Heipä vaan!

Mukavaa, kun olet tullut pistäytymään blogissani. Vielä mukavampaa on, jos jätät käydessäsi itsestäsi puumerkin. Toivottavasti viihdyt - tervetuloa myös uudestaan! :)

tiistaina, joulukuuta 31, 2013

Käsityövuosi 2013

Käsityövuosi 2013 on tullut päätökseen. On aika tehdä jonkinlainen yhteenveto siitä, millaisia käsitöitä sitä onkaan tullut tänä vuonna väännettyä. Joitakin käsitöitä on oikeasti saanut vääntää hartiavoimin, toiset ovat syntyneet kevyemmällä ranneliikkeellä. :)




Käsityövuoden 2013 hupaisia numerotilastoja

Vuonna 2013 käsitöitä valmistui yhteensä 173 kappaletta! Edellisvuoteen verrattuna käsitöiden määrä on vähentynyt, sillä vuonna 2012 sain valmiiksi peräti 230 käsityötä. Mutta eihän se määrä ratkaise, vaan laatu - ja koko! :D

Näistä käsitöistä valmistui:

  • Neuloen 73 kpl (edellisvuonna 67)
  • Virkaten 75 kpl (edellisvuonna 137)
  • Sekä neulomista että virkkaamista sisältäviä käsitöitä 8 kpl (edellisvuoden lukemaa ei ole)
  • Ristipistellen 5 kpl (edellisvuonna 6)
  • Ommellen 6 kpl (edellisvuonna 16)
  • Ompelua ja virkkausta sisältäviä 1 kpl (edellisvuoden lukemaa ei ole)
  • Huovutus 5 kpl, josta yhdessä myös neuletta (edellisvuonna en märkähuovuttanut lainkaan, mutta neulahuovutin 4 käsityötä)

Neulomisen ja virkkaamisen välinen suhde on nyt tasoittunut, vaikkakin virkkaaminen on ollut hivenen neulomista suositumpaa edelleen. Kuitenkaan samanlaista huimaa eroa virkkaamisen hyväksi ei enää ole, johtuen luultavasti oikean käteni heikkoudesta.

Ristipistotöiden määrä on jäänyt suorastaan hävettävän pieneksi, vaikka olen mielestäni pistellyt ihan mukavasti vuoden aikana. Kaiken huipuksi kirjoitin tälle vuodelle tavoitteekseni tehdä ristipistoja enemmän, mutta jostain syystä näin ei ole käynyt. No, uusi vuosi antaa mahdollisuuden petrata tälläkin rintamalla... :)

Ompelu ei ole selvästikään maistunut tänä vuonna (en edes muista, mistä nuo muutamat ompelutyöt ovat tuohon listaan ilmestyneet... Uutta tänä vuonna on märkähuovutus, joskaan siitä ei tullut mikään suosikkikäsityölaji minulle.


Näitä erilaisia tekniikoita hyödyntäen sain aikaiseksi:

  • Puseroita, toppeja, jakkuja, liivejä yms. 18 kpl (edellisvuonna 10)
  • Päähineitä 55 kpl (edellisvuonna 67) 
  • Sukkia, tossuja, säärystimiä yms. 39 kpl (edellisvuonna 30)
  • Lapasia ja kämmekkäitä 5 kpl (edellisvuonna 4) 
  • Mekkoja ja hameita 5 kpl (edellisvuonna 7) 
  • Villahousuja 3 kpl (edellisvuonna 1)
  • Sisustukseen liittyvää 14 kpl (edellisvuonna 50) 
  • Ponchoja, huiveja ja kaulureita 5 kpl (edellisvuonna 7)
  • Kortteja 5 kpl (edellisvuonna 6) huom! tähän laskettu vain kortit, joissa on virkkausta, neuletta, huovutusta tms., ei siis pelkkiä askarreltuja kortteja!
  • Muuta 24 kpl (edellisvuonna 13 + silloin laskin lelut erikseen, ja niitä oli 30, eli osasto "muuta" olisi edellisvuonna tavallaan 43)

Jo monena vuonna päähineet ovat olleet pääasia, koska olen tehnyt niin paljon sytomyssyjä. Muiden neuleiden määrä on kutakuinkin pysynyt edellisvuoden tasolla, paitsi että sisustanut olen selkeästi vähemmän, enkä ole nähtävästi tehnyt niin paljon leluja (eli barbinvaatteita), että niitä olisi kannattanut erikseen tilastoida tänä vuonna.


Koska käsityöt täytyy jonnekin myös valmistumisensa jälkeen laittaa, niille on löytynyt kohteita seuraavasti:

  • Itselle tai omaan perheeseen  72 kpl (edellisvuonna 100)
  • Hyväntekeväisyyteen 60 kpl (edellisvuonna 82)
  • Lahjaksi 41 kpl (edellisvuonna 48)

Omaan perheeseen ja hyväntekeväisyyteen menneiden käsitöiden määrä on selvästi laskenut edellisvuodesta, mikä johtuu tietysti käsitöiden kokonaismäärän laskusta. Mutta lahjottavia minulla on näemmä pysynyt saman verran koko vuoden ajan, lahjottavat taitavat pysyä vuodesta toiseen samoina... ;) Onhan tähän vuoteen mahtunut taas pyöreiden ja puolipyöreiden synttäreiden muistamista, valmistumisia ja vauvauutisiakin lähipiirissä, tavanomaisten kummilasten muistamisten lisäksi. Suhde noiden kohteiden välillä on pysynyt vuosikausia samana, eli oma perhe menee etusijalle, hyväntekeväisyys ja lahjat tulevat sitten perässä.


video


Mitä lankavarastolle tapahtui vuonna 2013

  • Vuoden alussa 1.1.2013 lankavarastoni painoi 8560 g.
  • Lankaa kului vuoden aikana 20635 g (744 g enemmän kuin v. 2012).
  • Ensimmäistä kertaa ylitin vuosittaisessa langankulutuksessani 20 kiloa! :)
  • Eniten kului lankaa lokakuussa (3773 g); yli kahden kilon pääsin huhtikuussa (2321 g).
  • Heikoimmat langankulutuskuukaudet olivat marraskuu (766 g), joulukuu (1263 g), toukokuu (1284 g), maaliskuu (1273 g) ja syyskuu (1480 g). Ajattelin voivani neuloa yli 1,5 kg kuukaudessa tasaisesti läpi vuoden, mutta viitenä kuukautena jäi siis sen alle, muina kuukausina se ylittyi. Laitetaan tähän vielä ne loputkin kuukaudet langankulutusmäärän mukaisessa järjestyksesä eli tammikuu 1945 g, kesäkuu 1712 g, heinäkuu 1671 g, elokuu 1633 g ja helmikuu 1514 g.
  • Keskimääräinen langankulutus oli noin 1720 g kuukaudessa.
  • Ostin, sain tai viimeistelin käyttökuntoon itsekehrättyä lankaa vuoden aikana 27655 g (oikeastaan 27855 g, mutta kaksi 100 g kerää annoin pois blogiarpajaisissa, niin siitä tulee tuo korjattu lukema). Näistä langoista 46 grammaa sain äidin jämälankavarastoista, 54 g oli vuosia sitten itsekehrättyä, jonka vain kastelin tänä vuonna neulomiskelpoiseksi; 100 g sain värjäyskurssilta (sisältyi materiaalimaksuun), 1031 g kudetta ostin kirpparilta - ja kaikki loput on ostettu ihan itse lankahyllyiltä. Hupsis! ;)
  • Hurjin lankashoppailukuukausi oli edellisvuoden tapaan huhtikuu (7000 g); muita piikkejä näkyy olevan lokakuussa (5630 g; kiitos käsityömessujen ja kuteiden oston!) ja kesäkuussa (4400 g; värjäysmateriaalia nääs).
  • Touko- ja joulukuun lankaostossaldo on pyöreä nolla! Maaliskuussa ostin vain 300 g ja heinäkuussa 900 g; muina kuukausina on tullut lankaa hankittua sitten sellaiset 1-3 kiloa kuukaudessa, noita kahta piikkiä lukuunottamatta. :) 
  • Keskimäärin lankaa tuli ostettua n. 2300 g kuukaudessa.
  • Lankaa ostin 7191 g enemmän kuin edellisenä vuonna, mutta perustelen tätä edelleen sillä, että tarvitsin materiaalia erinäisiin värjäyskokeiluihin... ;)
  • Lankavarastoni kasvoi vuoden aikana 7020 grammalla.
  • Lankavarastoni painaa 31.12.2013 15580 grammaa.

Iloitsen suunnattomasti siitä, että saavutin langankulutuksessa 20 kilon rajan, mutta toisaalta tuosta lankaostosmäärästä en niin kauheasti riemuitse. Mutta eipähän tarvitse välttämättä ihan heti lähteä lankaostoksille, ja kun nuo langat ihan hyvin mahtuvat niille varattuihin säilytystiloihin, niin mitäpä tuosta isosta lankavarastosta stressiä ottamaan - ja kaikillehan on jo olemassa suunnitelmat... ;)


Suunnitelmien toteutuminen

Olen jo muutaman vuoden ajan mukamas päättänyt olla tekemättä suurempia käsityösuunnitelmia. Kuitenkin tykkään tehdä sen kuuluisan to do -listani aina puolivuosittain, siitä on helppo sitten tarkistaa, mitä akuutimpaa olikaan vielä tarve tehdä. Ja sitten tulee kuitenkin tehtyä itsekseen jotain päätöksiä, vaikken niitä blogiin kirjaisikaan, kuten että "neulon vuodessa yli 20 kiloa" tai "joka kuukausi on neulottava vähintään 1,5 kiloa".

No, miten sitten kaikki sujui:

  • Ylitin sen 20 kilon langankulutuksen, mutten saanut läheskään joka kuukausi ylitettyä tuota 1,5 kiloa.
  • Kaikki alkuvuodesta listaamani isommat neuleet on vuoden aikana tehty. Niihin, joihin ei oltu vielä lankoja ostettu, sain langat ostettua ja myös neuleen valmistettua.
  • Sukkalankoja en edelleenkään saanut kaikkia tuhottua, mitä alkuvuodesta oli listalla, mutta kyllähän ne langat siellä kaapissa säilyvät. Sitäpaitsi vuoden aikana on kuitenkin tarkentunut jo ne mallit, jotka haluan kyseisistä sukkalangoista tehdä. :)
  • Alkuvuodesta listasin joitakin lankoja, joita minulla oli kaapissa, muttei mitään hajuakaan, mitä niistä tekisin. Niistä tuli vuoden aikana haju, ja hajusta seurasi myös valmiit neuleet. :)
  • Listalla oli tasan yhdet langat, jotka halusin vuoden aikana värjätä. Ne myös värjäsin ja kudoin valmiiksi neuleeksi.
  • Ristipistoista listasin esikoisen 1-vuotiskuvan sekä äidilleni lahjaksi menevän liinan, jotka molemmat sain valmiiksi.
  • Minulla oli aikomuksena tehdä enemmän ja isompia ristipistotöitä kuin aiemmin, mutta määrällisesti sain aikaiseksi jopa vieläkin vähemmän ristipistoja, joskin joukossa oli sentään kolme vähän isompaa ja kaksi pienempää työtä. Tälläkin saralla jää siis parantamisen varaa!

Vuoden aikana vastaan tuli myös monenmoista, jota en osannut alkuvuodesta odottaa:

  • Värjäysinnostus pääsi valloilleen! Värjäsin alkukesästä reaktiiviväreillä puuvillakankaita ja -lankoja värjäyskurssilla. Koko kesän nyhdin lähipusikon kasveja ja keittelin niitä kotihellalla värjäysliemiksi - tuloksena yli kuusi kiloa kasvivärjättyä lankaa! Syksyllä kävin vielä happovärikurssin. Hullu mikä hullu! ;)
  • Huovutuskurssillekin pääsin vihdoin viimein osallistumaan, se on ollut pitkäaikainen haave.
  • Kehräystäkin pääsin opettelemaan muutenkin kuin itsekseni, sekä värttinällä että rukilla.
  • Parin vuoden tauon jälkeen innostuin osallistumaan Sukkasatoon syksyllä.

Käsityövuosi sujui kuitenkin ihan odotusten mukaisesti. :) Monta suunniteltua käsityötä tuli tehtyä, mutta paljon oli tilaa myös yhtäkkisille inspiraatioille, ja niin pitää ollakin! :)


Blogitilastot

Tänä vuonna Heivattuihin Kudelmiin ilmestyi 320 postausta, mikä on yli sata postausta enemmän kuin edellisvuonna! Mistä tätä asiaa onkin riittänyt, kun käsitöitäkin on valmistunut vähemmän...? ;) Tuo lukemahan tarkoittaa keskimäärin kuutta postausta viikossa, eli melkein joka päivä on tullut lätistyä täällä jotain. Ettekö te jo kyllästy? ;)

Bloggerin tilastojen mukaan kävijöitä on ollut vuoden aikana yli 210 000, kävijälaskurin mukaan noin 140 000; kävijälaskurihan ei laske aivan kaikkia käyntejä, jos sama kävijä pyörähtää täällä lyhyen ajan sisällä useasti. Joka tapauksessa teitä on käynyt täällä paljon - KIITOS! Suurimmat kävijäpiikit ovat tammi-, maalis- ja lokakuussa, jolloin kävijämäärät ovat ylittäneet 20 000 kuukaudessa. Hiljaisinta on ollut touko- ja kesäkuussa, silloin käyntejä on ollut alle 15 000 kuukaudessa. Tasaisesti täällä kuitenkin väkeä näyttäisi lappaavan. :)

Kiitos vielä kerran teille käynneistänne, tervetuloa myös ensi vuonna! :)


Suosikkikäsityöni vuonna 2013

Kultaiseksi lopuksi koitan poimia vielä suosikkini tänä vuonna valmistuneiden käsitöiden joukosta.

Huovutettu korusetti

Virkatut villahousut

 Virkattu pyöryläjakku

 Ristipistelty esikoisen 1-vuotiskuva

 Kortti virkatuin reunuksin

Kansallispuvun tanu

Ja tietysti ensimmäinen ohjeeni Ulla-verkkoneulelehteen :)

Koska vuoteen mahtui myös paljon värjäystä, suosikkini kaikkien värjäämieni lankojen joukosta on päässyt seikkailemaan paitsi tähän postaukseen myös koko tulevaksi vuodeksi sivupohjan otsikko- ja taustakuvaksi. :)


Samaan muistikirjaan, johon merkitsen myös näitä käsityötilastojani sekä to do -listaani vuoden aikana, olen myös kirjoittanut erinäisiä vastaantulevia mietelauseita. Yksi niistä on lausahdus, jonka olen kuullut jo kauan sitten, mutta kirjoitin sen muistikirjaani:

Eilinen on mennyt, huomisesta emme tiedä, mutta tänään auttaa Herra.

Kuka lie tämänkin joskus niin viisaasti lausahtanut. Joka tapauksessa se sopii myös tähän vuoden vaihteeseen. Yksi vuosi on takanapäin, eikä seuraavasta vuodesta ole vielä tietoa. Sen verran kuitenkin toivon tietäväni huomisesta, että uskallan luvata teille postauksen, jossa alan miettiä tulevan vuoden käsitöitä... Ja tämän jälkeen vielä kehtaan ihmetellä, mistä tätä juttua tänne blogiin aina riittää. ;)

Rauhallista vuoden viimeistä iltaa! :)

Joulukuun raporttia

Näinpä tämä vuoden viimeinenkin käsityökuukausi on saatu päätökseen. Tehdään nyt katsaus kuukauden käsitöihin, ja vähän laajempi katsaus vielä koko käsityövuoteen seuraavassa postauksessa.


 Joulukuussa valmistuivat:

  • 11.12. Raitamekko (neuloen), langankulutus 582 g
  • 15.12. Korusetti (virkaten), langankulutus 6 g
  • 15.12. South Bay Shawlette (virkaten), langankulutus 228 g
  • 17.12. Etiopianuttu (neuloen), langankulutus 77 g
  • 17.12. Etiopianuttu (neuloen), langankulutus 73 g
  • 19.12. Ikkunakoriste (virkaten), langankulutus 11 g
  • 19.12. Ikkunakoriste (virkaten), langankulutus 8 g
  • 25.12. Sukat (neuloen), langankulutus 130 g
  • 25.12. Mansikkakori-liina (ristipistellen)
  • 28.12. Etiopianuttu (neuloen), langankulutus 75 g
  • 29.12. Etiopianuttu (neuloen), langankulutus 73 g

Lankaa kului joulukuussa 1263 grammaa, mikä jää vuoden keskikulutuksen alle, kuten jäi marraskuussakin. Mukavasti noita valmiita töitä on silti syntynyt, oikea käsi on vaan niin reilusti hidastunut, mikä tuntuu muuten tätä tekstiä kirjoittaessakin. Hauskasti muuten noita käsitöitä on valmistunut tässä kuussa "pareittain", joko kaksi samanlaista työtä peräkkäin ja/tai kaksi valmista työtä samana päivänä. :)

Lankaostoksilla en käynyt koko kuukauden aikana, koska marraskuisen "Älä osta mitään" -päivän innostamana päätin pitää joulukuun "Älä osta mitään" -kuukautena, minkä sain aika hyvin pidettyäkin, ruoka- ja päivittäistavaraostoksetkin jäivät ihan minimiin. :) Kukaan ei myöskään antanut minulle lankaa koko kuukautena, eli kerrankin meni reilusti miinukselle lankavarasto. Mahtoikohan olla jopa ainoa kuukausi tänä vuonna - se nähdään illemmalla ilmestyvässä vuosiraportissa...

Pistelytöitä tein jokaisena kuukauden päivänä lukuunottamatta 26.12., jolloin pistelyt jäivät väliin yksinkertaisesti siitä syystä, että tarvitsin hieman mietintäaikaa ennen seuraavan työn aloittamista, sekä 30.12., koska uppouduin niin syvästi vääntämään menneen vuoden käsityötilastoja, että vuorokausikin ehti siinä tohinassa jo vaihtua... ;) Toivon tämän pistelytahdin jatkuvan myös tulevalle vuodelle! :)

Tässä välissä en vielä listaa tulevia käsityöhaaveitani, vaan teen vielä koko vuoden koosteen yhteen postaukseen, ja sitten huomenna - eli ensi vuonna - alan suunnitella tulevan vuoden ja tammikuun käsitöitä. Palataan pian - mukavaa päivän jatkoa! :)


maanantaina, joulukuuta 30, 2013

Vuosi 2013

Vuosi lähestyy loppuaan, ja on aika jälleen tehdä tämä jo perinteeksi muodostunut uudenvuoden meemi. Vuoden käsityökooste tulee sitten huomenillalla, nyt höpötellään muita vuoden aikana tapahtuneita asioita.

1. Mitä sellaista teit vuonna 2013, mitä et ollut tehnyt koskaan aiemmin?

Kehräsin värttinällä. Kävin kuntosalilla (jos ei koulun liikuntatunneilla tehtyjä käyntejä lasketa). Kävin vesijumpassa. Värjäsin kasviväreillä. Valmistin ja söin tomaattikeittoa. Olin selkäydinpunktiossa. Aloin opiskella ranskaa omatoimisesti kirjaston kielikurssien avulla. Tulin isotädiksi. :)

2. Piditkö uudenvuodenlupauksesi, ja teetkö enemmän ensi vuodelle?

En tehnyt uudenvuodenlupauksia. Olen edelleen sitä mieltä kuin vuoden alussakin, että ihminen voi jokaisena vuoden päivänä päättää tehdä asiat paremmin kuin edellispäivänä, siihen ei tarvita uutta vuotta, ensi maanantaita tai edes huomista. Tämä on ollut hyvä periaate, ja samalla tavalla aion elää ensi vuodenkin, päivä kerrallaan. Käsitöiden suhteen osa haaveista toteutui, osa jäi yhä toteutettavaksi ensi vuonna, mutta niiden tilalle on tullut paljon muita haaveita ja hyviä toteutuksia.

3. Synnyttikö kukaan läheisesi?


Kyllä, siskontyttöni synnytti elokuun lopussa pojan ja teki minusta isotädin. :) Muita vauvan saaneita tuttaviani ovat muun muassa eräs lapsuuden kaverini (joka lukee myös blogiani - terkkuja! :) ); kuopuksen "tyttökaverista" tuli keväällä isosisko, ja onpa tämän vuoden aikana syntyneet vauvat sekä meidän ylä- että alakertaan, molemmissa perheissä on meidän lasten ikätovereita, niin nämä vauvaperheet ovat siinäkin mielessä meidän lähimmät naapurimme. :)

4. Kuoliko kukaan läheisesi?


Omia läheisiä ei kuollut, mutta yhden osanottokortin lähetin marraskuussa, kun läheiseni läheinen kuoli 95-vuotiaana. En varsinaisesti tuntenut kyseistä henkilöä, vuosia sitten tapasin hänet pari kertaa, ja silloinkin olen korkeintaan esittäytymisen verran hänen kanssaan jutellut.

5. Missä maissa kävit?

En käynyt edes Ruotsissa tällä kertaa. :) Oulun rajojen ulkopuolelle taisin poistua koko vuonna kahdesti: heinäkuun alussa käytiin mummolassa Keski-Pohjanmaalla ja heinäkuun lopussa papan luona Pohjois-Karjalassa. ;)

6. Mitä sellaista haluaisit vuonna 2014, jota puuttui vuodesta 2013?

En osaa kuvitella mitään, mikä tekisi elämäni paremmaksi kuin se on nykyisellään. Sairauteeni olisi tietysti mukava saada tarkempi diagnoosi kuin "määrittämätön toispuolihalvaus". Sitä toivon eniten, ja sen myötä tietysti myönteistä kuntoutustukipäätöstä - kenties myös jotain parannuskeinoakin sairauteeni.

7. Mitkä vuoden 2013 päivämäärät tulet aina muistamaan ja miksi?

28.8. syntyi sukumme nuorin jäsen.

8. Mikä oli suurin saavutuksesi tänä vuonna?

Olen jaksanut koko vuoden pysyä tyynenä ja toiveikkaana, vaikka sairauteni on mennyt vuoden aikana pahemmaksi, eikä kuitenkaan tarkempaa syytä ole löytynyt. Ihan konkreettinen suuri saavutukseni oli kevättalvella tekemäni kodin kaappien ja varaston siivoaminen ja tarpeettomien tavaroiden toimittaminen kirppareille. Se oli vapauttava kokemus! :)

9. Mikä oli suurin epäonnistumisesi?

En koe epäonnistuneeni, vaikka nykyisen kömpelyyteni vuoksi monenlaisia pikkuisia kömmähdyksiä sattuukin. Suurin minuun kohdistunut epäonnistuminen oli ensimmäinen selkäydinpunktio, joka meni pieleen ja se jouduttiin tekemään myöhemmin uudestaan. Se ei ollut tietenkään minun mokani, mutta minä siitä lääkäreiden huonosta päivästä jouduin kärsimään. Mutta siitäkin selvittiin, ja nyt sitä kokemusta voi jo hymyillen muistella. :)

10. Kärsitkö sairauksista tai vammoista?

Koko vuoden olen ollut sairauslomalla määrittämättömien halvausoireiden vuoksi. Toisaalta olen kyllä sitten säästynyt kaikenlaisilta muilta sairauksilta, kun en ole hirveästi ihmisten keskuudessa liikkunut hakemassa flunssa- tai vatsapöpöjä. Yksi angiina minulla oli alkusyksystä, sekin tosin kivuton ja kuumeeton, mutta streptokokkitesti näytti silti plussaa.

11. Mikä oli paras asia, jonka ostit?


Tämä vuosi on ollut ennemminkin tavaroista eroon pääsemisen vuosi, olen ollut ostoksia tehdessäni tiedostavampi ja välttänyt entistä enemmän heräteostoksia ja turhien tavaroiden haalimista. Yritän muistaa jokaista ostosta tehdessäni, että tästäkin pitää joskus hankkiutua eroon. ;) Paras ostokseni taisi olla kerijälaite, jonka ostin alkuvuodesta, sillä on ollut paljon käyttöä etenkin, kun innostuin värjäämisestä, ja värjättyjä vyyhtejä on pitänyt saada kerälle. Toinen hyvä ostos on ollut uusi laukku, jonka ostin lokakuussa käsityömessuilta.

12. Kenen käytös herätti hilpeyttä?

Lapsethan ne aina saavat suupieleni vetäytymään korviin. :) Isäntäkin on välillä ihan hassu. ;) Oikeastaan löydän hilpeyden aihetta aika monen ihmisen käyttäytymisestä - jos joku käyttäytyy vähän oudosti, niin mieluummin naureskelen sille itsekseni kuin antaisin itseni siitä ärsyyntyä. Varo vain, saatan hihitellä täällä juuri sinun touhuillesi! ;)

13. Kenen käytös masensi?

Eipä ole tullut masentavia ihmisiä vastaan. Voitteko uskoa, että kun olen koko vuoden ajan ravannut yhdellä jos toisellakin lääkärillä, niin vastaan on tullut vain pari tyyppiä, jotka eivät ole olleet ihan supermukavia. Asiallisia hekin, ehkä vähän kiireisiä vain. Vuosi sitten kirjoitin harmistuneeni oman työterveyslääkärini toimintaan, mutta hänenkin kanssaan asiointi sujuu nykyään ihan mukavasti ja leppoisissa tunnelmissa, hänestä on oikeastaan tullut minulle iso tuki ja turva tämän terveydenhuoltoviidakon keskellä. :)

14. Mihin käytit suurimman osan rahoistasi?

Elämiseen: vuokraan, ruokaan, päivittäistavaroihin. Ylimääräiset rahat lankoihin. ;) Säästöönkin on jäänyt.

15. Mistä olit oikein, oikein, oikein innoissasi?

Olen yleensä innoissani kaikesta, mihin ryhdyn. :) Käsitöiden aloittamisesta ja valmiiksi saamisesta. Kirjojen lukemisesta, äänikirjojen kuuntelusta. Tänä vuonna taisin innostua vähän liikaa värjäämisestä. Innostuin käymään kansalaisopiston värjäys-, huovutus- ja kehräyskursseilla. Olen innoissani siitä, että viimeinkin olen ryhtynyt opiskelemaan ranskaa, ja että vielä "vanhoilla päivilläkin" voin oppia uuden kielen. Innoissani olin siitä, että pääsin kuntoutukseen ja löysin liikuntamuotoja, joita voin nykyisessä kunnossani harrastaa. Riemusta hypin joka kerta, kun Oysista tuli kirje, jossa minun kerrottiin pääsevän taas uusiin tutkimuksiin. :) (no okei, en kirjaimellisesti hyppinyt, koska se on tällä hetkellä mahdotonta, mutta siis sisäisesti hyppelin riemusta)

Ja ainahan minä olen innostunut syksystä. :) Kesästä muistan myös hetken, jolloin oli ollut monta päivää läkähdyttävä helle, ja yhtäkkiä sitten alkoi sadekuuro. Minä innostuin siitä niin, että riensin parvekkeelle ja huusin täyttä kurkkua: JEEEEEEE! IHANAA, KUN SATAA!!! :)


16. Mikä laulu tulee aina muistuttamaan sinua vuodesta 2013?

Tähän vuoteen on mahtunut niin paljon erilaisia lauluja, ettei niistä voi nimetä ainoastaan yhtä eikä kahtakaan.

17. Viime vuoteen verrattuna, oletko:

a) onnellisempi vai surullisempi?

Tulen vuosi vuodelta aina vaan onnellisemmaksi. :)

b) laihempi vai lihavampi?

Viime vuonna sairastuttuani kävi niin, että loppuvuodesta paino hiukan nousi, kun liikkumiseni väheni yhtäkkiä rajusti. Tänä vuonna paino on puolestaan pudonnut, kun ruokahalu on ollut hiukan heikompi. Molempien vuosien keskiarvo on siis varmasti pysytellyt suunnilleen samassa. :) Vaatekokoa ei ole tarvinnut missään vaiheessa vaihtaa isompaan eikä pienempään.

c) rikkaampi vai köyhempi?

Hullulta tuntuu, että vaikken ole ollut koko vuonna töissä ja tulot ovat näin ollen reilusti työtuloja pienemmät, niin säästöön on jäänyt enemmän kuin koskaan elämäni aikana. Mihinpä sitä rahaa edes käyttäisi, kun ei kotoaan pysty juuri poistumaan. :) Elämässä on toki muunkinlaista rikkautta kuin materiaa. Henkinen pääoma on kasvanut tänä vuonna runsaasti, ja sitä arvostan enemmän kuin rahallista.

18. Mitä toivoisit tehneesi enemmän?

Ristipistoja. :)

19. Mitä toivoisit tehneesi vähemmän?

Pelannut höpöhöpöpelejä netissä. ;) Välillä vaan ei jaksa tehdä muuta.

20. Kuinka vietit joulua?

Ei poikennut tavallisesta arkipäivästäni muuten kuin että lapsilla ei ollut koulua eikä päiväkotia.

21. Jos voisit mennä ajassa taaksepäin ja muuttaa yhden hetken menneestä vuodesta, mikä se olisi?

Olen kiitollinen kaikista menneistä hetkistä, kaikella on ollut jokin tarkoitus. Mutta jos pitäisi jotain muuttaa, niin menisin takaisin siihen ensimmäiseen selkäydinpunktioon reippaampana ja pistättäisin piikin heti kerralla istuma-asennossa. Tai no, sainhan minä siihenkin toisen tilaisuuden, mutta jos voisin muuttaa sen epäonnistuneen kerran samanlaiseksi kuin sen onnistuneen kerran, niin sen muuttaisin. Toisaalta, sillä ensimmäisellä kerralla tutustuin ihanaan sairaanhoitajaan, joka oli mukana toisellakin kerralla, ja onpa hän pysähtynyt juttelemaan kanssani sairaalan käytävillä myöhemminkin, vaikkei ole ollut edes niillä kerroilla minua hoitamassa. Jos ensimmäinen punktio olisi mennyt oppikirjan mukaan, niin tuskin olisin jäänyt hänen mieleensä. :) Eli mukavia muistoja on jäänyt niistä vähän huonommistakin hetkistä.

22. Rakastuitko vuonna 2013?

Yhä uudelleen samaan mieheen ja yhteisiin lapsiimme. :)

23. Kuinka monta yhdenyön juttua?

Tässä vaiheessa parisuhdetta oma mieskin tuntuu "yhden yön jutulta"... ;) Hän on ensimmäiseni ja ainoani. :)

24. Mikä oli suosikki tv-ohjelmasi?

Samat kuin ennenkin... Katsoin edelleen vain muutamaa ohjelmaa: Putous, Tanssii tähtien kanssa, Dallas, Hyvät ja huonot uutiset, Totuuden torvet, Voice of Finland ja Voice Kids. Siinä koko vuoden aikana katsomani ohjelmat. Suosikkini on Hyvät ja huonot uutiset, sen huumori uppoaa minuun. :)

25. Vihaatko nyt ketään, jota et vihannut viime vuonna tähän aikaan?

En vihannut vuosi sitten, en vihaa tällä hetkellä, enkä ole vihannut tässä välissäkään.

26. Mikä oli paras lukemasi kirja?

Tämä vuosi oli ensimmäinen, jolloin laitoin kaikki lukemani tai äänikirjana kuuntelemani kirjat itselleni muistiin. Lisäksi annoin kirjoille 1-5 tähteä sen mukaan, miten paljon siitä pidin. Suurin osa kirjoista sai kolme tai neljä tähteä, vain pari kirjaa kaksi tähteä. Koko vuoden aikana olen lukenut tai kuunnellut äänikirjana 76 teosta, joiden joukkoon mahtuu kirjallisuutta kolmelta eri vuosisadalta; on huumoria, romantiikkaa, fantasiaa, jännitystä, sotakirjallisuutta, lasten- ja nuortenkirjallisuutta, yksi kansalliseeposkin... miten niitä voi laittaa mihinkään järjestykseen? :) Tykkään niin monenlaisesta kirjallisuudesta, ja mielelläni tutustun jatkuvasti myös itselleni uusiin kirjailijoihin ja tyylilajeihin. Eikä voi verrata toisiinsa vaikkapa Kalevalaa ja Harry Pottereita - tai Tolstoita ja Dan Brownia. :)

Ainoa kirja, jolle oli pakko antaa viisi tähteä, on Pauliina Rauhalan Taivaslaulu. Sen kieli on niin kaunista ja aihe koskettava, puhutteleva. Se on ehdottomasti yksi tämän vuoden puhutuimpia uutuuskirjoja, eikä suinkaan suotta. Olen onnellinen, että älysin varata sen ajoissa kirjastosta ja sain sen ensimmäisten joukossa luettavakseni - kun palautin kirjan, siihen oli sillä hetkellä liki 700 varausta jonossa, ja jossain vaiheessa varausjono taisi käydä tuhannen paikkeillakin. :) Suosittelen!

27. Mikä oli suurin musiikillinen löytösi?

YouTube. :) Sieltä löytyy kaikki. Jonain kesäiltana kuuntelin innoissani kaikkia lapsuuteni renkutuksia Mona Caritasta Frederikiin. Tietokoneella istuessani saatan laittaa Abbaa soimaan YouTubesta, kun en jaksaa kaivaa cd-levyjä kaapistani. Sitä kuunnellessani saatan yhtäkkiä törmätä johonkin Jaakko Teppoon, ja sitä myöten sieltä sitten löytyy aina vaan lisää ja lisää kuunneltavaa. Jossain vaiheessa innostuin kuuntelemaan Edith Piafia ja muutakin ranskaksi laulettua musiikkia. Olen minä tänä vuonna tutustunut vähän kotimaiseen räppiinkin... Oikeastaan se alkoi Voice-ohjelmasta ja Elastisesta. Häntä aikansa tv:ssä katseltuani aloin miettiä, että minkähänlaista musiikkia tuo tekee. Lainasin kyllä kirjastostakin hänen pari levyään - vanhemmasta levystä en tykännyt, mutta uusin levy oli ihan kuuntelukelpoista - mutta kyllä minä mieluummin taidan kuunnella häntä sieltä YouTubesta: siinä kun näkyy se kuvakin!

Yksittäisistä musiikkikappaleista suurin "löytö" taisi olla Queenin Bohemian Rhapsody. Vaikka kyse on vanhemmasta biisistä kuin minä itse, ja olen sen monta kertaa kuullutkin, niin vasta tänä vuonna se on minuun kolahtanut. Kaikki alkoi oikeastaan siitä, kun perheen miesväki innostui pelaamaan Guitar Heroa, josta myös kyseinen kappale löytyy. Esikoinen huomasi, että tässä kappaleessa lauluosuus on kaikkein vaikein, ja hän alkoi kärttää, että äidin pitää se laulaa. No, minähän otin haasteen vastaan, ja vasta silloin tajusin, että enhän minä tunne tätä kappaletta ollenkaan, vaikka se mukamas tuttu onkin. Sisuunnuin siitä niin, että etsin käsiini Bohemian Rhapsodyn nuotit ja opettelin ne lauluosuudet siitä sekä tietysti kuuntelin sitä moneen kertaan. Minulle nimittäin ei musiikki välttämättä aukea aina kuuntelemalla, tarvitsen eteeni myös ne nuotit, joita lukemalla voin analysoida kappaletta hyvin monelta kantilta. Tässä prosessissa tajusin, kuinka hienosta biisistä onkaan kyse! :) Muutenkin olen tuohon Queeniin tutustunut paremmin tämän vuoden aikana, niitä kappaleita on tupsahdellut YouTubesta esiin, ja olen sitten niitä kuunnellut. Olen aina ollut sitä mieltä, että musiikin genrellä ei ole niin merkitystä, jos musiikki on vain tehty täydestä sydämestä, sen kyllä kuulee, ovatko tekijät olleet tosissaan. :)

28. Mitä halusit ja sait?

En minä ole mitään erityistä halunnut... kaikkea pientä vaan. Vaikkapa jos olen halunnut lukea jonkun kirjan tai katsoa tietyn elokuvan, niin pistän sen vaan kirjastoon varaukseen, niin kyllä sen sieltä saa. Tai jos halusin oppia ranskaa, niin senkin kielikurssin sain lainattua kirjastosta. Ei minulla oikeastaan sen suurempia haluja ole. :) No, ehkä suurin juttu oli erään minulla pitkään olleen tavaran myyminen. Olen monta vuotta miettinyt, että haluaisin vaihtaa sen toiseen tavaraan, jolla on kyllä sama käyttötarkoitus, mutta joka olisi minulle käytännöllisempi. En vain ole tiennyt, kuinka pääsisin siitä vanhasta eroon. Sitten tuli yhtäkkiä mieleeni ihminen, kenelle sitä voisin tarjota - ja näin tämäkin asia ratkesi. :) Tosin käytännön puoli hoidetaan vasta ensi vuoden puolella, mutta asiasta on ainakin sovittu tänä vuonna. Tämä nyt vaan on yksi esimerkki siitä, että asiat yleensä selviävät parhain päin, kun jaksaa vähän aikaa miettiä ja tehdä myös töitä ratkaisun eteen.

29. Mitä halusit muttet saanut?

Halusin kokeilla, saanko jollain kasvilla värjättyä vihreää lankaa pelkällä alunapuretuksella. Sitä en onnistunut saamaan. Mutta ei sillä ole väliä - saahan vihreitä lankoja kaupasta. ;)

30. Mikä oli suosikkileffasi tänä vuonna?

Minun elokuvien katsomiset ovat kyllä rajoittuneet koko perheen elokuviin, joita katsomme aina lauantaisin kaikki yhdessä. Niitä olen nähnyt sen 52 kappaletta tämän vuoden aikana, mutta eipä niistä oikein mikään ole jäänyt lähtemättömästi mieleeni - joidenkin japanilaisten animaatioiden aikana olen usein nukahtanut... ;) Hobitti-elokuvan Smaugin autioittama maa kävin katsomassa elokuvateatterissa, ja tykkäsin. Ehkä se oli sitten myös suosikkini. Totta puhuen en ole erityisemmin elokuvaihminen, mieluummin käytän aikani lukemiseen kuin ruudun katseluun. :)

31. Mitä teit syntymäpäivänäsi ja kuinka vanha olit?

36-vuotispäiväni alkoi työterveyden labrassa verikokeissa. :) Sieltä tulin suoraan kotiin ja päivä jatkui ihan tavallisissa arkisissa merkeissä.

32. Mikä yksi asia olisi tehnyt vuodestasi mittaamattomasti tyydyttävämmän?

Tietysti parempi terveys. Jos olisin voinut käydä lenkillä ja liikkua terveen ihmisen tavoin.

33. Kuinka kuvailisit henkilökohtaista pukeutumiskonseptiasi vuonna 2013?


Samanlainen kuin aina ennenkin: farkut tai hame, trikoopaita ja neulepusero sekä asuun sointuvat villasukat. Näin melkeinpä ympäri vuoden; kesällä neule puuvillaa ja muulloin villaa. Ehkä ihan kuumimpina päivinä oli villasukkien tilalla kaupan puuvillasukat. ;) Ulkoilupukeutuminen sään mukaan. Pukeudun aina iloisiin väreihin, minulta ei löydy muuta mustaa kuin huumori. ;)

34. Mikä piti sinut järjissäsi?

Riittävä uni, terveellinen ruokavalio, sopiva määrä liikuntaa, harrastukset, perhe. Normaalit, yksinkertaiset asiat.

35. Kenestä julkisuuden henkilöstä pidit eniten?

Olen ihan hulluna Miika Nousiaisen kuiviin kommentteihin Hyvissä ja huonoissa uutisissa. :) Kyseisen herran kirjallinen tuotanto on vielä lukematta, siinäpä lukulistaa itselle ensi vuodelle!

36. Mikä poliittinen asia herätti eniten mielenkiintoasi?

Ovatko kirkkoherran vaalit politiikkaa? Ainakin niissä saa äänestää, joten kai ne lasketaan mukaan... Oulussa oli tänä vuonna kahdet kirkkoherran vaalit, joissa ensimmäisissä sain itsekin äänestää, ja kovasti seurasin ehdokkaita, että osasin oikean päätöksen tehdä. Naapuriseurakunnan vaalit kiinnostivat tosin vielä enemmän, koska siellä oli tuttu naisehdokas, josta tulikin Oulun ensimmäinen naiskirkkoherra. Muuta politiikkaa en ole jaksanut niin tiiviisti tänä vuonna seurata, vaikka toki tärkeimmät uutiset ovat minutkin tavoittaneet.

37. Ketä ikävöit?

En ole erityisemmin ikävöinyt ketään.

38. Kuka oli paras tapaamasi uusi ihminen?

En ole tänä vuonna tavannut juurikaan uusia ihmisiä. Uudet ihmiskontaktit ovat olleet lähinnä sairaalassa ja kuntoutuksessa, joissa olen kyllä kohdannut ihan mukavia ihmisiä. Lapsilla on alkanut käydä silloin tällöin kavereita kylässä, heihin on ollut kyllä hauska tutustua, lapset ovat niin ihania. :)

39. Kerro arvokas elämänohje, jonka opit vuonna 2013?

Tänä vuonna olen ottanut tavakseni laittaa ylös muistikirjaan hyviä ajatuksia tai lausahduksia, joihin olen törmännyt. Poimin niistä mielestäni kaksi parasta ja itselleni tärkeintä:

"Onnelliseksi ei tee se,
että tekee mitä pitää,
vaan se, että pitää
siitä mitä tekee."

 ***

"Miten ikinä voit tietää
osaatko maalata taulun,
pyörittää firmaa,
suorittaa arvosanan,
pystyä siihen virkaan,
pitää sen puheen,
voittaa pelin,
kirjoittaa kirjan,
rakentaa talon,
leipoa kakun
- jos et yritä?"

(Richard M. Devos)

40. Lainaa sanoituksia, jotka summaavat vuoden 2013.

Tänä vuonna päähäni on hyvin usein tupsahtanut virren sanat:

Käyköön myöten taikka vastaan,
eipä Isä hylkää lastaan.
Herra ohjaa parhaaksemme
kaikki vaiheet päiviemme.

(Lina Sandell; virsi 397:6)

Tähän haluan luottaa myös ensi vuonna.

41. Joka kuukauden ensimmäinen virke:

Tammikuu:
"Tänään on taas se päivä, jolloin saa istahtaa käsityön kanssa sohvalle ja nauttia ihanasta uudenvuoden konsertista!"
Helmikuu: "Lapset näkivät mainoksen Rölli ja kultainen avain -elokuvasta ja halusivat päästä sen katsomaan."
Maaliskuu: "Muutama päivä sitten meemissä kerroin ekopaastosta, jonka toteutan turhasta tavarasta luopumisen ajatuksella."
Huhtikuu: "Minulla ei ole ollut kuukauteen mitään ristipistotyötä kesken, joten halusin korjata tilanteen ja laittaa jotain työn alle."
Toukokuu: "Minä kun olen suoranainen siivoushullu, niin olen koko kevään katsellut meidän ikkunoita sillä silmällä, että tekisi jo mieleni päästä niitä pesemään."
Kesäkuu: "Niinhän siinä kävi, että vaikka kuinka yritin saada vielä toukokuulle yhtä isoa käsityötä valmiiksi, niin väkisinkin sen valmistuminen menee kesäkuun puolelle."
Heinäkuu: "Sain joskus tässä keväällä tai kevättalvella idean ommella penaalin."
Elokuu: "Sain tunnustuksen Ingiltä."
Syyskuu: "On taas Se Aika Vuodesta."
Lokakuu: "Lokakuun ensimmäinen."
Marraskuu: "Nyt on kyllä jäänyt grammarin neula pahasti jumiin!"
Joulukuu: "Yksi pistelyviikko on taas vierähtänyt, ja tahti on pysynyt entisenkaltaisena, eli 1-2 tuntia päivässä tulee pisteltyä; viikon aikana noin kymmenisen tuntia."

(tekstit poimittu siis kunkin kuukauden ensimmäisestä blogipostauksesta)

Hyvää loppuvuotta - palaan pian linjoille käsityöaiheisten kuukausi- ja vuosiraporttien kanssa! :)

Luultavimmin vuoden viimeinen

Vuoden todennäköisesti viimeinen käsityö on etiopianuttu, mutta näiden tekeminen tulee jatkumaan varmasti myös ensi vuonna.

Etiopianuttu
Tehty ajalla: 28.-29.12.2013
Lanka: Novita Nalle Luontopolku kaarna (869), Novita Wool ruskea (695)
Langankulutus: 73 g
Puikot: 3 mm
Koko: Vauva
Muuta: Etiopiaan


Tästä nutusta tuli tällä kertaa vähän tummempi kuin edellisistä, maastoutuu hyvin tummaihoisen vauvan ihonväriin. :) Vaikka jämälankaprojektista on kyse, niin tällä kertaa kumpikaan käyttämistäni langoista ei vielä loppunut, mutta yhdistän seuraavassa nutussa tuota moniväristä ruskeankirjavaa sitten johonkin toiseen yksiväriseen. Ja eiköhän tuo tummanruskeakin jostain nutusta vielä raitapaikan löydä. :)

Varmastikin laitan vielä uuden nutun puikoilleni tämän vuoden puolella, mutta kun tänne blogiin pitäisi vielä laitella sekä joulukuun että koko vuoden raportteja, niin mahtaako jäädä niin paljon enää käsityöaikaa, että ehtisi valmistua. Tuskinpa, sillä tänä vuonna olisi vielä tarkoitus opiskella yksi kappele lisää ranskaa, käydä Tietomaassa sekä uimahallissa, joten niihinkin varmaan saa kivasti nämä pari päivää uppoamaan. :)

Blogipäivityksiä on luvassa siis vielä tälle vuodelle, vaikkei niissä enää uusia käsitöitä olekaan. Mukavia vuoden viimeisiä päiviä ja uutta alkanutta viikkoa kaikille! :)

sunnuntaina, joulukuuta 29, 2013

Remppapäivä

Blogissa tehdään hetken aikaa remonttia. Aiempia postauksia voi lukea normaalisti (toivottavasti), mutta ulkoasu saattaa jonkin aikaa näyttää oudolta. Pahoittelen remontista aiheutuvaa häiriötä! :)

Edit tasan puolen tunnin kuluttua: No sepäs kävi vanhalla rutiinilla joutuisasti! :) Näillä kuvilla ja väreillä mennään seuraava vuosi!

Mikä käsityö olen?

Oletko jo käynyt tekemässä tämän testin:

MIKÄ KÄSITYÖ OLET?

Kaikki tietysti haluavat kuulla, mikä käsityö minä olen. Tämä osui kyllä ihan nappiin! :)


Olet villiintynyt villapaita. 

Ei ole aikaa, paikkaa eikä hetkeä, mihin käsityöt eivät mielestäsi sopisi. Olet kokeillut jo lähes kaikkea, mutta janoat koko ajan uutta. Olipa työ suuri tai pieni, olet aina yhtä innoissasi, kun se valmistuu.

Olet jo varmaan neulonutkin kaikki Sirkka Könösen mallit, mutta kokeile Metsä kukkii -klassikkopuseroa vaikka uusissa väreissä. 


Villiä sunnuntain jatkoa! :)

lauantaina, joulukuuta 28, 2013

Iloa :)

Valmistunut on yksi etiopianuttu varsin iloisissa väreissä:

Etiopianuttu
Tehty ajalla: 25.-28.12.2013
Lanka: Novita Nalle Kukkaketo päivänkakkara (810), Nalle Aloevera keltainen (268) ja vihreä (348)
Langankulutus: 75 g
Puikot: 3 mm
Koko: Vauva
Muuta: Etiopiaan

Etiopianuttuja tehdessäni haluan nyt ensiksi käyttää kaikki moniväristen lankojen jämät loppuun. Nalle Kukkaketo päivänkakkaran sain tähän kivasti upotettua kokonaan samoin kuin tuon keltaisen. Olkapäille täytyi neuloa hieman mukaan vihreää Nallea, jotta sain nutun valmiiksi kahden muun langan loputtua. Vihreä osuus näkyy vähän paremmin tuossa alemmassa kuvassa.

Edellisiä etiopianuttuja esitellessäni huomasin kommenteista, että kaikille tämä nuttuprojekti ei ole vieläkään tuttu, vaikka onhan nuttuja kerätty jo yli viisi vuotta. Asiasta voi käydä lukemassa lisää tämän linkin takaa.


Koska nuttukin on näin iloisen värinen, tekee mieleni kirjoittaa tänne muistakin iloa tuottavista asioista. Tällä kertaa liikunnan ilosta. :)

Minä kuulun siihen joukkoon, jolle koulun liikuntatunnit olivat aikoinaan suoranaista pakkopullaa, ja kotoakin sain sellaisen mallin, että liikuntaa harrastetaan ainoastaan laihdutuskuurilla ollessa. Liikunnan ilon löysin elämääni vasta kolmikymppisenä. Tähän vaikutti varmasti suuresti se, että luovuimme omasta autosta kesällä 2007, minkä jälkeen tavallinen arkiliikunta lisääntyi huomattavasti, kun kaikki matkat on kuljettava pyörällä tai kävellen - paikallisbussillakaan ei yleensä pääse ihan ovelle saakka, mikä sekin lisää kävelymatkaa verraten siihen, jos kulkisi omalla autolla. Minusta tuli pian suoranainen liikunnan rakastaja, ja kaikki arkiset asiointireissutkin kävelin tai pyöräilin varsin reippaalla ja sykettä nostavalla tahdilla. Ja vaikka työnikin on hyvin liikuntapainotteista, jaksoin vapaa-ajallakin vielä käydä erikseen sauvakävelemässä ja polkea kotona päivittäin kuntopyörää.

Reilu vuosi sitten syksyllä sairastuessani menetin yhtäkkiä kyvyn kävellä normaalisti, ja kävelykeppi on ollut tukenani jo vuoden päivät. Aluksi tuntui kurjalta, kun en voinut enää liikkua entiseen malliin, juuri kun olin liikunnan riemun löytänyt. Parin kuukauden sairastamisen jälkeen palasin päivittäisen kuntopyöräilyn pariin, vaikkakin entisen raskaimmalla teholla poljetun puolituntisen sijaan jouduin vähentämään vastukset kaikkein kevyimpiin ja pyöräilyajankin vain 10 minuuttiin. Tänä syksynä pääsin sitten aloittamaan kuntoutuksen. Kun fysioterapeutti soitti minulle ja toivotti tervetulleeksi kuntosalille, olin aluksi kauhistunut: uuvun jo pelkästä kulkemisesta kotoa kuntoutukseen, kuinka jaksaisin siellä enää mitään tehdä? Mutta menin kokeilemaan, ja sen jälkeen olenkin käynyt kerran viikossa neurologisten potilaiden kuntosaliryhmässä. Olen valtavan iloinen siitä, että pystyn laitteiden ja fysioterapeuttien avustamana harrastamaan taas liikuntaa edes jollakin tavalla! Syksyn aikana olen innostunut myös kotona paitsi jatkamaan kuntopyöräilyä 3x10 minuuttia päivässä, myös tekemään kevyttä jumppaa ja venyttelyä aamuin illoin. Liikunnasta voi siis nauttia sairaanakin! :)

Saan kevätkaudellakin jatkaa samassa kuntosaliryhmässä, ja lisäksi pääsen kehonhallinta-/tasapainoryhmään, joka kokoontuu kevättalven aikana kahdesti viikossa viiden viikon ajan; näinä viikkoina pidän kuntosaliryhmästä taukoa, koska kolmesti viikossa kuntoutusta olisi jo liikaa. Olen koko syksyn haaveillut, että voisin käydä myös harrastamassa vesiliikuntaa, mutta kun kävin sitä kokeilemassa kertaalleen lokakuussa, en enää tahtonut sillä viikolla jaksaa kuntosalia. Nyt vuodenvaihteessa kuntoutus on muutaman viikon ajan tauolla, mutta liikkumista en halua siksi aikaa lopettaa. Olenkin käyttänyt tilaisuuden hyväksi käydä viimein uimahallissa, ja samalla olen testannut, jaksaisinko mitenkään myös kuntosalia samalla viikolla. Viime viikolla kävin maanantaina vesijumpassa ja vesijuoksemassa, torstaina uimahallin kuntosalilla. Tällä viikolla kokeilin toisin päin eli maanantaina kuntosalilla ja torstaina vesijuoksemassa ja -jumpassa; samalla muu perhe kävi läträämässä lastenaltaissa. :) Onhan tuo kahdesti viikossa aika raskasta, joten luultavasti tulevina viikkoina kokeilen käydä pelkästään vesiliikunnassa siihen saakka, kun kuntoutus taas alkaa. Vesijuokseminen ja vesijumpat ovat kyllä suuressa suosiossa - hyvä, kun sekaan mahtuu! :) Ehkä suosio johtuu siitä, että ne sopivat hyvin myös meille liikuntarajoitteisille, vaikka tämän viikon torstain vesijumppa oli kyllä tavallista raskaampi, koska jumpan vetäjä oli eri kuin aiemmilla kerroilla. On ollut myös jännä kokemus käydä vaihteeksi ihan yleisellä kuntosalilla. Kuntoutusryhmässä kun olen tottunut siihen, että siellä on rollaattoreja parkissa kuntosalilaitteiden vieressä, enkä ole ainoa, jolle kevyimmilläkin painoilla treenaaminen tuottaa hankaluuksia. Yleisen kuntosalin laitteet olivat suunniteltu enemmän kehonrakentajia ajatellen, ja siellä kävikin valtava ähinä ja puhina ja hien roiske - vain minulla oli kevyimmät punnukset ja tarvitsin keppini apua päästäkseni ylös laitteista. ;) Toisella kerralla kyllä huomasin, että oli siellä muitakin sairaudesta tai vammasta kuntoutuvia, eli kyllä se kuntosalikin vaan sopii ihan kaiken kuntoisille! :)

Olen siis tämän syksyn aikana löytänyt liikunnan ilon jälleen! :) On ihan mahtavaa, kun sairaudesta ja osittaisesta halvaantumisesta huolimatta voin nauttia liikkumisesta ja elämästä yleensäkin! Onhan tämä liikkuminen melko vähäistä verrattuna siihen, mitä se oli ennen sairastumista, varsinkin kun arkiaktiiviisuus on minulla ihan olematonta, enhän jaksa olla jalkojen päällä kuin aivan pari minuuttia kerrallaan. Kuntoutuksessa käyminen ei ole parantanut sairauttani, vaan olen syksyn aikana mennyt vähitellen entistä huonompaan kuntoon. Kuntoutuksen ja vähänkään pitempikestoisen liikunnan tai pelkän seisomisen ja kotiaskareiden jälkeen olen monta päivää todella väsynyt ja kipeä. Silti uskon, että liikunnan avulla voin hidastaa sairauden kulkua, ylläpitää edes tätä nykyistä tilaani ja ennaltaehkäistä monia muita sairauksia. Ja tuleehan siitä liikunnasta vaan niin hyvä ja kevyt olo sekä virkeä ja iloinen mieli! :)

Oli pakko jakaa tämä suuri ilonaiheeni teidän kanssanne, vaikkei tämä nyt niin hirveästi käsitöihin liitykään. Paitsi että teen käsitöitä aina kuntopyöräillessäni... ;)

Erastokin näyttää teille iloisen liikkumisen mallia lempibiisinsä tahdissa (pahoittelen huonoa äänen ja kuvan laatua, kuvattu webbikameralla):

video


Iloista viikonlopun jatkoa! :) Ja jos et ole vielä tänään harrastanut liikuntaa, niin tee se NYT! :)

torstaina, joulukuuta 26, 2013

Valmis! :)

Reilu vuosi sitten syksyllä äitini löysi lähetyksen myyjäisistä Ateljé Margarethasta peräisin olevan ristipistopakkauksen, jonka joku oli sinne nähtävästi myyntiin tuonut. Ihan muutamalla eurolla äiti sen sieltä osti. Hän ei kylläkään itse tee ristipistoja, mutta toi sen minulle, että josko minä haluaisin sen pistellä. Sanoin, että kyllähän minä sen pistellä voin, mutta aihe ei ole sellainen, että haluaisin sen itselläni pitää. Sen sijaan mallissa olevan mansikkakorin vuoksi se voisi hyvin sopia äidilleni, joka on koko ikänsä kasvattanut mansikoita ihan myyntiinkin asti. Sovimme sitten äidin kanssa, että tekisin liinan hänelle 70-vuotislahjaksi. Hassulta kyllä tuntuu antaa lahjaksi jotain, jonka materiaalit lahjan saaja itse on ostanut, mutta mieluummin annan jotain itse tehtyä kuin ostaisin krääsää kaupasta. ;)

Hyvissä ajoin sain tämän valmiiksi - omassa perhepiirissä pidettäviin juhliin on vielä puolitoista viikkoa aikaa, ja varsinaiseen syntymäpäivään tasan kaksi viikkoa. :)

Mansikkakori-liina
Tehty ajalla: 3.7.-25.12.2013
Malli: Ateljé Margarethan valmispakkaus, valmistaja Anchor/Idéna
Kangas: Valkoinen aida 14 ct (5,4 ruutua/cm)
Langat: Pakkauksessa 19 väriä, Anchorin
Koko: n. 32x100 cm (koko liina), pistoja 130x175/pääty
Viimeistely: Liina
Muuta: Äidille 70 v 


Tämän liinan vaiheita on seurattu blogissani parin viime kuukauden aikana niin tiiviisti, ettei tästä oikein ole enää kummoisempaa sanottavaa. Omanlainen kokemus oli pistellä jotain tällaista, johon tulee sama kuva kahteen kertaan.

---

Nyt, kun liina on pistelty, haluan antaa tämän samaisen ristipistomallin eteenpäin jollekin blogini lukijalle. Kangasta ei tule mukaan, mutta ylijääneet langat pistän mallin kaveriksi. Niistä ei tosin riitä ainakaan kokonaiseen liinaan, mutta saattavat riittää yhden tuollaisen kuvan pistelemiseen, ainakin osa langoista riittää. Langat ovat Anchorin, ja mallin mukana löytyy niille myös numerot, joista näkee mitä värejä ovat. Mallissa on myös DMC:n langoille numerointi. Itse malli on vähän revennyt taitosten kohdalta, mutta siitä saa vielä selvää, jos käsittelee mallia varoen. Eli jos haluat tämän mallin ja ylijääneet langat itsellesi, niin laita ensin viesti kommenttilaatikkoon ja sitten postiosoitteesi sähköpostina: marska_77@yahoo.com . En halua tästä rahaa tai mitään muutakaan vastineeksi, maksan myös itse postikulut. Kunhan vain saan laittaa hyvän kiertämään, jos jollekin kelpaa. :)

---

Tänään on Tepon päivä, minkä kunniaksi on ihan pakko laittaa tietenkin yksi biisi Jaakko Teppoa:


Olen viime aikoina "juutuupannut" blogiini sen verran kyseisen herran tuotantoa, että on jo pakko antaa tälle touhulleni jokin selitys. ;)

Kun olin lapsi, isälläni oli Jaakko Tepon kasetti "Ruikonperän multakurkku", minäkin sitä tietysti sain silloin kuunnella. Yksi suosikkini oli "Hilma ja Onni", jonka laitoin blogiinkin muutama postaus takaperin. Lapsena nauroin erityisesti fraasille: "Kuokkavieraaks' meinaan mennä minä päissään, kostan Hilmalle ja pierasen häissään." ;) Toinen lapsuuden suosikkini oli tämä nyt kuultavissa oleva "Kervisen kinkerit", koska siinä lauletaan: "No, penkillä nukkui jo pikkuinen Ville, oli luoja antanut kikkelin sille." :D Erään kerran noin 5-6-vuotiaana mentiin naapurin lasten kanssa minun isäni pakettiauton koppiin, jossa soitin heille autoradiosta tätä kappaletta, tai oikeastaan vain tuota yhtä fraasia uudelleen ja uudelleen. Lopulta painelin kelausnappeja niin, että sieltä toistui vain se yksi tietty sana peräjälkeen. No, eihän se vehje siitä kikkelin eestaas räpläämisestä tykännyt, ja nauha meni lopulta ihan sylttyyn laitteen sisälle, ja kasetti saatiin sieltä ulos vain ruuvaamalla koko radio auki. En saanut sen jälkeen vähään aikaan kuunnella Jaakko Teppoa... ;)

Omien poikieni juttuja kuunnellessani olen hymyillyt itsekseni, että tietyssä iässä nuo tietyt jutut näyttävät naurattavan lapsia sukupolvesta toiseen. Vaikka omasta puolestani voin sanoa, että kyllä ne pierut ja kikkelit naurattavat vielä näemmä 36-vuotiaanakin. ;) Onneksi on YouTube! :)

Hauskaa Tepon päivää kaikille! :)

ps. Oletko jo lukenut tämän päivän Ylen uutisista tämän käsityöaiheisen jutun? :) Siinä on kädentaidon laji, jota ihailen suunnattomasti, koska itselläni ei riitä noihin kärsivällisyyttä... ;)

keskiviikkona, joulukuuta 25, 2013

Sukat

Jokin aika sitten sain valmiiksi monivärisen mekon, joka selvästi kaipasi kaverikseen sukkia. Nyt se on kaverinsa saanut.

Sukat
Tehty ajalla: 18.-25.12.2013
Malli: Syntyi tehdessä nostetuilla silmukoilla
Lanka: Novita Nalle tumma turkoosi (350), Novita Wool minttu (305), limenvihreä (315), vadelma (534) ja vaalea lila (727)
Langankulutus: 130 g
Puikot: 3 mm
Koko: 38/39
Muuta: Mekon kaveriksi, itselle. 


Aluksi ajattelin kutovani sukan varteen tuota samaa kuviota kuin mekossakin. Vaaleaa lilaa lankaa jäi kuitenkin sen verran vähän jäljelle, ettei se olisi kuviointiin riittänyt. Päätin sitten tehdä tuollaista vähän yksinkertaisempaa kuviointia niin pitkälti kuin lilaa lankaa riitti. Yhteistä mekon kuvioiden kanssa on paitsi yhteiset langat myös se, että kuviot on tehty sukissakin nostetuilla silmukoilla, ei siis sekään ole kirjoneuletta. Joka kerroksella nostetaan joka neljäs silmukka neulomatta, ja näin se kuvio syntyy. :)


Sukat edistyivät taas melkoisen verkkaista vauhtia. Onhan tämä minun elämiseni muutenkin tässä hidastunut näiden puolentoista vuoden aikana, minkä olen nyt sairastanut. Viime viikkoina vointi on taas mennyt ison harppauksen huonompaan: paitsi että olen ollut entistä väsyneempi ja kipeämpi, myös halvausoireet ovat lisääntyneet. Huomaan, etten voi tehdä enää samoja asioita joita saatoin tehdä vielä vaikkapa kuukausi sitten. En välttämättä jaksa ottaa astioita kaapista tai nostaa maitopurkkia jääkaapista ruokapöytään. Alkusyksystä sain vielä raapaistua tulitikun, nyt sekään ei onnistu (paitsi niillä tosi pitkillä ja paksuilla tikuilla). Noin kerran viikossa poltan oikean käteni johonkin paistinpannun tai hellan reunaan, siinä kädessä kun on kylmän ja kuuman tuntoaisti poikkeava. Käsitöitä tehdessä täytyy yhä enemmän pitää taukoja. Kotiaskareitahan en ole voinut tehdä enää pitkään aikaan, mutta onneksi mies tekee kaiken välttämättömän, ja loput jääköön tekemättä. Olen kuitenkin iloinen siitä, että pystyn vielä huolehtimaan itsestäni ilman apuja: pukeutumisesta, peseytymisestä, syömisestä jne. Vaikka on isäntä saanut minut joskus hakea pois saunan lauteilta, kun en ole enää yksin sieltä selvinnyt. ;)

Niin hullulta kuin se saattaa kuulostaa, tunnen silti olevani juuri nyt onnellisempi kuin koskaan elämässäni. Arki on pitänyt tehdä mahdollimman yksinkertaiseksi, mutta se tuntuu vain hyvältä. Kunhan vain pysymme jotenkuten hengissä, mahdollisimman terveenä ja hyvinvoivana, niin se riittää. Onhan sekin vaatinut opettelua. Esimerkiksi tänä syksynä jouduin ihan ruokapäiväkirjaa pitämällä opettelemaan syömään riittävästi, koska huomasin saavani ihan liian vähän energiaa päivässä. Ei ole tahtonut oikein olla ruokahalua viime aikoina, tänäänkin jouduin melkein pakottamaan itseni syömään edes jotain. Pähkinät ovat olleet pelastukseni tänä syksynä, ne vievät pois huonoa oloa, ja samalla niistä saa hyvälaatuista energiaa ja kuituja ihan pienestäkin määrästä, minä kun en tahdo jaksaa kerralla paljoa syödä. Milloin lie viimeksi olen syönyt niin, että olisi ollut vatsa ihan täynnä. Ruokapäiväkirjan pitäminen kuitenkin auttoi siihen, että olo on ollut nyt parin viime kuukauden aikana sen puolesta ihan hyvä, kun vain pitää tutuista rutiineistaan kiinni, oli sitä ruokahalua tai ei.

Tuleehan tämä elämä tällaisenaan tietysti halvaksi: ei tarvitse mennä tivolilaitteisiin, kun jo pelkästään sängyssä kylkeä kääntämällä alkaa huimata, ja pahoinvoinnin saa aikaan katselemalla ruokien kuvia lehdissä tai blogeissa... ;) Jälkimmäiseen voi tosin vaikuttaa hyppäämällä sellaiset kuvat ohi, mutta huimaus on jo ihan jatkuva seuralainen. Ihan kuin pääsisi monta kertaa päivässä karusellin kyytiin. :)

Välillä tietysti mietin, onkohan koko loppuelämäni tällaista. Meneekö vointini vielä huonommaksi vai mahdanko parantua. Onko loppuelämäni pituus viisi vai viisikymmentä vuotta. Mutta onko sillä niin merkitystä - eikö tärkeintä ole juuri tämä päivä! Tänä päivänä voin nauttia elämästäni parhaaksi katsomallani tavalla. Ja jos vielä herään huomisaamuun, otan senkin vastaan suurella kiitollisuudella. Kaikki sen päälle on pelkkää bonusta. :)


Käsityöt ovat tietysti iso osa hyvinvointia. :) On tärkeää tehdä asioita, joista nauttii, vaikka niiden tekeminen onkin nykyään paljon hitaampaa ja vaatii enemmän ponnistelua. Aikaahan näiden tekemiseen on vaikka kuinka, kun ei enää oikein muutakaan voi tehdä. Ehkä juuri siitä syystä saan näistä vieläkin enemmän iloa elämääni kuin silloin terveenä ollessani. :)

Tänään saan iloita näiden valmistuneiden sukkien lisäksi ehkä vielä toisestakin valmistuvasta käsityöstä. :) Juuri tällaiset pienet asiat antavat iloa arkeen ja voimia väsymykseen - niiden ansiosta voin täydestä sydämestäni sanoa olevani onnellinen. :)

Onnellisia hetkiä sinullekin tämän viikon keskelle - ja iloa loppuviikkoosi! :)

Hei hei!

Kiva kun kävit, tulehan toistekin! :)