ei sitä vihreää vaan tarttunut. Nyt olen äärimmäisen onnellinen siitä, ettei sitä vihreää tullutkaan: näistä keltaisen, ruskean, oranssin ja punaisen sävyistä saa varmasti niin mahtavia yhdistelmiä, etten niiden joukkoon edes kaipaa enää muita värejä! :) Voisin leikkiä näillä palleroillani varmasti loputtomiin kokeillen kaikenlaisia sekoituksia. Esimerkiksi noista jälkiliemien synnyttämistä "pastellisävyistä" saa varmasti aikaan jotain todella herkkää ja kaunista, vaikka tottakai nuo vahvat ja hohtavat värit tuosta kasasta ensimmäisenä silmiin osuvat. Rakastan jokaista näitä 59:ää itsevärjäämääni lankakerää! :) Oikeastaan värjäsin tänä kesänä tasan 60 kerää, mutta yksi kerä on muuta lankaa kuin Nallea, jota nämä kaikki kuvassa olevat ovat, joten se ei päässyt nyt yhteiskuvaan mukaan. Mutta se meneekin kokonaan toiseen projektiin. :)


Vaikka nuo kaikki värjäykset ovat omalla tavallaan kauniita ja ihania, niin jotenkin minusta tuntuu, että nämä viimeisimmät ovat ihan parhaita! Voisinpa ottaa hiusväreikseni nämä kaikki! ;)

Oikeasti en ole lainkaan aikeissa vaihtaa hiusväriäni, jos erehdyitte edellisestä postauksesta niin luulemaan. ;) Tuota kuparinpunaista vyyhteä katsellessani tuli vain mieleen, että minulla oli ihan sen väriset hiukset 14 vuotta sitten niihin aikoihin, kun tapasin mieheni. Silloin en ollut vielä käynyt värianalyysissä, joten tuli kyllä kokeiltua hiusvärejä ihan laidasta laitaan, blondista punapään kautta pikimustaan. Värianalyysin jälkeen tuli tolkkua tuohonkin touhuun, ja nykyään tiedän täsmälleen, mitkä värit minulle sopivat niin vaatteisiin kuin hiuksiinkin. Ei ole enää vuosiin ollut tarvetta kokeilla uusia hiusvärejä, välillä saatan vaihtaa astetta vaaleampaan tai tummempaan, kunhan sävy on aina kultainen. :)

Ne lankaperuukkikuvat olivat siis vain ihan päähänpisto.*** Kun olen 7,5 vuotta esittänyt täällä blogissa asiallista roolia, niin ajattelin välillä näyttää vilauksen todellista minääni kaikkine päähänpistoineni. ;) Mutta vain vilauksen, jotten karkota kaikkia lukijoita lopullisesti... ;)

*** Päähänpisto = päähän pisto = pistänpä lankaa päähäni.


Kaiken väri-ilottelun keskellä olen koko viikon ollut vaihteeksi todella kipeä kaikkialta ja äärimmäisen väsynyt. Ilahduttavaa sairastelun puolella on ollut se, että työterveyslääkärini lomalta palattuaan ja Oysin lääkärin palautteen luettuaan halusi pyytää lausunnot kahdelta muulta erikoislääkäriltä. Pääsen käymään heidän luonaan työterveyden piikkiin yksityisvastaanotolla, joten minun ei tarvitse odottaa puolta vuotta, kuten Oysin puolelle, vaan sain ajat jo ihan lähiviikoille. En ole edelleenkään osannut murehtia, vaikka tämä elämäntilanteeni onkin mennyt sairastumisen vuoksi melkoiseen solmuun. Kyllähän lankavyyhditkin menevät välillä sotkuun, eikä siinäkään auta itkeä, vaan täytyy vaan tyynen rauhallisesti käydä lankohin käsiksi ja avata solmut järjestelmällisesti. Eiköhän tämä elämän lankavyyhtikin aikanaan selviä! :)

Vaikka olen ollut kipeä, niin olen silti nauttinut näiden lankojen värjäämisestä ja iloinnut näistä mahtavista väreistä! Eiväthän nämä kipua ja väsymystä vie unohduksiin, mutta saavat ainakin hymyn huulille ja sydämen sykähtämään. :) Voi, kun vielä saataisiin tuo luontokin yhtä värikkääksi! :)

Iloa tällä viikolla on tuonut myös kesän virallinen loppuminen lasten kouluun ja päiväkotiin paluun myötä. Molemmilla tahoilla on puhallellut hieman uusia tuulia tuoden perheeseemme taas uudenlaisen arjen rytmin. Varma syksyn merkki on tietysti myös kansalaisopistojen kursseille ilmoittautuminen: joka syksy tulee kerättyä pitkä lista ihanista kursseista, joista täytyy lopulta valita aikatauluihin ja omaan jaksamiseen parhaiten sopivat. Tänä syksynä ilmoittauduin kahdelle yhden illan kurssille, eli menen kehräämään ensin värttinällä ja paria viikkoa myöhemmin rukilla. :) Mietinnässä on vielä yksi ompelukurssi, jossa olisi neljä kokoontumiskertaa - jaksanko ja tarvitsenko sitä kurssia? Märkähuovutuskurssista olen haaveillut jo monta vuotta, mutta tänäkin vuonna tuon lähimmän opiston kurssien kanssa tulee aikatauluongelmia, joten jään vielä pohtimaan, ilmoittautuisinko huovuttamaan toiselle opistolle; viikonloppukurssin ehkä jaksaisikin käydä, ja onneksi niitä on nykyään niin paljon tarjolla. Molemmille lapsillekin on koko vuoden kestävät kurssit opistoissa, kuopus jatkaa muskarin puolella soitinryhmään, ja esikoisellekin löydettiin muutaman vuoden tauon jälkeen sopiva kodin ulkopuolinen harrastus.

Syksy on aina kaiken uuden alun aikaa, siksikin se tuo niin paljon hyvää mieltä! :)

Värikästä viikonlopun jatkoa!

43 kommenttia:

  1. Aivan ihanan värikkäs päivitys :-)) kaikin puolin.

    VastaaPoista
  2. Ihanan värisiä lankoja olet värjännyt kesän aikana,varsinkin noi viimeisemmät värjäykset on upean värisiä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, minäkin tykkään näistä viimeisimmistä, mutta usein kait se juuri niin onkin, että viimeisin tekele tuntuu sillä hetkellä parhaalta.

      Poista
  3. Upeita värjäystuloksia, aah!!!

    Onneksi olet sairastelun puolella saanut positiivisia uutisia, josko nyt alkaisi vyyhti aueta ja saisit selvyyden.

    VastaaPoista
  4. Minua sykähdyttävät todella nuo voimakkaimmat sipulivärjäykset.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ne ovat kyllä livenäkin aika sykähdyttäviä, jopa miehenikin ensimmäistä kertaa kommentoi, että hyvännäköisiä lankoja! :)

      Poista
  5. Ihania värjäyksiä! Kauniita värejä olet saanut aikaiseksi. Ja paljon. Nyt on mitä hypistellä ja suunnitella mitä tekisi. :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! :) Hypistely onkin näissä ihaninta, aivan sama vaikkei sitten mitään saisi koskaan tehtyäkään...

      Poista
  6. Tosi upeita värejä ja jännityksellä odotetaan, mitä niistä tulee.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tai sitten en raaski tehdä näistä mitään... ;)

      Poista
  7. Kuten sanottu sipuli on loistava väriaine:) Hyviä sävyjä olet saanut sinäkin aikaiseksi, krappi on yllättävä kuten aina... minullakin 100 g jemmassa... jos sienisato ei ole hyvä tänä vuonna... mutta jo verihelttaseitikkejä on näkynyt maastossa... jos ei sataisi ja olisi kuivaa meinaan mennä kahtomaan sen seitikkipaikan mistä viime vuonna keräsin paljon.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minunkin oli tarkoitus lähteä sienimetsään, mutta vointi on nyt sen verran huono, että pitää lepäillä. Olisi kyllä unelmalöytö, jos löytyisi seitikkejä jostain ihan läheltä, ettei tarvitsisi kauas lähetä metsälle.

      Poista
  8. Todella kauniita värejä ,olipa ihana päivitys !

    VastaaPoista
  9. Ihania värejä.
    Täällä näkyy jo keltaisia lehtiä.Oikein mukavaa syksyä sinulle kivojen kerien keskelle ja jään odottamaan mitä niistä teet.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Täällä on vielä melkoisen vihreää, niitä keltaisia lehtiä odotellaan. Siihen asti varmaan vaan pyöriskelen tässä lankakasassa. :D

      Poista
  10. Syksy tosiaan saa sinut puhkeamaan täyteen energiaan. Vointikin on helpompi sietää, kun on muuten mukavaa.
    Noita keriä katellessa mietin, että mitähän noista keksit, mut sit tajusin, että tottahan Marilla on jo olemassa valmis suunnitelma jokaiselle kerälle. :D
    Itse vain täyttelen varastoja ja joskus annan langat perinnöksi tuleville sukupolville.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Paitsi että noita värjäyksiä olen tehnyt ihan värjäämisen ilosta. :) Tosin olen esimerkiksi Kool Aid -värjäyksiä tehnyt niin, että yhdestä kerästä saisi luontevasti yhdet sukat, vaikkei mitään sen tarkempaa mallia ole ollut mielessä - eihän niistä värjäyksistäkään voi koskaan tietää mitä niistä tulee. Näitä kasvivärjäyksiä olen tietoisesti tehnyt vain Nalle-langalle (yhtä lukuunottamatta, mutta se menee kaveriksi viime syksynä kurssilla värjäämilleni langoille yhteen toiseen projektiin), siksi että näitä on sitten helpompi yhdistellä, kuin jos osa olisi paksumpaa ja osa ohuempaa. Peitot minulla siintävät mielessäni, mutta malli ja väriyhdistelmät ovat vielä hakusalla, annan siinä mielessä lankojen värien sanella suunnan. Aluksi haaveilin afrikankukkapeitosta, mutta tykkäisin, että uloin kerros saisi olla aina samaa väriä, ja silloin pitäisi värjätä kerralla valtava satsi, tai käyttää ostolankaa. Mutta onhan niitä muitakin peittomalleja, ja aina voi kehitellä mallin itse. Voihan näistä osa päätyä aikanaan joksikin muuksikin kuin peitoiksi.

      Poista
  11. Olipas mielenkiintoinen päivitys. Tuota sipulinkuorilla värjäystä aion vielä joskus kokeilla. Vielä on iso kattila hakusessa. Huonoja kirppiksiä :)
    Itse olen huomannut että valitsemalla lähellä omaa väriä olevan hiusvärin saa onnistuneimman lopputuloksen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minä ostin oman värjäyskattilani ihan kaupasta, mulla on vaan 12 litran kattila, joka kyllä riittää jos värjää yhden vyyhdin kerrallaan. Esipuretusta ajatellen olisi kyllä kiva omistaa toinenkin iso kattila, ei vaan ole oikein tiloja säilyttää. Kirppiksiltähän noita kannattaakin katsella! :)

      Saman jutun oon huomannut hiusväreissä, voimakkuuden valitsen yleensä oman hiusvärin mukaan tai korkeintaan astetta vaaleamman, ja sävyn vaan valitsen kultaan taittuvan. Ei näy juurikasvukaan niin helposti, eikä tarvitse värjätä niin usein! :) Olen jo vuosia värjännyt aina vaan samalla värisävyllä, silloin kun yleensä viitsin värjätä. :)

      Poista
  12. Kääk, ihania värjäyksiä! Alkoi omia sormiakin tuo touhu jo syyhyttämään... Minä myös tykkään syksystä juuri siksi, että syksyllä niin moni asia alkaa, harrasteet, opiskelut, työt, koulut, päiväkodit... mukavaa. Parempaa vointia, Mari!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Ei muuta kuin ensi keväänä kasveja keräämään, tai jo talvella voi kokeilla sipulinkuorilla ja tilata netistä tuota krappia. :)

      Poista
  13. Miten upea värien ilotulitus, vauh.
    uskon että teet noista keristä monta kaunista neuletta/virkkuuta.
    Olet oikeassa ei nämä kivut katoa mihinkään, mutta lankojen kanssa puuhailu antaa iloa ja onnea.

    Toivotaan että tilanteesi selviää, rukkoilen puolestasi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Kosotäti! Nämä ovat kyllä yksiä parhaimpia tänä kesänä värjäämiäni vyyhtejä minunkin mielestäni. :)

      Poista
  14. Ihania värejä! Mitä olet ajatellut tehdä kaikista noista ihanuuksista? (Vaikka ne on niin hienoja että minulle riittäisi käydä vaan hypistelemässä niitä silloin tällöin :D )

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minullekin riittää melkein se, että saan noita hypistellä ja ihastella, vaikken niistä mitään tekisikään. Mutta peitoista haaveilen, lahjaksi ajattelin niitä virkkailla. Siksikin olen näitä värjäillyt niin paljon, että riittää useampaan peittoon ja toisaalta on sitten valinnanvaraa sävyissä. Tai oikeastaan näitä on vaan syntynyt itsekseen tällainen määrä, koska kokeileminen on ollut niin hauskaa! :)

      Poista
  15. Voi miten ihana väriloisto! Rakastan noita luonnonvärejä, kun ne ovat yhdessä niin harmonisia, oli värejä tai sävyjä miten paljon tahansa ja olivatpa ne keskenään miten vastakkaisia tahansa.

    Pitikö kasveista saada ihan sellaisenaan vihreitä vai vaatisivatkohan sen raudalla jälkipurettamisen? Minäkään en muistaakseni ole mistään kasveista saanut vihreää, oransseja ja punertavia kyllä kun olen pH:n kanssa leikkinyt, mutta aina vihreä tai harmaa sävy ovat vaatineet syntyäkseen kaveriksi rautaa :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Värjäyskirjassa on kyllä kaikkien vihreiden sävyjen kanssa käytetty kuparivihtrilliä, jota en kuitenkaan itse ole halunnut käyttää, kuten en rautavihtrilliäkään. Mutta joissain blogeissa on saatu tietyistä kasveista vihreää myös pelkällä alunapuretuksella. Noita pH-arvoja en ole viitsinyt edes mittailla, koska tämä on ollut minulla lähinnä kokeilua ilman sen suurempaa tavoitetta saada yhtään mitään väriä. Luotan siihen, että luonto antaa juuri sellaiset värit, kuin se on antaakseen, ja että ne kaikki sopivat hyvin yhteen. :)

      Poista
    2. Niin ja vielä tarkennan, että testasin myös rautanauloja ja kuparipennejä vihtrillien korvaajana, heikolla menestyksellä, paitsi että äidin kattilanpohjan onnistuin sillä konstilla pilaamaan... tekevälle sattuu. ;)

      Poista
    3. :D

      Minulla on ollut tuota rautaa ihan purkissa, sitä olen käyttänyt toisinaan jälkipuretuksessa. Kuparia en ole koskaan mistään edes löytänyt. Pitäisi nyt syksyllä testata, kun olen kuullut että veriseitikin kirkkaat punaiset kääntyisivät tummiksi violeteiksi raudan kera. Toiset ovat tosiaan sanoneet, että rautanaulat tms ajavat saman asian, mutta niiden pitäisi olla reilusti ruosteessa. En ole testannut, olivatko sinulla missä kunnossa? :D

      En minäkään ole koskaan pH-arvoja mittaillut, sen kun olen jakanut joskus ihan kokeilumielessä esim. paatsamaliemen kolmeen ja yhteen osaan laittanut reilun lorauksen etikkaa, toiseen ruokasoodaa ja kolmannen antanut olla. Normaali liemi antoi vahvan keltaisen hieman likaisella taitteella, hapan kirkasti keltaisen sellaiseksi puhtaan sitruunankeltaiseksi ja emäksinen sooda taas teki sävystä punaoranssin. Silloin mietin että pitäisi enemmänkin muistaa näitä tehdä ja kirjata ylös, mutta jäi vähän tämän loppuraskauden/pikkuvauvan kanssa intensiivivärjäilyt syrjään. Mutta kyllä nyt tänä syksynä ehdottomasti!

      Poista
    4. Kotona käyttämäni naulat olivat aika "hyvässä kunnossa", mutta ne äidin autotallista löytämäni olivat kyllä jo parhaat päivänsä nähneitä, ja varmaankin sitten se ruoste teki temput sille kattilanpohjalle... Täytynee joskus kokeilla ihan noita vihtrillejä, nyt vaan halusin nähdä, mitä värejä kasveista lähtee pelkällä alunalla, joissakin oli myös viinikiveä mukana.

      Poista
  16. Upeita värejä nämä uusimmat! :) Kaikkiaan värjätyt langat näyttävät kainuukta, sävyt väihtuvat ihanan pehmeästi, kun olet käyttänyt jälkiliemiä. Ei sitä vihreää tuosa värisuorassa tarvita. :)

    VastaaPoista
  17. Ihania värejä. Jutun lukeminen jää toiseen kertaan, mutta värit selasin. Sitä en tiä miks mulla on tämä jääny välistä lukematta aikanaan..O_o

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! :) Joskus itelläkin menee postaukset ohi, ei välttämättä jaksa kuin kuvat vilkaista.

      Poista
  18. kyl tuo väri-iloittelu antaa kyytiä kivuille ja kolotuksille, ihania sävyjä kerrassaan:)) nyt kävin lukemassa vihdoin viime syksyisen värisienikurssi postauksesikin, sul on tosi hauska tapa kirjoittaa, nautittavaa tekstiä kaikin puolin. ps juniorin kirjoittama kauppalappu niin hellyttävä;)

    VastaaPoista
  19. Ihana värisuora, kerrassaan! Nuo luonnonvärit ovat siitä mahtavia, että vaikka lopputulos ei aina ole ihan sitä mitä luuli/toivoi, niin kaikki sävyt sopivat nätisti yhteen. Minä olen onnistunut saamaan heleän vaaleanvihreän juurikin lupiininlehdistä ja vieläpä syksyllä kerätyistä, eli voimakkaimmat väripigmentit eivät tainneet enää olla edes tallella. Sen sijaan en ole onnistunut tekemään noista langoista mitään, joten lupiinit ja aika monta erilaista kellertävän sävyä odottavat edelleen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Näinhän se on, ja minä kun en ole toivonut varsinaisesti mitään, niin kaikki mitä kasveista on irti lähtenyt, on ollut vain positiivista. :) Minä sain alkukesästä kerätyistä lupiineista ruskeaa. ;) Tosin oli kuivatettu välillä, joten se varmaan vaikutti hieman asiaan (meillä päin ei kasva lupiineja, joten jouduin tilaamaan ne muualta Suomesta, siksi ne tulivat kuivatettuina).

      Poista

Haluatko piristää päivääni? :) Sen voit tehdä helposti jättämällä itsestäsi puumerkin kommentteihin! Kiva kun löysit blogiini - tervetuloa toistekin! :)

Jos kommentointi ei onnistu (vaatii rekisteröitymisen), voit laittaa viestisi sähköpostitse:
marska_77@yahoo.com

Kiitos! :)

Hei hei!

Kiva kun kävit, tulehan toistekin! :)