Kylmäkinttuisen naisen askelia :)

No nyt sekin selvisi, miksi toisilla nyt vaan on ne villasukat jalassa kesää talvea. :) On muuten kivannäköiset sukat tuossa uutiskuvassa:

- Linkki Ylen uutissivuille -

Nimim. "Paljon liikkuva, tupakoimaton, hyvin matalan pulssin ja verenpaineen omaava nuori nainen, jolla on aina jalassaan vähintään yhdet villasukat ja joka nukkuu joskus jopa lapaset kädessä" :)

Luonnon lumoa lokakuussa... :)

Yhä vaan lokakuu jaksaa pysytellä lempparikuukautenani. :) Tänä vuonna olen nauttinut syksystä erityisen paljon. Kirpakka pakkassää suorastaan kutsuu ulos nuuhkimaan märkien lehtien tuoksua - syksyn tuoksua. :) Mitä pidemmälle syksy ehtii, sitä enemmän minussa lisääntyy liikkumisen himo ja sitä myöten myös pirteä mieli! :)

Tässä kuvassa on vielä näin vihreää... Voisiko kuvitellakaan, että tuon kuvassa taustalla näkyvän punaisen rakennuksen sisäpihalla...

... rakennetaan samaan aikaan lumikakkuja! :)

Hieno tuli! :)

Pirteää viikkoa kaikille kylmäkinttuisille naisille! :) Villasukat kun muistaa vetää jalkaan, niin onpa ihana lähteä ulos reippailemaan - kohta ei palele enää varpaitakaan! :)

Ps. Taikajakun helman lyhyempi sivu on nyt 110 cm pitkä - enää parikymmentä senttiä jäljellä, joten huomenna päästäneen viimeistään ompelupuuhiin! :)

Uusi Ulla :)

Juuri, kun olen toipunut ihastuksesta uuden Novitan suhteen - kyllä, viikonloppu on edelleen mennyt lehteä hypistellessä ja uusista neuleista haaveillessa - niin eiköhän vain Ulla pläjäytä lisää kivoja malleja ilmoille! :) Tein pikasilmäyksen uusiin malleihin, ja tässä suosikkini:

Kirjoneuleista minua ihastuttaa Tähtilapaset, koska olen ihan heikkona vanhoihin perinteisiin kirjoneulekuvioihin, joista tähtikuvio lienee klassikoista klassisin. :) Samaa klassisuutta on myös Norskit-lapasissa, joissa myös on tähtikuvio. Vellamo-sukat ovat vekkulit, kun ne ovat periaatteessa ihan perus-raitasukat, mutteivät sitten kuitenkaan. :)

Palmikotkin houkuttelevat: Karisma-lapaset ovat aivan ihanat! Ruostekenno-kämmekkäistä tykkään myös; ovat muuten vähän samantapaiset, mitä omat Hunajakenno-kämmekkääni, jotka tein viime tammikuussa ihan "omasta päästäni", tai siis tuo kennopalmikkokuviointi on vissiinkin sama. :) Musica-lapaset minun on varmaan ihan pakko tehdä jo pelkästään nimen vuoksi. ;) En kyllä huomaa, miten nuo lapaset liittyvät musiikkiin, mutta ehkä se puikkojen kilke noita neuloessa on musiikkia korville tai jotain. :)

Kaisla ja Korinpohja-kämmekkäätkin ovat molemmat ihan kivoja, sellaisia perusjuttuja, jotka varmaan neuloo illassa. Noihin saisi hyvin 7 veljes -jämiä upotettua. :) Uddevalla-kämmekkäät ovat hauskasti erilaiset, kun niissä on tuo kiva lenkki keskisormen ympärillä. Hyvältä pikkuneuleelta vaikuttaa tuokin!

Sukkaohjeista ihastuin melkein kaikkiin! :) En osaa päättää kyllä suosikkiani, mutta ehkä kolme parasta sukkaohjetta minusta ovat ihanat pitsiset Verso-sukat, hauskat Kiemura-sukat ja veikeät Poimusukat; näistä nuo kaksi jälkimmäistä ilahduttavat minua siksi, että ne on paksulle sukkalangalle ja nuo pitsisukat vaan ovat niin kauniit. Serpentes ja Perusviuhka-sukat ovat myös ihan kivan näköisiä. :)

Siis ihania ohjeita tosi paljon! :) Ullasta tulee kyllä käytyä aina kurkkimassa ohjeita, mutta yleensä yhtä numeroa kohden löytyy 3-5 kivaa mallia. Tämä taitaa olla minun makuuni paras Ulla tähän mennessä! :) Kiitos mallien suunnittelijoille ja lehden tekijöille! :)

Syksyn taikaa :)

Taikajakku on vähän edennyt siitä, mitä viimeksi vilauttelin.

Nyt on jakun helmapyöryläinen suunnilleen puolessavälissä menossa. Kivastihan tuo etenee, vaikka tuntuu, etten ole kauheasti ehtinyt ja jaksanut neuloakaan. Ihan itsekseen tuo varmaan on neuloutunut... ;)

Ehkäpä sitä neuleaikaa nyt tulee vähän lisää, kun eilen alkoi syyslomaviikko. :) Tiedä sitten, miten se näkyy meidän perheessä muuten kuin että mulla ei oo ens viikolla töitä eikä tenavilla muskaria. Varmaan tässä arjen pyörityksessä viikko menee, ei ole sen kummempia suunnitelmia. Ja hyvä niin, sillä arkihan se on kaikkein mukavinta! :) Tuntuu kyllä ihan hölmöltä, että nyt on jo syysloma, kun vastahan minä pääsin töissä vauhtiin. ;) Sitten lomaviikon jälkeen on taas samanmoinen muutaman viikon työpätkä, ja sitten on taas yli kuukauden mittainen joululoma. Eihän tässä ehdi töitä tehdä ollenkaan, kun koko ajan pitää olla lomalla! :D (palkattomalla sellaisella tietysti, koska olen sivutoiminen tuntiopettaja, toim. huom.) Hurjasti minä kyllä töistäni tykkään, ja siitä tulikin taas mieleeni, että lauantai on mulla ollut yleensä tuntien suunnittelupäivä, joten ehkäpä sen verran vielä palaan töiden pariin tässä ennen "lomailua", että suunnittelen lomaviikon jälkeiset tunnit. Meinasi melkein unohtua. :) Niin, ja juu sellaista töihin liittyvää tässä on suunnitteilla syyslomallekin, että ajattelin tulla viuluni kanssa ulos kaapista ja opetella viikon aikana yhden kappaleen soittamaan niin hyvin, että kehtaan syysloman jälkeisenä maanantaina ottaa viulun töihin mukaan ja ihan oikeasti soittaa ihmisten edessä. :) Viimeksi olen soittanut oikeasti mitään viululla lukiossa ollessani, mutta nyt ajattelin ettei pieni lisähaaste olisi yhtään pahitteeksi. ;) Itse asiassa haluaisin soittaa viulua enemmänkin (kuin kerran vuodessa 5 minuuttia), mutta siihen meni motivaatio silloin aikoinaan, joten koitan nyt tällä tavalla motivoida itseäni taas soittamaan. :)

Syksy näyttää taas kauneuttaan: lehti puussa ja lumi maassa. :) Aamulla otin tämän kuvan parvekkeeltamme elätellen toiveita, että lunta sataisi vielä lisääkin. Eilen oli niin ihanaa katsella lumisadetta ja maan valkenemista. :)

Nyt päivällä kuitenkin näyttää siltä, että lumi taasen sulaa. Mutta on tämä syksy niin kaunista ja värikästä aikaa ilman valkoista lumikerrostakin. :) Tykkään syksystä, satoi sitten vettä tai lunta! :) Niin, ja on syksy ihana vaikka paistaisikin. ;)

Nautitaan tästä kauniista syksyisestä viikonlopusta! :) Mukavaa syyslomaa niille, keillä se on edessä ja ihastuttavaa viikonlopun jatkoa kaikille muillekin! :)

Novita tuli jälleen! :)

Novitan uusin numero (Talvi 2009) on saapunut, ja sitä on täällä pitkin päivää selailtu, tuoksuteltu, hypistelty, selailtu, ja sitten ihan perusteellisesti luettu melkein joka sana. :) En tiedä taaskaan, mistä aloittaisin, paljon olisi kaikenlaista sanottavaa, mutta mennään jonkinlaisessa sekavassa järjestyksessä. ;)

No, aloitetaan sukista! :) Kannattaa lukea juttu Palokärki- ja Naakka-sukkien ja -pipon (malli 5) suunnittelijasta lehden sivuilta 10-13. Minä ainakin luin, koska tykkään lueskella käsityölehtien artikkeleja, ja tässäkin oli mielestäni hienoja ajatuksia sukkasuunnittelijalla. :) Vaikka itse sukat ja pipo nyt ovatkin ihan vain perussukat ja peruspipo, joissa on lanka loppunut kesken ja neulottu sukan kärjet eri värillä. ;) Näitähän me jämälankojen tuhoajat olemme neuloneet jo kautta aikojen, mutta nyt ne ovat ihan aitoa designia! :D

Kuvat: Novita

Kainuun maakuntasukkakilpailu on tuottanut paljon ihastuttavaa sukkasatoa Novita-lehtiin. En osaa päättää, mitkä näistä sukista olisivat kaikkein ihanimmat! :) Malli 7 lammassukat ja malli 54 kuusisukat ovat molemmat omalla tavallaan viehättäviä ja suloisia. Omille puikoilleni kuitenkin todennäköisimmin päätyvät aivan ihastuttavat pitsisukat malli 6, koska noihin nyt aina löytyy lankaa, kun ne voi tehdä mistä väristä vaan. Lampaita ja kuusia saatetaan tehdä joskus tulevaisuudessa... :)

Palatossujen mallista (malli 52) Novitalle kiitos! :) Vaikka löytyyhän se ohje toki muualtakin. Itse tein joskus toistakymmentä vuotta sitten ihan urakalla palatossuja, katsoin vain mallia yhdestä valmiista tossusta, joka lapsuudenkodissani oli ajelehtinut vuosikymmeniä. Mutta enhän minä osannut niitä oikeaoppisesti ja fiksusti tehdä. ;) Tein kyllä ne kuusi palaa siihen pötköksi, mutten hoksinut, että ne kaksi muuta poimitaan pötkön sivusta, vaan tein ne irrallaan ja ompelin lopuksi paikalleen. Että siinä mielessä hyvä, kun on ohje nyt olemassa ihan kotona Novitassa, niin ei tarvitse itse enää säheltää, jos sattuisi uusi palatossuinspiraatio iskemään. :)

Sukista puheenollen... :) Novitassa oli maininta SukkaSummit 2010 -tapahtumasta, joka järjestetään 22.-24.1.2010 Vuokatin Katinkullassa. Neulojien kokoontumisajoina ne sitä mainostavat, eli nähtävästi kyseessä on Novitan ja monen muun tahon järjestämä viikonlopun mittainen neuletapaaminen. :) Juttua siitä on Novitan sivulla 19. Hmm... Ei olisi kaukanakaan meiltä tämä neuleviikonloppu, jotta osallistuminen siihen voisi olla sikäli mahdollista, mutta mitähän kuopus mahtaisi sanoa, jos äiti poistuisi koko viikonlopuksi pois kotoa...? Ei taida vielä ihan onnistua, kun ollaan totuttu nukkumaan kylki kyljessä. :) Pistin kuitenkin mailia Novitalle ja liityin lankarinkiin, jossa saan tietoa tuosta tapahtumasta ja sukkarekkakiertueen pysähdyspaikoista. Se sukkarekka lähtee siis tuon viikonlopun jälkeen kiertämään Suomea, ja mikä se rekka sitten on, jäänee nähtäväksi. ;)

No kun noista tapahtumista tuli puhe, niin lehdessä oli myös kovasti mainostusta Tampereen Kädentaitomessuista (jotka ovat siellä niin kaukana, ettei täältä asti sinne lähdetä ;) ). Mutta noihin messuihin liittyen lehden sivuilla 16-17 on kuvia neuloen ja virkaten päällystetyistä nojatuoleista. Tuollaiset nojatuolit kun saisi itsellekin! :) Tai siis mikäpä siinä muuta kuin hakee roskakatoksesta sopivan tuolin ja päällystää. ;) Ohjeet tuoleihin pitäisi löytyä netistä, mutta en ainakaan vielä löytänyt, ehkä ovat sinne tulossa... Oma suosikkini on isoäidinneliötuoli, ehdottomasti! :)

Mistä siirrytäänkin sujuvasti sisustusneuleisiin. :) Mallin 61 pitsiliina on varmaan ihana, mutta se on tällätty aukeaman keskelle niin, että liinan kuvasta ei saa lehdessä selvää... ;) Nettikuvassa taas on jätetty liinan reuna pois. Mutta kun nämä kaksi kuvaa osaa yhdistää päässään, niin nättihän se liina on. :) En ole muuten vieläkään neulonut yhtään liinaa, vaikka monta kertaa on ollut aikomus... Mullahan olisi tuota Novitan Virkkauslankaa jonkin verran jemmassa, pitäisikö sillä kokeilla...?

Temposta neulotut palmikkoiset peitto (malli 48) ja tyyny (malli 49) ovat tosi suloiset. Meille nuo voisivat sopia keltaisesta Temposta neulottuina. :) Purosta dominotekniikalla neulotut peitto ja tyyny (malli 53) ovat myös vähän toisella tavalla viehättäviä; ehkä Puron Revontuli-sävy saattaisi meidän sisustukseenkin... Vaikka en tiedä sitten, miten pölyäviä ovat; meillä ei nytkään voi pitää mitään torkkupeittoa käytössä juurikin tästä pölynkeräämisestä johtuen. :( Mutta söpöjä ovat nuo silti! :) Sama juttu, että allergiakotiin ei valitettavasti voi ajatella upeaa mattoa ja seinävaatetta (malli 62), vaikka muuten kyllä tykkään tuosta geometrisestä kuvioinnista. :) Ja ihana idea kaikin puolin! Voisihan sitä kaikenlaisilla neuleilla ja huovutuksilla sisustaa kotiansa, jos ei olisi tuota pölyämisongelmaa... :)

Noissa huovutuksissa ja muissa Hahtuvaiselle tehdyissä malleissa olikin kaikkea näppärää. Vaikkapa vapaahuovutettu joulutähtiliina (malli 60) on tosi kaunis! Ei ole niin myrkyllinenkään kuin aito joulutähti. ;) Tontuista minä en yleensä tykkää yhtään, eikä meillä niitä näy edes jouluna (lukuunottamatta noita kahta itsesynnytettyä pikkutonttua, joille sallittakoon tonttulakin pitäminen vaikka halutessaan ympäri vuoden ;) ), mutta malli 58 tonttu voisi olla hauska askarrella vaikka lasten kanssa, kun tonttuset tehdään vessapaperirullan päälle. :) Ihania lintusia (malli 47) voisi tehdä vaikka työkäyttöön, kun kevättalvelle olen ajatellut ottaa töissä talitinttiteemaa... :) Tykkäsin myös neulahuovutusideoista puseroon, erityisesti kukkahuovutuksesta mallissa 11. Ja jos perheessä olisi kalamies, mikä ettei voisi tuon mallin 12 kalapuseronkin tehdä. :) Ideanhan voi kuitenkin napata talteen, vaikkei puseroa tekisikään, sillä noitahan nyt voi huovutella mihin vaan, vaikka tauluksi!

Päästäisiinkö sitten vaikka puseroihin ja neuletakkeihin ja muihin ylävartalon lämmittimiin! :) Ja oih ja voih, niitähän oli taas kerran vaikka millä mitalla ihania tässä lehdessä! :) Ensinnäkin palmikkoneuleita:

Kuvat: Novita

Malli 80 pikkujakku on ihana ja vanhanaikaisen tai pikemminkin klassisen näköinen. Mielettömän paljon ihania palmikoita, tätä olisi ihana tehdä! :) Noista palmikoista kyllä taitaa selvitä ihan vain ristiinneulotuilla silmukoilla, jos oikein tuota kuvaa pikavilkaisulla tulkitsen. Että ei niin haasteellinen välttämättä ole kuitenkaan. :) Malli 31 unisex-palmikkotakki on myös ihana ja tosi lämpimän näköinen - noita muhkeita palmikoita olisi mahtavaa vääntää! :)

Palmikoita voisi vääntää myös malli 21 tunikamekkoon. Tuo on ihan mielenkiintoinen ja omalla tavallaan nätti, mutta tuossa on jotenkin jännänoloinen tuo muoto, helma näyttää ehkä omituisen leveältä yläosaan nähden tai sitten se vaan alkaa omituisesta kohdasta. Tuo mekko ei taida olla just mua, mutta jännän näköinen se on, erityisesti ihan helman alaosassa oleva poikittain neulottu palmikko.

Mainittakoon palmikkoneuleista tässä yhteydessä pari kivaa miesten vaatteita. Ei siksi, että minun mieheni suostuisi villapuseroa päälleen pukemaan, mutta ihan muuten vaan, kun ovat minusta tyylikkäitä malleja. :) Malli 28 palmikkopuserosta tykkään, samoin malli 39 kennoneuleinen pusero. Jännästi menee tuossa puserossa nuo Puron värit, on eläväisen näköistä tässä mallineuleessa, samoin kuin toki mallin 40 pipossa ja kaulahuivissa. Voihan noilla malleilla tietysti naisellekin neuleet tehdä! :)

Kuvat: Novita

Temposta saa näemmä neulottua paljon ihania palmikoita! :) Malli 19 palmikkojakku on mielettömän ihana! Tykkään tuossa tuosta leveästä napituskaitaleesta. :) Malli 30 palmikkojakku taasen on syötävän suloinen! Tuossa viehättää pintaneuleiden ja palmikoiden yhdistely - ihan sopusoinnussahan nuo näyttävät samaan neuleeseen istuvan. Ja malliltaan tuo on niin perusjuttu, voisin kuvitella kääriytyväni tuollaiseen lämmittelemään. :)

Niin ikään Temposta neulottu palmikkoslipoveri malli 18 on kertakaikkisen viehättävä, mutta en ole itse oikein liivi-ihminen. Enemmän kaipaan lämmikettä harteilleni ja käsivarsilleni kuin tuohon keskivartaloon. Kaunis malli on joka tapauksessa! Voisihan tuon pitkähihaisenakin tehdä...  Mallin 41 lyhyt raglanhihainen jakku ja malli 42 isokauluksinen pusero ovat aika kiehtovia, mutteivät sen mallisia, että sopisivat minulle, saati että jaksaisin sileää neuletta noin paljon tikutella. ;) Kivasti kyllä tuolle Tempolle on nättejä ohjeita! :) Harmi vaan, ettei siitä langasta oikein löydy mulle sopivaa väriä, on niin kovin synkkä se Tempon (ja ylipäätään syksy-talvi -lankojen) värikartta; punainen ja keltainenkin ovat murrettuja. Luonnonvalkoisena nuo kuvien palmikkotakit tietysti voisivat olla ihan kivoja. Katellaan... :)

Tuossa kun mainitsin etten ole liivi-ihminen, niin löysin sitten toisenkin kivan liivimallin tästä lehdestä. Nimittäin malli 20 liivissä (ja sama pinkkinä) on ihan mielettömän kaunis tuo kuviointi! :) Mutta kun se on Rose Mohairille, enkä ole mikään mohairin ystävä - enkä siksi aio edes tuota Rose Mohairia kokeillakaan - niin en ainakaan siitä langasta sitä tekisi. Jostain muusta ehkä voisin tehdäkin, mutta tähänkin laittaisin hihat, kun en ole edelleenkään liivi-ihminen. :) Voisiko liiviksi lukea sitten malli 77 pitsihuiviliivin? Mielenkiintoinen malli kyllä, en oikein tajua systeemiä, miten tuo on muka yhtä aikaa liivi ja huivi, mutta kuvio on kaunis. :) Malli 78 solmittava huivi on kyllä tosi upean näköinen, vaikka onkin mohairia. :) Harmi ettei nettikuvassa näy kuin edestäpäin tuo huivi; lehden takaapäin otetussa kuvassa näkyy minusta huivin pitsimalli tosi kauniisti. Rose Mohair -neuleista viehättivät myös malli 66 ihana pitsimekko sekä malli 69 pitsijakku, joissa näkyy olevan sama kuvio - nuo näyttäisivät varmasti kivalta yhdessä. Mohairista voisin sen verran perua puheeni, että jos sitä kokeilisin, niin ehkä sitten yhdessä toisen langan kanssa, kuten on tehty mallissa 46 tunikaliivissä, missä on neulottu Rose Mohairia ja Nalle Marjaretkeä yhtä aikaa. Miltähän näyttäisi luonnonvalkoinen Rose Mohair ja Lakkaretki yhdessä? Tuo neule on hyvä esimerkki siitä, ettei Marjaretki-neuleiden tarvitse olla vain sukkia, vaan niistä tulee hienoja isompinakin pintoina. Kurkatkaapa vaikka Pappi puikoissa tekemä hieno lapsen Mustikkaretki-pusero! :) Siinä on vähän samanlaista ilmettä, mitä tuosta Novita-lehden puserossa.

Vielä sarjassamme mohairia mainittakoon kaunis lankakukkanen malli 51. Samalla lankakukkamenetelmällä on tehty myös ihastuttava pitsikukkapashmina malli 71. Mitä eroa muuten on pashminalla ja huivilla? Mulle ne ovat vain huiveja... ;) Lehden huiveista on pakko mainita myös malli 27 kaunis haarukkavirkattu pitsihuivi.

Pom Pomiin en ole edelleenkään syttynyt, vaikka siihen tarjotaan nyt paljon ideoita, etenkin niitä huiveja. Malli 17 kolmiohuivi on sellainen "ehkä", mutta ei todennäköinen. Äitini sanoi käsityömessuilla viime viikonloppuna, kun näki noita pallerolankoja (jotain muuta kuin Novitan Pom Pomia) ja niistä tehtyjä juttuja, että hänkään ei ole vielä riittävän vanha pitämään tuollaisesta langasta tehtyjä huiveja. ;) Toisaalta taas moni näkyy tekevän noita palleroasusteita pikkutytöille. Että tiedä sitten, tulisiko tällaisen 30+ naisen pidettyä pallerohuivia. Mutta jos sellaisen tekisin, niin kolmiohuivin mieluiten, tai sitten ehkä ponchon malli 23.

Entäs sitten pitsineuleet? :)

 Kuvat: Novita

Malli 56 palmikkotakki on kaunis, mutta tekisin lyhyemmällä resorilla, tuo ei hivele välttämättä synnyttäneen naisen vartaloa... ;) Tuo menee todennäköisesti ehdolle tehtävälistalle. Ehdoton lempparini tästä lehdestä on lyhyt pitsijakku malli 57! :) Tähän mulla olisi sopivaa lankaakin just oikea määrä kaapissa! Puikoille! :) Ai, miten ihanasti tuon neuleen vieressä lukee: "Onni on klassista ajattomuutta." :) Sama malli löytyy muuten pitempänä versiona mallissa 76, ja nyt en osaa päättää, kumpana versiona omani tekisin... Ainakin tuo lyhyempi näyttää kuvassa kivemmalta, mutta se ei välttämättä tarkoita, että se sopisi minulle paremmin. ;) Onneksi sitä lankaa olisi niin paljon, että saisi tuon pidemmänkin. Mietitään. :)

Malli 24 pitsineulepusero on ihana ja lehden kuvassa ihanan kirkas sininen lanka, mutta mietin vain, missä langassa on tuollainen sininen saatavilla? Taitaa kuva vääristää, sillä eikös Nallessakin ole tarjolla tummempaa sinistä (175), ja sitä tässä lienee käytetty? No, joka tapauksessa mallineule on kaunis, kyllä siihen aina lanka ja väri löydetään. ;)

Sitten kirjoneuleisiin! :) Malli 29 naisen kirjoneulepusero on ihan nätti, mutta paljon enemmän tykkään mallin 82 lapsen kaarrokeneuleista ja piposta! :) Saisko tämän aikuisen kokoa? :) Vähän muuten tuon tyyppistä mulla on suunnitteillakin neuloa tässä lähiaikoina... :) Tai siis ei kaarrokeneuletta, mutta tuollaista eläväistä kirjoneuletta olen vähän haaveillut, missä olisi värillisenä lankana pätkävärjätty. On siihen jo langatkin ostettu aikoja sitten... ;)

Lasten neuleista malli 84 lapsen neuletakki olisi kiva minullekin, tästäkin haluaisin aikuisten koon. :) Hauskan näköinen tuo hihasta hihaan neulottu lapsen jättiraitajakku malli 86. Ihana on myös malli 88 vauvanneulejakku, mutta eikös vauvaneuleet yleensä olekin aika ihania. ;) Pistetään jemmaan, jos sattuisi vielä jollekin vauva joskus syntymään. Mulla on muuten tommoisia kissanappeja jossain, mitä tuossa kuvan jakussa. :)

Ja olihan tuossa lehdessä pari leluideaakin. Hauskoja ovat minusta nuken ja nallen vaatteet malli 90 ja malli 92. :D Neulenuket malli 89 ja malli 91 ovat... hmm... En ihan vielä syttynyt, mutta hauska jämälankaidea! :)

Ja kun en vielä ole ehtinyt edes syksyn hittilanka Puroa kokeilla, niin mainittakoon, että tästä lehdestä löytyi taas uusi pyöryläjakku Puro-langalle malli 38, tämän voisi tehdäkin. Malli 9 Lucian Puro-jakku oli jo edellisessä Syksy-lehdessä esiteltynä artikkelin yhteydessä, ja ohje on ollut Novitan nettisivuilla saatavilla; nyt se löytyy tästä lehdestä paperiversiona, ja tykkään kyllä tuosta. Yksivärisenäkin se voisi olla kiva, tai siis itse asiassa kivempi. :) Tästä on muuten lehden sivulla 122 hieno Novitan lukijan neuloma versio, jossa on saatu Puron raidat täsmäämään tosi hyvin eri kappaleiden välillä! Varmasti paljon on nähty vaivaa raitojen kohdistamiseksi, mutta lopputulos on kyllä sen arvoinen, ei likimainkaan niin levoton, mitä alkuperäisessä mallissa. :)

Kuva: Novita

Puron syksyvärithän eivät ole ollenkaan minun värimaailmaan, joten ilahduinkin lehden viimeisellä sivulla olevasta kevään numeron "teaserista": Purosta on tulossa uusia, keväisempiä sävyjä! :) Ennakkokuvassa on ainakin ihana pastellinen Puro-neule - maltan tuskin odottaa pastelli-Purojen ilmestymistä! :) Jospa sen jälkeen minäkin pääsisin tuota lankaa kokeilemaan! :) Anttilassa kampanjalankana oleva Bianca on kyllä periaatteessa samaa lankaa kuin Puro, mutta kun kävin sitä tutkailemassa, en ihan vielä syttynyt, koska sävyt eivät täysin osuneet kohdilleen omaan lankakarttaani. Se turkoosi-ruskea ja persikka-beige olivat hyvin lähellä värimaailmaani, mutta uskon ja toivon ja luotan siihen, että ensi kevään uusista Puro-väreistä joku kolahtaa täydellisesti kohdalleni. :)

Niin, olette varmaan jo huomanneetkin, että mulle kaikista tärkein langan ominaisuus on väri ja nimenomaan tismalleen oikea värisävy. :) Vaikka löytyisi maailman ihanin malli ja maailman ihanin lanka, mutta jos ei siitä löydy sopivaa värisävyä, niin sitten antaa olla koko juttu. :) Eikä tosiaan riitä että on sininen tai punainen tai vihreä, kun se pitää olla just oikea sävy; joskus jopa eri värjäyserissä on niin paljon eroja, että toisen värjäyserän lanka jää hyllyyn, vaikka toisen värjäyserän langan kelpuuttaisinkin. Itselle tulevissa neuleissa olen erityisen tarkka noiden sävyjen kanssa, ja minä kun teen 95% käsitöistäni itselleni tai omaan kotiini, niin sillä silmällä minä noita malleja ja lankojakin katselen, että mikä olisi sopiva juuri minun tarpeisiini. Vaikka aina noista Novitoista löytyy vielä myöhemmin malleja, jotka päätyvät lahjaksi. :)

Siihen nähden, että yleensä Novitan Talvi-numero on se, mistä löydän kaikkein vähiten mieluista neulottavaa - verrattuna siis Kevät, Kesä ja Syksy -numeroihin - niin aika paljon tästä löytyi silmääni miellyttäviä juttuja; yhteensä 52 kpl! :) Näistä sellaisia "kiva katsella" -osastoa on ehkä 24 mallia, "saattaisin vaikka tehdäkin" -osastoa 17 kpl ja "mulle toi!" -osastoa 11 mallia, ja näistä siis kivoimmat neuleet olen linkittänyt tähänkin tekstiin kuviksi, muut ovat pelkkinä linkkeinä Novitan sivuille. Jäihän tuohon lehteen vielä paljon sellaisiakin, mistä en niin välittänyt, kun malleja kuitenkin on lehdessä yhteensä 92 kpl, eli vielä sinne jäi 40 mallia, jotka saavat valloittaa minut myöhemmin. ;) No, kuitenkin reippaasti yli puolet olivat ihan mieluisia, noin kolmasosa saattaisi tulla neulotuksi, ja noin kymmenen prosenttia ehkä tulee oikeasti neulotuksi ennemmin tai myöhemmin. Että talvinumeroksi ihan kiva lehti, ehkä näistä joku päätyy puikoille, ja luulen jo tietäväni mitkä saatan neuloa vielä tämän vuoden puolellakin. :)

Seuraavaa Novita-lehteä odotellessa... ;) Voi, se onkin sitten jo kevätnumero! :) Mukavaa viikonloppua kaikille! :)

Taikatemppuja

Ai pitäisikö tänne kirjoittaa joskus käsitöistäkin? :) Nyt on tekeillä vähän isompi projekti, enkä ole oikein keksinyt, mitä siitä esittelisin. Minähän tykkään kaikkein eniten neuloa isoja juttuja, ja tässä viime aikoina kun olen tehnyt sukkia ja muita pienempiä neuleita, ja oli vaihe jolloin ei ollut mitään isompaa neuletta työn alla, niin alkoi melkein ahdistaa. ;) Nyt olen sitten keskittynytkin taikajakun neulomiseen. Aloitin sen viikko sitten, ja siinä loppuviikosta oli vielä jotain pienempää projektia rinnalla (kämmekkäät ja isännän rannekkeet), mutta perjantaista eteenpäin olen tehnyt sitten vain tätä. On niin kiva neule, että tämä on ollut mukava kuljettaa reissuneuleenakin, vaikka onhan tämä tällainen aivoton työstettävä. Ehkä kohta alan kaivata lisää haastetta kotona neulottavaksi. ;)

Kuvassa takakappale ja hihat. Näitä yritin eilen illalla vähän höyrytellä, kun ovat niin herkästi rullautuvia, sileää neuletta kun ovat. Edelleen ovat vähän reunoista käpristyneinä, mutta eivät läheskään niin rullalla mitä olivat ennen höyryttämistä. ;) Tuo takakappale on tuommoinen lipare vaan, se on aloitettu noin sentti kädenteiden alapuolelta, mutta on se silti jonkinsortin takakappale tai yläselän suojus. ;)

Tässä sitten taikajakun helmaa, vai miksi sitä oikein kutsuisi... helmaksi sitä on nimitetty ohjeessa, mutta kun tästä tulee yhtä aikaa kaulus, etukappaleet ja takakappaleen alaosa, niin mikä se sitten onkaan virallisesti? Tätä neulotaan lyhennetyin kerroksin niin, että tästä pitäisi kaiketi lopulta tulla jonkinsortin ympyrä, jossa on reikä keskellä. Tämän syksyn Novitassahan tuo ohje on, ja minulle ihan uusi tapa tehdä neulejakkua, joten pakkohan tätä oli kokeilla. Oikeastaan ihastuin tässä mallissa tuohon pintaneuleeseen, joka näemmä näkyy kuvassa tosi huonosti. Ja värikin on kuvassa kauhean hailakka, tämähän on sitä muutaman vuoden takaista herneenvihreää 7 veljestä. Toivottavasti saan valmiista jakusta sitten paremmat kuvat. :)

Kuvaan on näemmä eksynyt yksi keltainen hamahelmikin... Mistä helmetistä niitä aina ilmestyy joka paikkaan? ;)

Sunnuntain messuostoksista jäi näyttämättä yksi, ja kerroinkin aiemmin, että lähetin sen eräälle ystävälle. Toripolliisin kuvalla varustettu pipityyny matkasi Heimolaan, ja oikeastaan voittekin käydä kurkkimassa pipityynyn kuvan ja lukemassa vähän taustatarinaa sieltä, kun SeijaP on sinne niin hyvät kuvat laittanut ja tekstiä kirjoittanut. :)

Kuopus kiipesi just syliin ja tahtoo itselleen nähtävästi huomiota, joten tarinointi näistä taikatempuista päättyy nyt tähän. :) Kivaa viikonjatkoa itse kullekin! :)

Haastejuttua ja paljastuksia

Sari haastoi kaikki oupsilaiset tekemään pari meemiä. Aistimeemin olen jo tehnytkin, mutta teenpäs sitten tämän toisen, kun se ei ole vielä täällä käynyt.

Tunnustukseen liittyy haaste kertoa itsestään seitsemän asiaa, joita muut eivät vielä tiedä. Hmm... olen varmaan lätissyt bloggaajahistorian aikana itsestäni jo kaiken mahdollisen, mutta koitetaan keksiä jotain:

1. Vihkisormuksessani on seitsemän timanttia.
2. Olen pudonnut kerran liikkuvan auton kyydistä. 
3. Teen ristipiston eripäin mitä yleensä ohjeissa neuvotaan, eli teen alemman piston näin: \  ja päällimmäisen piston näin: / .
   
4. Olen aina ollut hyvä matikassa; pääasiassa matikka oli minulla koulussa 10, muutamissa todistuksissa välillä 9. Siitä huolimatta valitsin lukiossa lyhyen matikan, josta kyllä sitten kirjoitin laudaturin. Olen aika matemaattinen ihminen, tykkään mitata asioita numeroilla, esim. pidän tarkkaa kirjaa lankavarastostani, tarkkailen säännöllisesti painoani, tykkään laskea kaikenlaisia juttuja jokapäiväiseen elämään liittyen...
5. Matemaattista ajattelua lienee sekin, että olen ollut aina hyvä myös musiikin teoriassa, joka on "musiikin matematiikkaa", siinäkin joutuu samanlaista lasku- ja päättelytaitoa joskus harjoittamaan. Musiikin käytäntöpuoli onkin sitten jäänyt vähän heikommalle, vaikka olenkin siihen nähden ihmeen pitkälle elämässäni päässyt. :)
6. Juon päivittäin tosi paljon vettä. Siitä en kylläkään pidä kirjaa, mutta arvioisin vettä uppoavan minuun enemmän kuin suositellut 3 litraa päivässä. En kuitenkaan juo enää nykyisin ämpärillistä päivässä, kuten tein joskus pahimpina syömis(juomis?)häiriöaikoinani... Ilman vesipulloa en poistu kotoani minnekään, koska ei voi ikinä tietää, milloin jano yllättää. :)
7. Tykkään poksumuovista. :) Siis kuplamuovista, mutta sanon sitä poksumuoviksi, koska niitä kuplia on kiva poksutella. :) Tosin nykyään en raaski enää poksutella, koska haluan säästää poksumuovit sitä varten, että niitä oikeasti vielä tarvitsee johonkin. Joskus noin 10 vuotta sitten sain kuorolaisiltani joululahjaksi jotain, mikä oli kääritty poksumuoviin, ja kun avasin kuoroharjoituksissa paketin, hihkaisin ensimmäisenä: "Jee, poksumuovia!" :D Mummut katsoivat minua vähän hitaasti, että onko tuo kuoronjohtaja ihan sekopää... ;) Saman vuoden jouluaattona meille oli sitten tuotu kotiin paketti yhdeltä kuorolaiseltani, paketissa oli konvehtirasia, mutta sen ympärille oli kääritty ainakin rullallinen kuplamuovia; kuorolaiseni oli ystävällisesti ajatellut, että minulla on joulunpyhinä vähän tekemistä, kun saan poksutella niitä kuplia rikki... ;)
   

Tykkään yleensä meemeistä, mutta tähän oli vaikea keksiä seitsemää kohtaa. ;) Kirjoitin aluksi tähän jotain ihan muuta, mutta sitten tuumasin, etten halua niitä asioita sittenkään (vielä) paljastaa koko maailmalle. :)

En haasta tätä enää eteenpäin, mutta ken haluaa napata itselleen, olkoon hyvä! :)

Meemivastauksia kirjoista

Kun olen viime aikoina tänne turissut vähän kirjoistakin, niin paljastetaan sitten kirjahyllyni sisältöä. Nyt en laita tähän kirjastosta lainassa olevista kirjoista mitään, vaan koitan löytää vastaukset niistä vähäisistä kirjoista, mitä omistan... Olen kirjaston suurkuluttaja, niin siksi ei kauheasti meillä näitä omia kirjoja ole, paitsi lapsilla. :)

Meemi löytyi siis Pappi puikoissa -blogista.

Ideana on vastata kysymyksiin käyttämällä kirjahyllyssäni olevien kirjojen nimiä. Vastaukset olen poiminut sekä omista että mieheni ja lasteni kirjoista. :)

1. Oletko mies vai nainen?
Nainen järvessä

2. Kuvaile itseäsi.
Ihmeellinen luomus

3. Kuinka voit?
Jos sul lysti on

4. Kuvaile nykyistä asuinpaikkaasi.
Hackstonin haamutalo

5. Mihin haluaisit matkustaa?
Tiedon jännittävä maailma

6. Kuvaile parasta ystävääsi.
Runotyttö

7. Mikä on lempivärisi?
Entten tentten

8. Millainen sää on nyt?
Mörri Möykyn suvi

9. Mikä on mielestäsi paras vuorokaudenaika?
Lystitunti

10. Jos elämäsi olisi tv-ohjelma, mikä sen nimi olisi?
Olin laulukirja

11. Mitä elämä sinulle merkitsee?
Äitiyden ihme

12. Millainen parisuhteesi on?
Onnen helmiä

13. Mitä pelkäät?
Katoaminen

14. Päivän mietelause?
Taito tehdä ilo onnistua

15. Minkä neuvon haluaisit antaa?
Häntä pystyyn!

16. Miten haluaisit kuolla?
Henkeen ja vereen

17. Mottosi?
Hip hoi, musisoi!

Saapi napata minun puolestani mukaan ken haluaa. :) Kivaa alkanutta tätä viikkoa! :)

Messuterveisiä! :)

Terveisiä Oulun Kädentaitomessuilta! :) Melkein koko päivähän siellä hurahti: astuimme äidin kanssa portista sisään tasan klo 10 aamulla, ja klo 15.15 tuumasimme, että eiköhän nämä messut ole nyt nähty ja lähdimme pois. Eli sellaiset reilut viisi tuntia meni tälläkin kertaa, viime vuonna taisi mennä saman verran. Välillä kävimme syömässä Ouluhallin yläkerrassa ravintolassa ihan kunnon lounaan, joka oli lihapataa runsaine lisukkeineen. Ilman kunnon ateriaa ei olisi messuja jaksanut kiertääkään. :) Kaikki messuja varten varatut rahat menivät, eivätkä ihan riittäneetkään, eli budjetti hieman ylittyi. ;) Mutta ostin mielestäni suunnilleen ne jutut, mitä olin ajatellutkin, en kauheasti heräteostoksia tehnyt. Tai no, miten sen nyt ottaa. :D

Lankaa en ostanut yhtään, mutta sen sijaan yllytin äidin ostamaan itselleen vaikka mitä lankaa. Mohairkeriä hän ainakin osti huivitarkoitukseen, ja sitten kun hän ihastui Wetterhoffin osastolla yhteen neulontaharpulla tehtyyn ponchoon, sain houkuteltua hänet ostamaan sen harpun ja ponchon tarvikepaketin, joka muuten oli Sivilla-silkkivillaa. Ensin äiti kyllä yritti vihjailla, että "kukahan minulle tekisi tällaisen ponchon..." ;) Mutta minä sanoin, että en ole koskaan tehnyt neulontaharpulla mitään, joten se on ihan sama kumpi meistä sen taidon opettelee. :D Olen itse asiassa tosi tyytyväinen siitä, että äitikin teki käsityötarvikeostoksia, jospa häneen nyt tarttuisi taas käsityökipinä uudelleen. :)

Mutta mitäs minä sitten ostin:

Siinäpä ne. :) Onhan sitä jo tuossakin, vaikka aika paljon kaikkea ihanaa sinne jäikin ostamatta, mutta kaikkea ei voi saada, mitä haluaisi. Seuraavilla messuilla sitten. :)

On jo monivuotinen perinne, että ostan kädentaitomessuilta itselleni uuden käsinuken työkäyttöön. Teddyset Viitasaarelta valmistaa todella taidolla tehtyjä ja laadukkaita käsinukkeja. Minulla on jo aika laaja kokoelma eläinkäsinukkeja, ja nytkin mietin kotona, mikä olisi sellainen käsinukke, jolle olisi seuraavaksi kaikkein akuutein tarve. Koska tänä syksynä minulla on töissä suunnitteilla peikko-teema, olin jo valmiiksi ajatellut etsiä peikkokäsinukkea Teddysetiltä. Aluksi myyjä väitti, ettei hänellä ole peikkoja, hän nimittäin tekee kuulemma jotain karvaisempia ja parrallisia peikkoja myös, muttei ollut ehtinyt saada niitä messuille valmiiksi. Tuo tyttöpeikko hänellä oli siinä esillä, mutta sitten huomasin myös poikapeikon taustalla. Tarkoitukseni oli ostaa vain yksi käsinukke, mutta jotenkin nämä näyttivät olevan isosisko ja pikkuveli, niin en raaskinut heitä erottaa - ja kun sain tyttönukesta kympin alennusta, niin pitihän ne molemmat ostaa, kun sain halvalla. ;) Siis eiväthän nämä todellakaan mitään halpoja ole, mutta laadusta kannattaa maksaa, ja saahan ne laitettua verovähennyksiin, kun ovat työvälineitä. :) Nyt ainakin täytyy laulaa töissä lasten kanssa "Kaksi pientä peikkolasta istuu kärpässienen alla..." :) En ole itse mikään suuri peikkojen tai muiden satuhahmojen ystävä, mutta nämä ovat sen verran ystävällisen näköisiä peikkoja, että ihan hyvin hyväksyn heidät omakseni. :) Kuopus vähän vierasti peikkoja... toisaalta viime vuonna hän suorastaan rakastui Teddysetiltä ostamaani pupukäsinukkeen, joten nyt on ihan hyväkin, ettei minun tarvitse viedä lapsilta salaa näitä töihin. ;)

Ristipistotarvikkeita löytyi sekä Violariumista että Kanavatyökeskuksesta. Violariumista ostin Couleur d'Etoilen Les Lettres de Plume -ristipistomallin, joka on ollut jo jonkin aikaa toivelistallani sekä palan ruudullista pellava-aidaa. Haluaisin kyllä tuota samaista pellava-aidaa lisääkin, mutta nyt piti tyytyä tuohon palaan, mitä kauppiaalla oli minulle myydä. ;) Tiedän jo, mitä tuosta teen, malli on kaapissa, mutta sopiva kangaspala puuttui. :) Sitten Kanavatyökeskuksesta ostin Ellen Maurer-Strohin ompelijanalle -ristipistomallin. Minulla on entuudestaan samaa sarjaa viulisti- ja ristipistelijänallet, joten ompelijanalle tulee siihen seuraksi. :)

Tässä vielä lähikuvaa ristipistomalleista, eli tässä Couleur d'Etoilea...

... ja tässä Ellen Maurer-Strohia. :)

Sitten löysin jotain, mitä toivoinkin löytäväni, vaikka aika monta putiikkia sain koluta ennen kuin löysin etsimäni. Tämä on huivineula, jolla voi kiinnittää esim. hartiahuivin, tai sitten sitä voi käyttää vaikkapa jakun tai boleron kiinnitykseksi. Puikoillani on tällä hetkellä jakku, johon ei tule mitään kiinnityssysteemiä, niin siihen ajattelin tätä kokeilla, ja voihan sitä aina sitten siirtää siihen neuleeseen, missä kulloinkin on tarvetta. :) Huivineula löytyi raahelaisesta Käsityöliike Lennun Pajasta. Tuo putiikin nimi on kyllä hämäävä, sillä yhdistän sen automaattisesti erääseen toiseen henkilöön, joka myös oli messuilla... ;) Mutta kyse siis eri henkilöstä. :)

Käsityökauppa Ilosta ostin koukkuamiskoukun, jollaisen olin ajatellutkin messuilta ostaa. En ole koskaan koukunnut, mutta eiköhän tuonkin taidon opettelemalla opi. :) Samasta putiikista löytyi sitten vihreät puikkonallet. Noiden piti olla sopivat 3-3,5 mm puikoille, mutta kun kokeilin niitä 4 mm puikoille, ne olivat niihinkin hiukan liian isot, että tiedä sitten onko vika nalleissa vai käyttäjässä. :D No, onpahan nyt tuollaiset kummiskin olemassa.

Neulahuovutus mielessäni ostin ison enkelipiparkakkumuotin, mutta putiikin nimi jäi unohduksiin. Mahdollisesti kauppa olisi ollut Peltityö Åkerman, mutta en ole aivan varma. Kimalletta sisältävä huovutusvilla löytyi Tetri Designin osastolta, ajattelin tuota kimaltavaa villaa kokeilla nimenomaan tuohon enkeliin, eli heti kaksi ostosta kohtasivat toisensa idean muodossa. :)

Ja lopuksi mainittakoon, että Miul on neuloosi ja Mie oon nyt puikoissa. :) Näitä Virkkukoukkusen rintanappeja myi Tyyki, ja mainittakoon että törmäsin pariin blogittomaan oululaiseen käsityötuttavaani juuri näiden nappien korin äärellä. :) Että suosittuja nappeja. :)

Tuttuja näkyi messuilla muutama, mutta en erityisesti ehtinytkään ihmisiä bongailla, kun meni tavaroiden bongailemiseen niin kovasti aikaa. Enemmän tuntui melkein, että katseeni löysi työympyröistä tuttuja ihmisiä kuin käsityöympyröistä tuttuja. :) Paljonhan siellä oli väkeä, mutta ei niin paljon, etteikö olisi liikkumaan mahtunut. Oli siis oikein mukava päivä tämä sunnuntai messujen kiertämiseen. :)

Yhden ostoksen vielä tein, mikä ei näy lähikuvissa, mutta laitan siitä tässä jonain päivänä vielä kuvan. En nimittäin ostanut sitä itselleni, vaan ajattelin laittaa yllätykseksi eräälle ihmiselle, joka on ollut viime päivinä mielessäni. :) Ja kuten taisin jo mainita, paljon sinne messuille jäi tavaraa, jota olisi tehnyt mieli, mutta joihin ei ollut nyt varaa. Tapion kaupasta muun muassa katselin huovutusvilloja - katselin niitä kyllä muistakin putiikeista, mutta Tapiolla oli sellaisia monivärisiä huovutusvilloja, joita teki kovasti mieleni, mutta kun minulla tuota huovutusvillaa on edelleen yksi lipastonlaatikollinen, enkä kauheasti ole viime aikoina huovutellut, niin koitin malttaa mieleni villojen suhteen. Mieleni olisi tehnyt myös sellaisia musiikkiaiheisia piparkakkumuotteja, ei siksi että leipoisin muka joskus pipareita, vaan neulahuovutustarkoituksessa niitäkin katselin. Mutta niillä oli aika tavalla hintaa, niin en sitten raaskinut... Kankaitakin ihastelin ja pyörittelin monessa putiikissa, ja sellaisia "läheltä piti" -ostoksia oli monta. ;)

Aika paljon imin messuilta myös ideoita. Kun etsiskelin huivineulaa tai rintaneulaa huivinkiinnitystarkoitukseen, niin huomasin monia virkattuja tai huovutettuja rintakoruja, joista heti ajattelin, että tuollaisia voisi tehdä itsekin. Joten ehkäpä sellaisia tulee tässä joskus kokeiltua. Tai sitten ei. :)

Pojatkin saivat muuten messutuliaisia mummulta, esikoinen puuhakirjan ja kuopus paidan, jossa lukee osuvasti "Minä itte". :) Että melkein koko perhe hyödyimme messuista tällä kertaa. Kannatti käydä, ja varmasti menen taas ensi vuonnakin! :) Kiitos vain äidille seurasta ja kyydistä ja lounaasta, sekä sponsorille messulipuista! :)

Voimalla seitsemän miehen

Kiljukoon nyt kaikkein kaula,

koska mielin virren laulaa

voimasta seitsemän miehen.

Kyllähän se niin on, että oma lempparilankani velvoittaa minua tutustumaan teokseen, joka on antanut lempparilangalleni nimen. :) Äänikirja on siitä hyvä, että voi yhtä aikaa sekä kuunnella että neuloa Seitsemää veljestä. :D Saa nähdä, saanko tuon mielikuvani toteutettua, sillä minulla on Sinuhen kuuntelukin vasta puolessa välissä menossa, ja 7 veljestä -lankavarastoni hupenee ihan silmissä, enkä anna itselleni lupaa ostaa uutta ainakaan tämän vuoden puolella. Ajattelin kuitenkin ensin sen Sinuhen kuunnella ja sitten iskeä kiinni Kiveen. No, pitänee sitten vaikka lukaista ensi alkuun Mauri Kunnaksen Seitsemän koiraveljestä. ;) Ollaan kyllä sitäkin ainakin joskus esikoisen kanssa aloiteltu, mutta olisikohan sitten iskä lukenut kirjan pojalle loppuun, kun en itse muista että olisin itse kokonaan sen lukenut.

Siinä onpi veljessarja,

jalo niin kuin sonnikarja,

voimalla seitsemän miehen.

Hyvää Aleksis Kiven päivää! :)

Rumpalin ranteisiin

Jotkut neuleet ovat niitä, joita tehdään ihan vain tekemisen ilosta pyrkien saamaan aikaan jotain todella kaunista. Itse ainakin useimmiten valitsen neulemallin sen mukaan, mikä miellyttää silmääni, vaikka kyllä minä sitä käytännöllisyyttäkin toki mietin. Sitten on toisia neuletöitä, joita tehdään ihan vain käytännöllisyyssyistä, jolloin esteettisyys ei välttämättä ole edes toisella sijalla. Sillä on neuleita, joiden tarkoituksena on vain lämmittää. :)

Isäntä pyysi minua tekemään itselleen ranteenlämmittimet, jotta kädet kestäisivät paremmin rumpalointia. Kuulemma värillä tms. ei ollut mitään väliä, kunhan olisivat vain lämpimät ja pysyisivät tiukasti ranteissa. Kun sukkalankaa jäi sopivasti nöttönen yli, langanjämä oli nopeasti kutaistu rannekkeiksi:

Ranteenlämmittimet

Tehty ajalla: 7.-9.10.2009

Malli: 2o 2n -joustinta, 40 s kerroksella

Lanka: Fortissima Socka Mexiko turkoosikirjava (8069)

Langankulutus: 15 g

Puikot: 2,5 mm

Koko: Isännän ranteisiin

Muuta: Tuli oikein sopivat ja kaikki langanjämä meni tätä lankaa. :) Sekä neuloja että käyttäjä ovat tyytyväisiä.

Näitä oli todella ilo tehdä, sillä samalla kun rakkaudella väänsin joustinneuletta mieheni ranteita lämmittämään, riemuitsin myös siitä, ettei minun tarvinnut keksiä langanjämälle itse mitään käyttöä. Tämä on tarveneulontaa parhaimmillaan! :) Ja kun mieheni niin harvoin pyytää minua itselleen neulomaan yhtään mitään, niin mukavahan hänelle oli tehdä. :)

Meillä on ollut nyt sähkörummut noin seitsemän kuukautta, ja mieheni, joka ei koskaan aiemmin ollut rumpuja soittanut, on tässä ajassa ihan itseoppien kehittynyt mielestäni todella hyväksi soittajaksi! :) Mutta siinä sivussa on kehittynyt joku toinenkin rumpaloimaan, ja otteet ovat jo nyt kuin ammattilaisella:

Yleensä tämä rumpali soittaa ihan itsekseen, ei siis isin sylissä, kuten kuvassa, mutta kun oli tuo rannekkeiden kuvaussessio meillä vähän niin kuin kesken, niin jäi isikin rannekkeineen kuviin mukaan. :)

Kehtaakohan näitä rannekkeita edes Project Spectrumiin viedä...? ;) Vaikka onhan nää tietysti aikalailla siniset, joten kait ne sinne uppoaa muiden joukkoon. :)

Mukavaa viikonloppua! :)